Seuraa 

Teette kovasti vain hallaa tuolla haukkumisella ja arvostelulla. Lukiessanne viestejänne teki mieleni vain uhmata koko maailmaa ja kärrytellä lasteni kanssa tupakka suupielessä mummujen kauhisteltavana. Kaipasin palstalta asiallista tietoa ja tukea lopettamiseen. En jeesustelijoita.



Olen juuri saanut tietää olevani raskaana ja yritän kovasti lopettaa tupakan polttoa. Ennen poltin n 15 tupakkaa päivässä, joten riippuvuus on aika kova. Aloitin tupakan polton vasta esikoiseni imetyksen jälkeen ja olen ehtinyt polttaa puoli vuotta. Silti minulla on vaikeaa olla tupakoimatta. Pahinta on luopua tupakkaan liittyvistä sosiaalisista kuvioista. Töissä sain tupakkatauolla sopivan irtioton hälinästä ja jaksoin jatkaa tehokkaana työtäni. Rentoudun parhaiten ystävieni seurassa tupakalla. Silloin voi jutella maailman murheet toiselle rauhassa ja pääsee hetkeksi raikkaaseen ulkoilmaan.



Koulutus ei juurikaan auta asiaa... olen kätilö, joten minunhan pitäisi todella tietää miten vaarallista äidin tupakoiminen lapselle on.



No lopettamispäätös on tehty ja pari päivää tässä asiaa sulateltuani ja muutaman pahan makuisen tupakan jälkeen olen varma asiastani. Toivon edelleen, että tältä palstalta saisin asiallista tukea lopettamiseeni. Sillä sitä tarvitsen...







Kommentit (7)

Ite aloitin tupakoinnin yläasteikäisenä. Olen polttanut jo reilusti sen kymmenen vuotta. Siitä huolimatta, että olen pohjakoulutukseltani sairaanhoitaja ja kouluttautunut siitä vielä eteenpäin. Ajattelin aina, että raskaus on mulle se juttu kun lopetan. Näin kävikin, vähäksi aikaa, kunnes sorruin yhteen tupakkaan ja sitten toiseen... Siitä tietysti seurasi kovat syyllisyyden tunteet ym. Kyse ei ollut välinpitämättömyydestä tai vähäisestä älykkyydestä, vaan puhtaasta riippuvuudesta tupakkaan. Ja tämä riippuvuushan säilyy ihmisen " muistissa" vielä vuosia ja vuosia lopettamisen jälkeenkin. Ja myös raskausaikana! Nykyään se luokitellaan sairaudeksikin, eikä mitään sairauksia paranneta itse tuosta vaan ja hetkessä. Neuvolassa puhuin asiasta rehellisesti, ja terveydenhoitajan kommentti oli: " kunhan nyt ihan askia et oo vetäny muutamassa päivässä!" Eli tukea lopettamiseen ei sieltä tullut.



Lapseni kasvua seuratessani, ja kiintyessäni häneen vieläkin päivä päivältä enemmän, aloin harkita tupakoinnin lopettamista kokonaan. Syynä lähinnä se, että minkälaista esimerkkiä annan lapselleni ja tajusin myös, että lapsen takia minun on syytä pysyä TERVEENÄ ja HENGISSÄ.



Lopettaminen oli vaikeaa... Miten jättää elämästään niin iso asia kuin tupakka pois? Sehän tarkoittaa tupakoitsijalle sitä, että juuri ne niin ihanat tauot töissä täytyy pitää ilman tupakkaa, ravintolassa syödyn herkullisen pihvin jälkeen et voi kruunata sitä savukkeella jne. jne. Tilanteita joista on vaikea luopua, on lukemattomasti. Ja lopettaminen on mitä suurimmassa määrin luopumista, ikävää, tuskaa ja vieroitusoireita. Ja sairita ajatuksia siitä, että " jos nyt tänään polttaisinkin yhden kuitenkin..." Tästä lopettamisen vaikeudesta, ja siitä miltä tuntuu olla riippuvainen, te onnelliset tupakoimattomat ette tiedä mitään, ja siksi on typerää syyllistää entisestään niitä, jotka yrittävät ja haluavat lopettaa!!



Itse en olisi pystynyt lopettamaan ilman tupakkaklinikalta saamaani asiallista tukea ja tietoa. Se oli ainakin mulle ehdoton juttu nikotiinikorvaushoidon lisäksi. Noita tupakkaklinikoitahan on perustettu viimevuosina useisiin sairaaloihin ja terveyskeskuksiin, ja suosittelen lämpimästi ottamaan yhteyttä sellaiseen!!! Siis soittamalla terveuskeskukse ajanvaraukseen tai ehkä neuvolassakin saatettais tietää... Ja vaikka olisit polttanut vasta vähän aikaa, todennäköisesti se riippuvuus on jo ehtinyt kehittyä. Eikä lopetuspäätoksen pitäminen silloin ilman tukea ole helppoa. Ja oikeesti tieto auttaa tässä asiassa aika pitkälle.



Tsemppiä!



odotan kuudetta ja joka ikisessä raskaudessa on tullu aivan valtava tupakan ja pakokaasun himo! :) se alkaa tossa 29-30 rv ja vesi kielellä muistelen sitä loppusavujen " kirpeyttä" ,nam! :) Siis ihan hullua! Ja mun mies tupakoi, saa tosissaan pitää kaapit täynnä turkinpippureita ja muuta suolasen makeaa, mitä mättää suuhun ettei,varsinki illalla väsyneenä päivän touhuista, lähe miehen mukaan :)



Loistava juttu murmelimamma!!! Sulla on tosi paljo sisua, ku pystyt tohon.



Ja ainahan on eteenpäin savuton päivä, ja se että lopettaa kokonaan, jos siihen pystyy. Toisille on parempi kerrasta poikki. Minä ensimmäistä oottaessani lopettelin niin,että pidin päivän kaks tupakoimatta ja palkitsin sitte itteni parilla kolmella savulla ja taas jakso olla vähä pitemmän ajan polttamatta :)Ja niin se sitte jäi enkä imetyksenkään takia antanu ihteni uuestaan alottaa.



Sitä en ymmärrä että ku joku haluaa jutella tupakasta ja raskaudesta, niin aina jollai on tosi päteviä kommentteja siitä miten on järkevää hengitellä raikasta ilmaa tupakin savussa ym. ym. ym. ja muuta vastaavaa. Niin ku sitä ei ite tupakoivana tietäis ja niinku se ei yhtään vaivais! Voihan olla joku joka ei ymmärrä tupakan vaarallisuudesta, täytyy varmaan niitä joka keskustelussa valistaa :)



Tsemppiä murmelimammalle ja kaikille muillekki samassa tilanteessa oleville!!!!!!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kannattaisi melkein hakeutua johinkin tukiryhmään. Netissä on niin helppoa kenen tahansa kirjoittaa mitä tahansa. Varsinkin jos olet herkkänahkainen. Semmoisista asioista kuten



" Lukiessanne viestejänne teki mieleni vain uhmata koko maailmaa ja kärrytellä lasteni kanssa tupakka suupielessä mummujen kauhisteltavana."



ei kärsi kun sun lapset. Jeesustelijoita tämä " protesti" ei tavoita.



Tupakka suussa on aika vaikea nauttia raikkaasta ilmasta. Kerää vaikka joku porkkanaryhmä kasaan ja menkää samaan aikaa ulos kun tupakoitsijat.

Odottavan äidin tupakointi voi aiheuttaa sikiölle kromosomipoikkeavuuksia



[Essi Kähkönen 23.3.2005, 09:36]





Raskaudenaikainen tupakointi saattaa aiheuttaa sikiön soluissa kromosomipoikkeamia, kertoo uutispalvelu Duodecim. Jos espanjalaistutkimuksen havainto vahvistetaan, on se ensimmäinen suora näyttö siitä, että tupakka voi vaurioittaa syntymättömän lapsen perimää. Aikaisemmin kromosomitason poikkeamia on havaittu aikuisten tupakoitsijoiden lymfosyyttisoluissa.



Tutkimuksessa oli mukana 25 naista, jotka olivat polttaneet päivittäin vähintään kymmenen savuketta yli kymmenen vuoden ajan, mukaan lukien raskausaika. Vertailuryhmänä oli 25 savutonta naista, jotka olivat altistuneet mahdollisimman vähän passiiviselle tupakoinnille. Naiset valittiin 800:n haastatellun naisen joukosta. Sikiöiden kromosomipoikkeamia etsittiin lapsivesinäytteistä viljellyistä soluista.



Tupakoivien näytteistä viljellyissä soluissa rakenteellisia kromosomipoikkeavuuksia oli 12 prosentissa ja savuttomien näytteissä vain 3,5 prosentissa. Toisin sanoen poikkeavuudet olivat yli kolme kertaa yleisempiä tupakoivilla. Lisäksi tutkijat löysivät viitteitä siitä, että tupakoivien poikkeavuudet paikantuivat etenkin kromosomien 11q23-juovaan, joka on aiemmin liitetty mm. leukemiaan. Tulokset ovat vasta alustavia ja niihin on siksi syytä suhtautua varovaisesti.







* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat