Seuraa 

Odotamme esikoista ja perheesemme kuuluu myös kaksi " karvalasta" . Mieheni on pienenä ollut maitoallergikko, ja itselleni on teininä ilmaantunut siitepölyallergiaa ja kissaallergiaa. Lähes kaikki sukulaislapset ovat allergisia, lähinnä ruoka-aineallergioita.



Anoppini mielestä meidän pitäisi hankkiutua eroon eläimistämme ennen vauvan syntymää. Itse pidän sitä hätävarjelun liioitteluna, mutta saarnat jäävät ikävästi soimaan päähän. " Ette koskaan anna itsellenne anteeksi, jos..." :(



Mitä nykyään suositellaan? Ovatko eläimet turha ja vaarallinen riski meidän perimällämme?



Apua...

Kommentit (18)

Lapsella vahva allergia- ja astmaperimä. Kotona ei lemmikkejä, mutta mummolassa on. Mummolassa käyty tosi harvoin, mutta silti eläinallergia puhkesi alle 1v ja hengenahdistusoireita myös.



Mieti tarkkaan mitä teet. Lapsen terveydellä ei kannata leikkiä.

Hihhuli-äippä:

Lainaus:

Minä vähän epäilen noita tutkimustentuloksia, (että eläinperheissä olisi vähemmän allergisia lapsia) koska todella allergisissa ja astmaisissa perheissähän ei ole lähtöjäänkään eläimiä (vaikka lievästi allergisissa perheissä olisi).




Siis tutkimustuloksethan osoittivat, että perheissä, joissa lasten syntyessä on ollut lemmikkieläimiä, ei lapsille kehity allergiaa tai astmaa ainakaan samassa mittakaavassa kuin perheissä joissa lemmikkejä ei ole ollut. Eikö silloin sinun kokemuksesi siitä, että todella allergisissa ja astmaisissa perheissä lemmikkejä ei ole edes alunperin ollut viittaisi ihan samaan asiaan?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Oli muistaakseni joskus reilu vuosi-kaksi sitten esillä sanomalehdissä yleisesti. Taisi olla ruotsalainen tutkimus ja siinä löydettiin jostain syystä yhteys allergioiden pienemmän riskin ja vähintään kahden lemmikkieläimen/koiran (huom, siis yhden lemmikin omistaminen ei riittänyt) välillä. Eli perheissä joissa vauva- ja lapsi-ikäisinä oli vähintään kaksi lemmikkiä, niin niiden perheiden lapset kärsivät myöhemmin vähemmän allergioista kuin perheiden, joissa ei eläimiä ollut. Tässä tutkimuksessa oli huomioitu juuri perheiden allergiaperimä (tiedä sitten miten), eli eron ei olisi pitänyt johtua siitä. Astma taitaa sitten olla oma juttunsa...

Itselläni lapsena kissasta johtuva astma, joka mennyt myöhemmin oireettomaksi. Kissoja on ollut aina. Neuvolatäti viisaasti kehotti luopumaan kissoistamme, kun odotin esikoistamme. Lapset nyt 7- ja 5- vuotiaat, eikä kummallakaan allergian allergiaa.

Siis mahdollistahan teidän lapsestanne on todellakin tulla allergikko ja yhtä suuri mahdollisuus olla tulematta...

Itse en todellakaan olisi niin pöljä, että alkaisin hävittää eläimiä kun ei edes ole tietoa mahdollisesta allergiasta! Älä välitä ihmisten mielipiteistä, niitähän nyt riittää ja tulee riittämään, teet niin kuin oma sydämesi sanoo ja sillä sipuli!

allergiasta, se olisi voinut tulla muutenkin. Esim. itse olin lapsena allerginen miltei kaikelle mahdolliselle, erityisesti eläimille, vaikken koskaan ollut missään tekemisissä eläinten kanssa (vanhempani inhosivat eläimiä). Kun käyttivät minut ruoka-aine testeissä, huomattiin myös vahvat reaktiot mm. hevoseen, koiraan ja kissaan, vaikka tosiaan en ollut koskaan ollut niiden kanssa tekemisissä. Toki yleensä allergisoituminen tapahtuu altistuksen kautta, mutta ei todellakaan aina, se allergia vain huomataan vasta sitten kun lapsi on eläinten kanssa tekemisissä ja saa oireita.



Itse olen ammatiltani lääkäri (tosin vain tk-) ja ammattini näkökulmasta voin sanoa, ettei todellakaan ole MITÄÄN syytä luopua lemmikistä ennenaikaisesti, ja mahdollisesti täysin turhaan (vai onko niin, että lapsen tulo ja allergianpelko on tekosyy luopua lemmikistä, joka ei enää kiinnostakaan?). Se, että perheessä on ennen lapsen syntymää/lapsen syntymän jälkeen lemmikki, ei todellakaan ole riski lapselle, vaan nykytiedon valossa pikemminkin päinvastoin. On tosiaan tehty tutkimuksia, että niissä perheissä joissa JO ENNEN lapsen syntymää on ollut vähintään 2 koiraa tai 2 kissaa (1 eläin ei riittänyt) ovat lapset vähemmän allergisia, kuin niissä perheissä joissa ei koskaan ole eläimiä ollut. Ja tosiaan tutkimuksessa otettiin huomioon erilaiset geeniperimät, eli vanhemmissa oli sekä terveitä, että allergisia.



Minun mielestäni (vaikken itse eläinihminen olekaan) on törkeää vastuuttomuutta ajatella, että jostain lemmikistä luovutaan siinä vaiheessa, kun sitä lasta ei edes maailmassa vielä ole, eikä millään tavalla voida tietää, että onko se lapsi allerginen vai ei. Kyllä teillä, hyvät ihmiset, on otettava vastuu myös siitä eläimestä, samalla tavalla kuin lapsestakin, se ei ole pyytänyt päästä teidän perheeseen ja se on teidän tehtävänne pitää siitä huolta, eikä hyljätä ihmislapsen tieltä. MIKÄÄN tutkimus ei ole osoittanut, että lemmikki perheessä lisäisi allergisoitumisen vaaraa, niin se vaan on. Lisäksi useimmat lääkärit, ihan allergologeja myöten, ovat sitä mieltä, ettei eläimestä tarvitse luopua, vaikka lapsi testissä olisi sille allerginen, ellei lapsi tosiaan pahasti oireile eläimestä. Testithän saattavat näyttää plussaa esim. koirista yleisesti, mutta lapsi on saattanut siedättyä oman perheen koiralle eikä siksi reagoi siihen. Tällaisia tapauksia tiedän kymmeniä, sekä lapsissa eikä aikuisissa.



KUKAAN ei ole leikkimässä lapsen terveydellä, jos ei lemmikistä luovuta kun lapsi on tulossa, on ihan naurettavaa ja perusteetonta sellaista sanoa. Se vain on täydellistä tietämättömyyttä, ja anteeksi nyt vain, vastuuttomuutta myös sitä eläintä kohtaan. On surullista, että niin monet vanhemmat unohtavat vastuun siitä eläimestä kun lapsi ilmoittaa tulostaan.

Meillä on astmalapsi joka sai prickeissä lievän reaktion koirasta. Silti lääkärit (Lastenklinikan spesialistit) ovat sitä mieltä, että koska lapsi ei oireile koiran lähellä ja astma on hyvin hallinnassa, ei koirasta tarvitse luopua. Uutta koiraa ei tämän kuoltua tietenkään oteta niin kauan kuin lapsi asuu kotona, mutta nykyinen otus saa meillä olla loppuunsa asti.



Yleensäkään mistään ei pitäisi luopua vain varmuuden vuoksi. Kotia ei kannata pyrkiä pitämään steriilinä vauvan takia (tämä nyt harvemmin onkaan lemmikkiperheiden ongelma ;-)) eikä lasta pidä suojella kontakteilta ulkomaailmaan. Sopiva altistus parantaa vastustuskykyä ja tekee henkisestikin hyvää...

Meillä jonkin verran vastaava tilanne eli ongelmana mummula. Meillä pojilla oli noin 1v paikkeilla jatkuvasti astmapiiput kesäaikaan käytössä ja anoppilassa sanoivat, ettei heillä käy enää hoidossa kolmea koiraa, kunnes jäivät kiinni. Tarkemmin eläinallergioita ei ole tutkittu, mutta nuo piiput riittävän meille miehenki kanssa siihen, ettemme ole yli vuoteen käyneet mummulassa, jota mummu ja pappa eivät tajua ollenkaan eivätkä siis käy kuin harvoin lapsiamme katsomassa. Toisella pojalla tullut myös kurkunpääntulehduksen yhteydessä valekuristustauti, johon saimme adrenaliinia sairaalassa. Lääkärin mukaan usein taustalla on astmaa ja allergiaa Poikien keuhkot ovat olleet muutenkin kovilla, koska syntyivät pieninä keskosina. Välillä tuntuu, että liioittelemmeko, mutta silti taas ei uskalla riskeerata lapsia enempää,kun astmaepäilyäkin ollut. Saa kommentoida muutkin!



Miten teillä Hihhuli-äippä sukulaiset ovat reagoineet, ettette käy mummulassa? Meillä minut leimattu lähes hulluksi. Tosin eivät ole paljoa olleet kiinnostuneet lapsistamme eivätkä oikein edes usko koko astmapiippuasiaa. Kyllä harmittaa.

Mutta olemme jättäneet kaikki rokotukset antamatta, maitohappobakteereja syötetty. Täysimetin reilut 5 kk jonka jälkeen tosi varovaisesti kiinteitä. Esim. viljat aloitettiin vasta 8 kk ikäisenä. Imetin 2 vuotta. Hoidettiin kotona 3-vuotiaaksi. Kaikki tämä sen takia että lapsen immuunipuolustus saa kehittyä rauhassa. Poika onkin terve, iho siisti. Koskaan ei ole turvauduttu antibiootteihin vaan tulehdukset ym. on hoidettu homeopaattisesti. Eli mielestäni tällaisen sisäisen vastustuskyvyn tukeminen on todella tärkeää jos lapsen " myrkyttää" sisältä ei kyllä omien lemmikkien hävittämisellä lasta allergioilta suojata...

Meillä on myös koira ja minun suvussani astmaa ja allergiaa. Itse en ole koirille allerginen, kissoille, linnuille ja tietyille ruoka-aineille yms. kyllä sitäkin enemmän. Miehen puolella allergioita ei ole lainkaan. Päätimme ottaa riskin ja pitää koiran. Olisi tuntunut aika vaikealta päätökselta " vaihtaa" koira lapseen... Ja meillä koira vielä nukkuukin sängyssämme. Vauva nukkuu kyllä pääosin omassaan.



Ja kyllähän altistus olisi lapselle joka tapauksessa tullut, koska tuo hauva olisi mennyt toiseen mummulaan asumaan, jos siitä olisimme luopuneet. Pikuveljelläni puhkesi aikanaan eläinallergia ja astma samalla kertaa n. pkomevuotiaana siskoni koiraperheen luona vierailulla. Oli ilmeisesti ollut piilevänä jo pidempään, mutta lopulta pidempi koiran kanssa oleskelu laukaisi oireet. Meillä ei ainkaan vielä ole viitteitä oireista ollut. Vauvakin on tosin alle kaksikuinen... Toivottavasti ei tulekaan.

Ihan oikeasti. Nykyään allergialääkärit ymmärtävät paljon paremmin miten allergiat toimivat.



Kuten varmasti tiedät allergia on tavallaan elimistön ylireagointia - elimistö valitsee väärän kohteen hyökkäyksen kohteeksi jonka se luulee olevan vihollinen. Ajan saatossa kun ihmisten immuunijärjestelmää ei rasita samalainen pöpöjen määrä ja loisetkin ovat aika harvinaisia elimistö alkaa hyökkäämään vääriä kohteita vastaan. Immuunijärjestelmä on luotu aktiiviseksi järjestelmäksi ja nyt kun sitä uhkaa työttömyys se " keksii" itselleen työtä. Hyvin tutkimustuloksia on saatu siedätyshoidoilla, pahimmissa tapauksissa jopa vaarattomia loisia on käytetty jotta elimistö saisi oikeita vihollisia.



Monet lääkärit korostavat sopivaa altistusta allergeeneille ja liiallisen siivoamisen välttämistä. Muutama lemmikkieläin kun lapsi syntyy on hyvä tapaa terveen altistuksen aikaansaamiseksi. Jos se altistus tulee silloin tällöin esim. mummolassa se ei siedätä vaan jopa saattaa edesauttaa allergian puhkeamisessa. Tämä on toki yksilöllistä.

Meidän 1,5 vuotiaalla pojalla tutkittiin atooppisen ihottuman syitä. Ennen brick testiä, kyselin, että mitä tehdään, jos on allergiaa koiralle. Lääkäri totesi, että enää ei suositella niin radikaaleja juttuja kuin koirasta luopumista. Astma tietenkin on eri juttu. Brick testissä ei näkynyt koira-allergiaa, mutta vaikka olisi näkynyt, ei siis koirasta meillä olisi luovuttu.



itse olen ollut pahasti koira-allerginen (käteen ihottumaa heti, kun silitin koiria). Mutta koska vain pidin niin paljon koirista, en antanut sen haitata ja jatkoin koiratuttujeni kanssa kaveeraamista. Sitten huomasin, että oireet alkaa helpotamaan ja tulipa hankittua omakin koira. Välillä koira jopa nukkuu vieressäni sängyssä, mutta enää ei oireita tule.



Muistaakseni kerran julkaistiin tutkimus, jonka mukaan lapset, joiden perheessä on lemmikejä (huom monikko!) saavat harvemmin allergioita vanhempana!



Ja sitten vielä kommentti neuvovista anopeista jne. Itsekin olen saanut " vanhemmilta ja viisaammilta" kommenttia, että minne te nyt sen koiran sitten annatte kun lapsi syntyy. Ihan kuin ei lapsesta ja eläimestä pystyisi pitämään huolta samaan aikaan. Kyllä ne vaan kuitenkin samaan taloon mahtuvat... (meillä jopa koira yhdessä vaiheessa nukutti tyttären päiväunille :)



Tämä ei todellakaan ole helppo kysymys, eikä kai sitä etukäteen kukaan osaa sanoa miten käy, kun kristallipalloa ei vielä ole keksitty.



Hihhuli-äippä: Oletko siis sitä mieltä, että lapsellesi puhkesi allergia mummolakäyntien ja eläinaltistuksen takia?

Allergiathan puhkeavat vain altistuksesta. Meidän tapauksessa uskon kyllä että juuri mummolavierailujen myötä puhkesi allergia. Enää emme altista lasta emmekä käy mummolassa ollenkaan.



Meille lääkäri sanoi että altistuksen täytyy ehdottomasti loppua heti. Jos altistus jatkuu voi lapselle kehittyä myös astma.



Kyllä harmittaa, että lapsen piti sairastua mummolan elukoiden takia. En ole eläintenvihaaja, tykkäisin kyllä eläimistä mutta lapse terveys meneee edelle.



Mutta kuten sanoit hankala tilanne teillä, etukäteen kun ei voi tietää tulokkaan allergisuutta...





Meillä mummolanväki ei ole ymmärtänyt minun allergiaa eläimille ja astmaa ja silloin tykättiin huonoa kun ei käyty. Nyt kun lapsi on allerginen ja saatiin lääkäristä paperit testistä niin eläimistä on päätetty luopua. Ymmärsivät nyt mistä on kyse ja haluavat että käydään kylässä. Aluksi oli varmasti siitä kyse etteivät tosiaan tieneet allegioista ja astamasta mitään kun ei omassa perheessä niitä ole ollut, mutta onneksi meillä on hyvät välit ja sain asian menemään perille ;) Eli tilanne on nyt meillä tosi hyvä.



Meille lääkäri sanoi että jos altistamme lapsemme ja viemme mummolaan niin täytyy ottaa käyttöön astmalääkkeet ja allergialääkkeet. Lääkäri oli sitä mieltä että altistamisella voi lapsellemme kehittyä astma. Ja lääkäri oli siis yksityisen lääkäriaseman allergialääkkäri.



Minä vähän epäilen noita tutkimustentuloksia, (että eläinperheissä olisi vähemmän allergisia lapsia) koska todella allergisissa ja astmaisissa perheissähän ei ole lähtöjäänkään eläimiä (vaikka lievästi allergisissa perheissä olisi).



Itse olen tosi allerginen ja astmainen ja tiedän kuinka huono olo voi olla, kuinka inhottavaa on juosta lääkärissä vähän väliä ja ottaa lääkkeitä, joten jos voin vaikuttaa yhtään lasten allergioiden/astman puhkeamiseen niin teen kaikkeni. Tämä on tietysti vain minun mielipiteeni, mutta näin meillä!

Meidän moniallerginen (aluksi hyvin allerginen melkein kaikille ruoka-aineille) lapsi ei ole koskaan saanut oireita kissastamme.



Luulen, että tästä ei ole virallisia suosituksia...? Ei kai oikein tiedetä, ovatko eläimet allergiaperheessä (ellei sitten ole kyseiselle eläimelle allerginen) haitaksi vai peräti hyväksi...?



Kunnollista siivousta suosittelen minäkin.





* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat