Vierailija

uni ei tule kyllä nyt silmään!!!!!!! Mieskin yötöissä... saapi raukka paiskiakin niitä töitä kyllä tuon uutisen jälkeen.....

Raskaus alunperinkin vahinko!!!!!!!!!!!!! Yhdestäkin olimme hämillämme...

Lääkäri prkl ehdotti aborttia kun purskahdin itkuun siellä, meinasin lyödä mokomaa!!!!!!! ja toinen kuningasidea kaveriltani oli, anna vaikka kaks adoptoitavaksi!!! herranen aika.... eihän tollasta vois tehdä...

Huh huh, tässä on sulattelemista!! I

On nyt kyl pää pyörällä ja itkettää! Miten tästä selvitään...... Kai jotenki, mutta rankat vuodet edessä!!

Onneksi sentään sain tänä keväänä just opinnot päätökseen, edes se huoli ja murhe vähempänä...

Saa tsempata :-) sitä kaivataan!!!!!

Sivut

Kommentit (42)

Näitä nelosia ei varmaan synny kovin montaa vuodessa. Todella harvinaista. Tulehan kertomaan miten raskaus etenee, jookos?:)



T:äiti, jolla vaan kaksoset :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olisi mukava seurata sivusta näinkin harvinaista raskautta.

Vielä kerran paljon onnea raskauteen ja tulevaan. Toivotaan että raskaus sujuu hyvin, ja muistahan nyt tosiaan lepäillä "varastoon". Ihanaa kesää sinulle, miehellesi ja maha-asukeille!:) (4:lle, hui mikä ihanuus :)

Kun vaan voi tollasen uutisen jälkeen olla :-)

Pöllämystyneenä istun täällä ja tuijotan masua....

puhelinrumba on tänään ollu niin valtaisa, ettei oo kerenny asiaa miettimään sen enempää itsekseen... nyt yöllä sit alko ajatukset surraamaan oikeen kunnolla....

huh huh

kestää varmaan aikansa toipua ajatukseen, mutta varmasti jokainen pienokainen toivotetaan niin hyvin tervetulleeks ku osataan!!!

Nyt sitte saaki jännittää neljän puolesta, ei vain yhen.... huh huh

Terv ap

Realistinen saa olla, mutta ei tarvi olla aina niin kovin pessimistinen ja kaivella ne kaikki negatiiviset puolet esiin. Käy elämä turhan hankalaksi jos miettii koko ajan sitä miten työlästä on, miten uuvuttavaa, raskasta.. Oma asenne auttaa myös arjessa.

Lainaus:

Tärkeintä on saada hänet ymmärtämään tilansa vakavuus, jotta hän ehtii henkisesti valmistautumaan sikiökuolemiin, ennenaikaisuuteen ja vammautumiseen pieniviikkoisuudesta johtuen. Ja fyysisesti valmistautumaan isompaan kotiin lasten ja apuvälineiden takia, hoitopaikat ja hoitajat mahdollisille isosisaruksille sairaalassaoloajan (n.4kk) ja sen jälkeenkin (neljän vauvan hoitamisen lisäksi ei niitä isompia paljoa ehdi edes tapaamaan). Parisuhdeterapiakin olis jo hyvä aloittaa ajoissa.




Epäonnea ilmeisesti haluat itse toivottaa. Julma mamma.

olevansa raskaana juuri hiven ennen synnytystä (täysaikainen)! Siinä äiti oli patistanut lähes täysikäisen tyttärensä lääkäriin vatsakipujen yms. vuoksi ja sitten tytär soittikin äidilleen, että onneksi olkoon, sinusta tulee nyt mummi - en muista oliko siis jo supistuksista kyse mutta lapsi syntyi parin vuorokauden kuluessa. Aika huimaa.



Jossain toisessa jutussa oli akateemisesta kolmikymppisestä naisesta, joka huomasi olevansa raskaana vasta kun raskaus oli edennyt yli puolinvälin, olisikohan ollut viikko 23 menossa tai jotain.



No, ehkä jotkut vain eivät huomaa...Jos on kipuja vaikka allergiasta, kuukautiset epäsäännölliset tai niissä kuukausien taukoja jne.

että onnea ei tahdo toivottaa vaan pelkästää suoltaa niitä pelolla höystettyjä "totuuksia", niin kyllä asenne on hivenen jo pessimistissävytteinen. kyllä.

että niistä tulis identtiset, oisin pahemmassa ku pulassa!!!! hui!!



Edellisille vastauksia, joo ehdottomasti pitää alkaa selvittään kaikki mahdolliset avut mitä saatavilla on... au pair on kävässyt mielessä, tai vaikka kaks au pairia!!!

Sukulaisia mulla onneksi piisaa, mutta valitettavasti mun vanhemmat asuu kaukana. Nyt yli innokas anoppi alkaa kylläkin vaikuttaa varsinaiselta taivaan lahjalta!!



viikolla 16 mennään nyt, ja olinki saanu kuittia että taitaa vaavi tulla täysikasvuisena masusta ulos ku oli niin iso masu!!!!

Mä en tiedä olinks jotenki typerä tai jotai, mut en ees huomannut olevani raskaana ennen ku masu alkoi kasvamaan :-P Olin niin ahkerasti gradun parissa ettei muuta ehtiny aatteleen..... :)

Tätä ennen sanottiin kyl jo, että taitaa tulla kaks, mutta tänään sit selvisi että sittenkin enemmän :-O

Neloset on kyl harvinaisia, mutta mulla on suvussa monet kaksoset (mm. siskoni ovat kaksosia) joten voiskohan olla jotenki geeneissä..??



Oon suhteellisen pienikokoinen, että mitenköhän tämä masu tästä kasvaa.....



Kunpa nyt vaan asiat menis hyvin ja tulis terveet pienokaiset :-)

ilmoituksella tekee? Ja mitä apua ap nyt mielestäsi tarvitsee, jos sattuu valehtelemaan? Valehtelu on rumaa, mutta ei laissa kiellettyä. Ymmärrät varmaan 14, että kuka tahansa voi väittää tällä palstalla elämästään ja itsestään mitä huvittaa,eikä se ole mitenkään laitonta.



Mutta joo, yllättävän monet nelosraskauden olen minäkin tältä palstalta bongannut ottaen huomioon niiden harvinaisuuden tosielämässä...

Meillä on nyt 4 vuotiaat kolmoset. Terveitä kuin mitkä. Raskausajasta lähes 2/3 vaimo oli vuodelevossa ja sairaalassa osastolla. Syntyessään lapset olivat 1500 g tienoilla ja aikamoisia kuikeloita. Noin kuukausi leikkauksesta saimme lapset kotiin ja siitä se hillitön vilske alkoi. Neuvona antaisin että varautukaa väsymykseen, hommatkaa apua, vaatikaa kunnalliselta puolelta edes jokunen tunti viikossa apua, tarvittaessa ostakaa apua yksityiseltä, pyytäkää sukulaisilta apua. Muuten tulee noutaja. Ja tietysti isä ottaa kaikki mahdolliset vapaat. Meillä ensimmäiset 6kk kummatkin vanhemmat oli kotona, saatiin jonkin verran kunnallista apua ja lähellä asuvat isovanhemmat olivat apuna, silti väsymys oli aivan älytön. Kaikesta kuitenkin selviää.



Aika menee nopeasti ja nythän tämä on jo pelkkää juhlaa. Inhottavinta vauva-ajassa oli se ettei siitä kerinnyt nauttia, se oli pelkkää raatamista. Vasta noin vuoden jälkeen tuntui että raatamisen sijaan tuli iloiset hetket ja kaipaaminen kotiin lasten luo. Ennen sitä tuli vain helpotus kun pääsi hetkeksi kotoa pois.



M36

Ideaalimaailmassa tää raskaus menis täysille viikoille asti ja kaikki vauvat olis terveitä.



Ideaalimaailmassa kaikki halukkaat sais lottovoitonkin. Vähän realismia kehiin!

Kiitos paljon tähänastisista tsemppaavista kommenteista! :-)

Nyt yritän mennä unille, kun se viel on mahdollista, pitäis nukkua varastoon...

Ja lakkaan häiriköimästä töissä olevaa miestä hysteerisillä soitoilla:)

Aamulla sit taas mieli virkeänä ottamaan selvää asioista ja listaamaan tarvittavaa tavaraa yms. yms....

Nyt tätä ei ihan viel käsitä ja oikeastaan oon mielestäni viel liianki tyyni -> tyyntä myrskyn edellä :-)



Tulen pitämään teitä ajan tasalla kyllä:) sitten ku vaavit tulee maailmaan, voi olla että palstailua en 18vuoteen harrasta :-P



Pitäkää peukkuja meille pystyssä:)

Aurinkoista kesää

terkuin ap+ yllärit :)

Olipas tämä jakanut mielipiteitä suuntaan ja toiseen....



Tietenkin olemme varautuneet kaikkeen, pahimpaankin, mutta toivomme kyllä parasta,ja haluamme ajatella tämän positiivisesti.



Ihmettelitte, etten ollu heti huomannu olevani raskaana. Siis sain kyl tietää jo aiemmin että pikkuinen on tulossa, nyt sitten vasta et ei vaan yks, vaan neljä.

Kuittia tuli siitä, että se yks kasvoi niin mahdotonta vauhtia.... :)) En niin typerä ole ettenkö ois aiemmin jo raskautta huomannut:))



Niille, jotka arveli tätä provoksi, hehe, onneksi mulla ei ole niin tylsä ja tyhjä elämä, että ainoa hupini olis provoilla netissä!!!!!!! :D tänne palstalle eksyin ekaa kertaa kun kuulin että pienokainen tulee, ja nyt sitten tulis purkamaan hämmästystäni neljästä.... Mutta onneksi minulla on niin paljon nyt muutakin mietittävää, ettei kiinosta, uskooko joku että neloset on masussa, vai ei :)



Kaikille tsemppaajille kiitokset :)

T ap

Mitä hyötyä siitä on kenellekään että valmiiksi suhtautuu niin että kaikki menee kuitenkin pieleen?



Paljon fiksumpaa on mun mielestä surra vasta sitten kun oikeasti on jotain surtavaa eikä varmuuden vuoksi etukäteen (ja usein turhaan).



Lainaus:

IVähän realismia kehiin!

"Ei ole mitään järkeä kannustaa nelosten odottajaa"- mietippä mitä tuo oikeasti tarkoittaa?

Varmaan riskit ap tietääkin ja kuulee niistä pitkin raskautta, mutta mikä on tässä vaiheessa oleellisinta ap:n kannalta? Sekö että saadaan sille mahdollisimman huolestunut ja pelokas olotila päälle ettei vaan yhtään ilonripettä olisi havaittavissa? Tiedät itsekin jos sinulla lapsia on sen ,miten tärkeä osa myötäeläminen ja kannustaminen on kuin että pelotellaan että muistas nyt sit että se vauva voi kuolla kohtuun milloin vain/se voi olla vaikeasti vammainen tms. Mieti, mieti, mieti.

ihan vaan yhtä lasta. Näin nimittäin unta että neloset tulossa ja menin ekaan ultraan jännittyneenä kaikinpuolin. No rv 12 ja vain yksi tulossa, huoh, ennestään onkin jo 2 ja tämä kolmas on viimeinen.

ennenaikaisesti keskosina. En tiedä nelosraskauksien riskiprosentteja, mutta ovathan ne huomattavasti kaksosraskauksia korkeammat. Joten realistisuutta on huomioida tämä - odottajan on hyvä varautua jo ennakolta siihen, että hyvinkin todennäköisesti hän joutuu sairaalalepoon kuukausia ennen laskettua aikaa. Se yleensä vaatii erikoisjärjestelyjä muiden lasten hoitoa varten, jos sellaisia on sekä vaatii puolison irrotautumista työelämästä.



Saati sitten mihin kaikkeen tulee varautua, kun arki 4 vauvan kanssa kotioloissa alkaa.



Varautuminen vauvojen kuukausia kestävään sairaalahoitoon keskosuuden vuoksi on myös ihan relevanttia.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat