Seuraa 

Hei! Meillä neiti lopetti nyt pari päivää sitten yösyönnit kokonaan! vähän kait ihanaa. neiti nukkuu nyt kokoyön heräämättä. tää on niin ku oikeesti ihmeellistä ku ei oo tarvinnu nyt iltasin olla enään uudestaan nukuttamassa. ennen meinas aina herätä kattoon et onko ketään paikalla. mut nyt kun yötissuttelut on loppunut niin nämä heräämisetkin on loppunu. aamulla tosin herätessä huutaa tissiä, mut ehkä senkin saan tässä parin päivän sisällä loppumaan.



oli muuten kiva kuulla et muillakin vielä tissitellään. välillä tosiaan tuntuu et ihmiset on tosi kummissaan kun vielä imetän. tosin vaan 2-3 kertaa vuorokaudessa, mut silti. semmosta kommenttia saan monesti kuulla et neitihän syötissiä vielä 15-vuotiaanakin... en ymmärrä miten se muita niin hirveästi haittaa?!



no mut en viitti nyt muuta jaaritella ku kello on taas niin paljon ja pitäs alkaa nukkumaan. mut ens kerralla sit lisää. ja toivottavasti joku muukin jaksaa käydä kirjottelemassa jotain kuulumisia.



Neilikka ja Mari 1v3kk

Kommentit (16)

Meille kuuluu hyvää! Touhua pojulla riittää, vaikka muille jakaa ja kävelty on 1 v iästä alkaen (nyt juostaan). Sanoja tulee päivä päivältä enemmän, enää en laskuissa pysy mukana, mutta kyllä niitä varmaan jo yli 20 on. Pottailtu on 7 kk iästä alkaen ja edelleen poju käy potalla tekemässä pisut ja kakat (aina!), vaikka vaipat toki on vielä. Ruoka maittaa myös. Oltiin reissussa pohjosen suunnalla ja siellä poju söi oikein ravintola-annoksia hienosti (ja juoksutti tätejä).



Pikkukakkosta odotellaan! Ensimmäinen ultra on tosin maanantaina elikkäs silloin näkee, onko siellä tosiaan joku...Pahoinvointia oli tuossa alkuvaiheessa, jota taas pojusta ei ollut lainkaan. Väsyttää, joten päikkärit otan pojan kanssa, jotta jaksan sitten loppupäivän touhuta.



Tämmöistä meille ja iloista talven alkua kaikille!



Terkuin Tainu ja poju 1 v 4kk sekä masuasukki rv 10+1

Meillä on ollut yhtä hässäkkää tässä viime ajat. Saatiin ihan yllättäen tontti ja ollaan tässä oikeastaan kaikki vapaa-aika suunniteltu tulevaa taloa ja taloprojektia. Ja käyty läpi talotoimittajia ja karsittu rankalla kädellä vaihtoehtoja. Niitä kun ei kamalasti ole silloin kun pitää rakentaa 1,5 kerroksinen talo jossa on enintään 4 makuuhuonetta (mielellään 3) eikä neliöitä enempää kuin 145 tai jotain...



Tiialle kuuluu ihan hyvää. Hampaita on 4 vaille kaikki maitohampaat jo (eli kaikki 8 etuhammasta, kulmat ja ekat poskihampaat), ja nyt saa mun puolesta hampaittentulo tauota niin että toiset poskihampaat tulee vaikka 2 vuoden jälkeen, kiitos. Juoksee, kiipeää, tanssii, ja koettaa jopa hyppiä tasajalkaa. Sanoja tulee harvoin, mutta yhteensä niitä on n. 15. Molottaa vaan omaa kieltään kamalasti. On äidin pikkuapuri, kauppakasseja ei saa tyhjentää ilman Tiian apua, eikä myöskään tiskikonetta. Onneksi tyttö vaan keskittyy lähinnä lusikkalokerikon tyhjentämiseen ja jättää lautaset ynnä muut minun huoleksi. Pyykit vie pyykkikoneeseen, auttaa koneen täyttämisessä, pyykkien ripustamisessa ja narulta ottamisessa. Rakentaa duploilla ja rakennuspalikoilla, duplojuna on ihan ykköslelu.



Mutta meillä ei vieläkään syödä itse. Muuten kuin sormin. Ehkä kerran päivässä saattaa ottaa lusikan käteen ja tehdä sillä mitä kuuluukin. Eli ottaa ruokaa lautaselta ja laittaa lusikan suuhun, yleisimmin kun tapahtuu noista vaan jompi kumpi. No täytyy myöntää että joskus kun ollaan ruokapöydässä ja miehen kanssa keskitytään yhtä aikaa omiin ruokiimme, saattaa Tiia ottaa lusikan kauniiseen käteen kun kukaan ei palvele. Eli odotan että tammikuussa alkava päivähoito tekee tehtävänsä ja opettaa tytön syömään itse kun ei välttämättä sielläkään se palvelu pelaa ihan samaan tahtiin kuin kotona. Samoin kuin odotan että tyttö oppii hoidossa potalle, itse olen ollut laiska sen suhteen.



Muuta tänne ei oikeastaan kuulukaan, minä lähden tammikuussa töihin ja rakennusprojektin " toteutus-osa" alkaa ehkä toukokuussa tai joskus kesällä. Saas nyt nähdä, mitään kiirettä ei ole.



-minskuliina & Tiia

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

elias sai pikku siskon 25.10. kaikki on mennyt tosi hyvin...toki pientä mustasukkaisuutta välillä on.



oikein paljon onnea kaikille toista lasta odottaville ja kaikille hauskaa viikonloppua.



elias 1v3½kk ja pikku prinsessa 2vko4pv.

kirjottelenpa vähän ajan kuluksi ja samalla nostan pinoa et jos joku vaikka innostuis kans kirjotteleen...



kiva kuulla heinämami et Oskari on alkanu käveleskeleen. nyt sit aletaan kurotteleen pöydälle yms...

Meilläkin neitillä toi tavallisen kotiruuan syöminen on vähän huonon puoleista. ihan hyvin kyllä syö aina vähän jotain, mut tosiaanki se on välillä aika vähän mitä hän yhdellä ruualla syö... välillä tuntuu et pitäskö alkaa vielä ostaan enemmän niitä purkkiruokia et tulis paremmin syötyä. toisaalta ei huvittais niitä enään jokapäiväiseksi ottaa että joskus oppis syömään kunnolla kotiruokaa. en tiiä, vaikeeta.

on muuten ihan kiva et saa nukkua paremmin yöt. tosin herään kyllä jos neiti ees vähän inahtaa yms. mut silti se on helpompaa. vaikka vielä joinakin öinä on vähän kitissy tissin perään, mut aika pientä kitinää se on. aamulla sit alkaa kunnon huuto ku on nälkä... no ehkä nekin huuto konsertit joku kaunis aamu vielä loppuu.



ilzu mietti et pitäs ultraan päästä kattoon ot onko masussa mitään. niin tuli mieleen et mulle sillon aikoinaan sanottiin et jos on pahoinvointia ni sit on kyllä ihan oikea raskaus menossa. (et jos yhtään helpotti)



eikai tässä ihmeempiä. huomena pitäs taas hautajaisiin mennä. toivottavasti neitille ei vaan mitään kuumetta tuu nyt ku meinaa välillä vähän yskiä ja rohisee sillon kurkussa. toivottavasti menee äkkiä ohi. no mut alampa tässä nyt sitten nukkumaan et oon sit huomena virkeenä.



T.Neilikka ja Mari 1v4kk

ja kiitos neilikka onnitteluista...aika menee tosiaan nopeesti. perjantaina olis 1kk neuvola ja lauantaina ristiäiset.



eliaksella nuha jatkuu...onneks ei hirveen pahana. huomenna tulee hoitaja eliaksen kans ulkoilee niin saan vähän siivoiltua...jos vaan tyttö nukkuu.



elias kolmen yön päästä 1v4kk ja tyttö 4vko1pv.

Ja onnea kaikille odottaville ja vauvan saaneille!



Täällä on kiirettä pitänyt, vaikka kotona ollaan vielä. tammikuussa pitäis viedä Leevi hoitoon ja mennä itse töihin =( .



Ongelmana on se, että kunnon hoitopaikkaa ei ole vielä tiedossa. Meille yritettiin tarjota yhtä perhepäivähoitopaikkaa, joka olis tässä lähellä, MUTTA hoitajalla ei ole mitään koulutusta, eikä ole aiemmin toiminut pphoitajana, heidän kotinsa on vasta valmistumassa, eikä sekään ole varmaa, kerkiääkö talo valmistumaan tän vuoden aikana(!)



Elikkäs ympäristö olis sellanen " raksaympäristö" ja sit siellä ei olis muita lapsia hoidossa, kun vaan Leevi. (heillä on oma 3-v lapsi kylläkin kotona), mutta itse olisin toivonut vähän enemmän kavereita ympärille.



Ei jäänyt yhtään hyvä maku tosta, tai siis sellanen turvallinen olo. Ja kaikenlisäksi olis epävarmaa, et keretäänkö me mennä tutustumaan kunnolla paikkaan ja uuteen hoitajaan, ennekuin menen töihin.

Itse en suostuis todellakaan viemään poikaa kylmiltään jonnekin ihan tuntemattomaan paikkaan, ilman KUNNOLLISTA tutustumista.



Tuli tosi paska fiilis tästä koko töihin paluusta, muutenkin vaikeeta antaa oma lapsi toiselle hoidettavaksi, niin entäs sitten tämmönen paikka?

Soitin sitten keskusteltuani miehen kanssa tästä, että emme ota paikkaa vastaan, mutta kaupungilla on niin kauhee tilanne tällähetkellä, ettei kertakaikkiaa ole tarjolla hoitopaikkoja!



Mutta onneksi sinnikkään soitteluni ansiosta, löytyi sitten toinen hoitopaikka, perhepäivähoitaja, jolla on pitkä kokemus ja 4 lasta, sekin tässä aika lähellä, ainoa ongelma oli, että paikka vapautuu vasta maaliskuussa, joten tässä nyt mietiskellään jotain järkevää ratkaisua siihen ongelmaan. Voipi olla, että appiukko hoitaa Leeviä siihen saakka, asia on vielä vähän kesken..



No,helpotti, kun sai vähän purkaa...



Leevi voi oikein hyvin, tosi vilkas ja reipas, tulee tosta Dassen Eerosta mieleen Leevi, siis, Dasse kun kuvailee Eeron touhuja, niin tulee ihan oma poika mieleen.



Olen ajatellu olla töissä ainakin vuoden, ennenkuin aletaan miettimään pikkukakkosta. Nyt tuntuu siltä, että tarvitsen vähän aikuisten seuraa ja varsinkin rahaa. VAIKKA olsi kyl toisaalta niin ihanaa olla kotonakin..Ristiriitaista.



Tänään lähen pikkujouluihin, kivaa! Isäntä oli eilen, ja nukkuu nyt krapulaansa tuolla=)



Me aletaan väsäämään tässä kohtapuolin jotain sapuskaa, täytyy koittaa keretä kirjottelemaan vielä muutaman kerran, ennekuin palailen työelämään. Mutta hyvää joulunodotusta munkin puolesta kaikille heiniksille, kivaa, kun jaksatte kirjotella kuulumisia, mukava lukea ja verrata niitä omiin juttuihin! Luulenpa, että jatkan itse aktiivisempaa kirjottelua sitten joskus, jos alan odottaa lisää jälkeläisiä...mutta käyn lukemassa aina ku muistan ja kerkiän.



Heippa!



Piia&Leevi

kiitos dasse onnitteluista...aika huimaa et teidän vauva on jo 5kk...aika menee tosi nopeesti. tässä kirjoittelen samalla kun neiti on tississä kiinni ja elias on päiväunilla.



eliaksella alkoi nuha...toivotaan et ei menis korviin eikä tarttuis neitiin. elias on kova poika juoksemaan...joka paikkaan pitäis mennä juoksun kanssa. tänään käytiin muskarissa josta elias tykkää hirveesti...tykkää tanssia kovasti.



kirjoitelkaahan muutkin kuulumisia kun kerkeette.



elias viiden yön päästä 1v4kk ja tyttö huomenna 4vko.

enpä olekaan pitkilleen kirjoitellut tälle puolelle. Vauvakuume jyllää niin kovana että olen sille puolelle keskusteluissa unohtunut melkein kokonaan. Parhaillaan juuri jännään miten tässä kierrossa on käynyt, viikonlopun aikana viimeistään selvinnee.



Meille ei kuulu mitään kummempaa. Jere on kävellyt 10,5 kk iästä lähtien joten vauhti on jo kova. Nyt kiipeillään kovasti jokapaikkaan minne vain päästään. Sängystä osaa onneksi itse tulla jo alas joten sitä ei tartte enää olla vahtimassa. Keittiö on hankala paikka. Penkille halutaan kiivetä seisomaan eikä varota yhtään. Sanoja ei vielä tule kuin joitakin joten kuten: Anna, äiti. Sitten on omaa kieltä, kuten sanoo papa tai pappa, mutta tarkoittaa mitä ilmeisimmin palloa. Syönti on vaihtelevaa, mutta pääasiassa syö hyvin, riippuu vähän mitä tarjotaan. Ainakin hoitotäti on kehunut miten paljon Jere syö.



Jere on ollut hoidossa nyt n. 1,5 kk perhepäivähoitajalla. Kaikki on mennyt alusta lähtien siltä osalta hirmu hyvin. Olisin kyllä mielelläni ollut pitempäänkin kotona poitsun kanssa, mutta rahatilanne ei antanut periksi. Ja satuin vielä saamaan uuden hyvän osa-aikatyön entisen työn ohessa tehtäväksi. Joten nyt teen kahta osa-aikatyötä, joista toisen voin tehdä kotona silloin kun pystyn (apurahalla).



Siinäpä tärkeimmät.



Sari + Jere 1v 4 kk

Heips vaan kaikille!



Kiva, että joku on viitsinyt taas aloittaa pinon. Meillä on aika hulinaviikko, mulla ja miehellä oli molemmilla paljon menoja ja kaiken kukkuraksi Selma sairastui. Oli sitten maanantai-illasta lähtien kuumeessa, nyt onneksi on ollut pari päivää ilman lämpöä, että voi viedä huomenna hoitoon. Tulikin ensimmäiset poissaolot töistä tän takia, mutta melkein kolme kuukautta menikin aika hyvin.



Selma on alkanut vihdoin viimein kävelemään ja vauhti tuntuu lisääntyvän päivä päivältä. Hauskan näköistä tuo taapertelu :) Itsellä paha olo vaivaa vaihtelevasti, varsinkin jos ei muista syödä säännöllisesti. Purkkiruokia en voi Selmalle syöttää ollenkaan, kun ne haisee nyt niin pahalle. Muutenkin kyllä keittiössä olo tökkii iltaisin...



Ensi viikolla onkin sitten neuvola mulle ja Selmalle yhtä aikaa. Alkaakin sitten taas tää neuvolassa ravaaminen. Ultraan ois kiva päästä, että näkis, onko masussa edes mitään, mutta pitää vaan yrittää odottaa kärsivällisesti.



Mutta mukavaa alkavaa viikkoa kaikille heiniksille!



I & S 1v3kk ja rv 8+2 (?)

Löytyihän täältä kaukaa pino :)



Mukava kuulla Neilikasta ja Ilzusta!

Neilikalle onnittelut yötisujen loppumisesta, eikö ookkin ihmeellistä kun vois nukkua koko yön? Itse en vieläkään saa nukuttua vaan herään tarkistamaan onko pojalla kaikki hyvin. Mutta ratkaisevasti ne yöunet parani meillä silloin kun lopetettiin yötisuttelu. Minusta ei ole mitään kummallista että imettää pitkään. Who:n suosituskin on että osaimetystä jatketaan 2v.asti. :) Itte en jaksanut enmpää kuin vuoden, kun mun piti olla maidottomalla ruokavaliolla Oskarin maitoallergian takia. Joten ei kannata välittää mitä jotku siitä sanoo, ikinä ei voi kaikkia miellyttää!



Kivaa oli myöskin lukea Dassen kuulumisia siitä vanhemmasta pinosta. Taitaa teillä olla vaan aika hulinaa nyt kun on uusi koiravauvakin... Tsemppiä kovasti teille lähettelen! Jokos Ronja on alkanu kääntyilemään, en muista enää kerroitko jo siitä?



Meille kuuluu tosi hyvää!

Oskari oppi viimein 4 viikkoa sitten kävelemään, ensin käveli vähän, n. metrin matkoja, mutta tosi nopeaa kehittyi ja nyt on viimeiset kaksi viikkoa vaan kävellyt, konttaus on historiaa. Hassu poika yrittää jo juostakin... =) Tosi innoisaan on koko ajan menossa joka paikkaan ja suu käy kuin papupata... Selkeitä sanoja on vaan mummo, äiti ja ei / eikä, mutta kovasti " toistelee" ja yrittää tapailla perässä sanoja. Oskarihan puhui useita sanoja kesällä, mutta kävelyharjoitusten myötä ne jäi unholaan.



Olen itse nyt nauttinut ihan eri lailla kotona olemisesta. Elämä on helpottunut, poika on tyytyväinen ja iloinen, nukkuu yhdet päikkärit (1,5-2,5h) ja yöunille menee 20 maissa. Päivisin ulkoillaan, käydään asiolla, kavereilla, leikitään ja äiti laulaa paljon koska siitä poju tykkää, musikkia kuunnellaan (tällä hetlkellä tosi pop on omskista-levy) ja kerran viikossa on muskari. Joskus käydään uimahallissa. Olen jopa saanut kotitöitäkin tehtyä ihan eri lailla kuin ennen.



Ainut asia, joka meidän elämässä on nurinkurin on ruuan syöminen... Huoh. Kotiruoka ei mene alas millään... Kauheeta yökkäilyä on edelleen, vaikka totuteltu on ainaki 4 kk!!!! Oskari inhoaa ruuan hajuakin... Mutta hyvimpä tuo kasvaa ja joskus annan kalkkunasose-pilttiä että söis edes kerran viikossa " ruokaa" . Mutta nirsoja ollaan miehen kanssakin, olisin vaan niin toivonut että olisin saanut opetettua poikani kaikkiruokaiseksi.. :( Toivoa sopii, että ehkä jonain päivänä poju suostuis syömään lihapullia ja makaronilaatikkoa.





Mutta eipä tällä kertaa muuta, toivottelen kaikille heiniksille ihanaa joulun odotusta! (nyt isäinpäivän jälkeenhän saa sitte ruveta jouluhömpötyksiin ;) )

Nostan pinoa ja samalla vähän kuulumisia...



Selma on ollut taas pari päivää kuumeessa, räkä valuu ja viime yö kului yskimiseen heräillessä. Vähän väsynyt olo, mutta ehkä se tästä. Muutenkin huomaa, että paha olo edelleen jyllää, kun on väsynyt eikä ennätä/muista syödä tarpeeksi usein. Ensi viikolla onkin sitten eka neuvolalääkäri, toivottavasti sydänäänet silloin kuuluu. Ois kiva saada varmistusta, että masussa jotain on, ultraankaan kun ei vielä ole tullut edes aikaa.



Joku taisi kysellä siitä, onko kakkosia odottavat työelämässä. Itse menin töihin takaisin elokuun puolivälissä ja Selma on ollut siitä lähtien päivähoidossa. Vähän rankkaa on ajoittain ollut, mutta on kuitenkin selvitty tähän saakka. Ja sitten toukokuussa uudelle äitiyslomalle, jos kaikki menee hyvin :)



Mutta eipä nyt kummempaa, työt kutsuu. Iloista loppuviikkoa kaikille!



I & S 1v4kk & rv 10+5

Oikeen paljon onnea mamikolle pikkuprinsessan johdosta! kylläpä aika rientää. ihan yllätyin et hän on jo neljäviikonen!



Itelläkin houkuttelis alkaa tekeen toista lasta, mut ku toi perhanan koulu on vielä kesken. en ees tiiä vielä jatkanko sen loppuun vai vaihanko taas alaa... vitsi ku en ossaa päättää mitään. Miten teillä muilla jotka taas lapsia tekee, niin ootteko kaikki jo työssä käyviä vai?



Tanja: ihan pakko oikasta et ei meillä se tissittely oo vielä kokonaan loppunu. ne yösyötöt saatiin vihdoin loppumaan, mut vielä neiti tissittelee aina nukkumaan mennessä. elikkä 1-2 imetystä päivässä... no ehkä nekin tässä vielä jonku kuukauden päästä loppuu kokonaan.

pitäs vaan laittaa toi ukko nukuttaan neitiä ni vois olla vähän helpompaa se lopettaminen. meillä vaan ei oikeen onnistu aina se ku joka toinen viikko se on yövuorossa ja lähtee paljon ennen marin nukkumaan meno aikaa.



no mut pakko kai se on alkaa nukkumaan et en oo taas aamulla ihan poikki.



Neilikka ja Mari 1v4kk

Ihanaa lukea taas pitkästä aikaa teijän kaikkien kuulumisia! =)



Kohta se talvi vissiin tulee, ainakin aika lupaavalta on pari päivää lahdessa näyttänyt...



Onnea Mamikolle syntyneestä vaavista! Niin niitä alkaa muillekin heiniksille pikkuhiljaa taas pikkuvaaveja syntymään.



Heinämami: Kiva kuulla että Oskari on oppinut taapertamaan ja koittaa vielä juostakin... se on ihanaa katseltavaa ku pikkunen niillä pienillä jaloillaan koittaa ottaa vielä juoksuaskelia vaikka meno ei muutenkaan ole vielä tasaista.



Meillä näin: Ihan eka vastaan Heinämamin kysymykseen, eli on Ronja alkanut kääntyilemään, aika laiskasti tosin mutta kumminkin... Muutamia kertoja pari viikkoa sitten kääntyi mut sitten otti vähän takapakkia ja unohti koko homman. Likka on erittäin tyytyväinen ollessaan sitterissä, sylissä tai selällään lattialla! Ei kai siinä sitten oo äidillä paljoo sanomista...



Ronjan kanssa on muutenkin ollut vähän hitaampaa tuo kehitys ku Eeron kanssa. Eerohan söi jo 2,5 kuukauden iässä soseita ja siitä lähti syömään ihan mitä vaan tajusi suuhun tunkea... Ronjalla on aivan toinen juttu! Tyttö tykkäis juoda maitoa ja maitoa ja maitoa... Velliä oon sentään alkanut antaa 3,5 kuukauden iässä ja nyt syödään jo myslivelliä ja neljänviljan velliäkin. Ongelma on soseet!! Oon sillointällöin koittanut vauvalusikalla laittaa ihan vähän kerrallaan tytön suuhun luumusosetta, aprikoosisosetta tms. hyvää sosetta, mut aina tulee samantien ulos suusta. Likka kyllä maiskuttelee mutta onnistuu työntämään kaikki pihalle kielellään. Vaikeeta ku oon niin tottunut tohon meijän helppo-syötettävään-poikaan!



Muuten tuo meijän tasan 5 kuukautinen tyttömme voi loistavasti ja on iloinen pikku pirpana! Taitaa tykätä iskästä oikeen tosissaan... Aina kun mies tulee huoneeseen, alkaa likka virnisteleen, nauramaan, ja kovasti jokeltelee miehelle. Ei voi muuta ku katsoa hymyillen vierestä!



Jaa, entäs meidän Eero sitten... No sehän on mahottoman villi poitsu edelleenkin! Kyllä välillä on joku pieni juttu käynyt välähtämässä ajatulsissa siitä että olisiko Eerolla joku adhd... Jätkä kun ei malta pysyä hetkeä paikallaan ja kokoajan on keksimässä uutta tekemistä kun on edelliset vasta aloittanut. Mitään ei malta tehdä hetkeä kauempaa, jos malttaa niin ihme on. Vaan eipä se mitään meinaa vaikka olis adhd:t tai mitä ikinä...se nyt on vaan yks diagnoosi sinne tänne, vilkas lapsi on vilkas lapsi ja sen kanssa sitten eletään semmoisten pelisääntöjen kanssa että pärjätään.



Eero kävelee, juoksee, hyppii, rokkaa ihan kunnolla, niin että pää heiluu eestaas, jalkoja vaihdetaan puolintoisin ja välillä poljetaan toisella jalalla monta kertaa tahdissa ja tietenkin kädet heiluu tahdissa mielettömästi! Mitähän muuta se poika tekee... Juttelee omia juttujaan tosi paljon omalla kielellään. Sanoina ainoa selkeä on: Anna, kun pyytää jotain. Puhetta ymmärtää selvästi! Tää on käynyt ilmi kun pyytää poikaa esim menemään eteiseen halaamaan Dassea tai Suloa... Näin siis tapahtuu! Sama on kun pyytää että mene hoitamaan pikkusiskoa kun se itkee...poika menee laittamaan tutin siskon suuhun ja paijaa päästä tai halaa. :o) Kaikkein paras oli tossa yks päivä kun Eero repi meijän lattialla olevasta laatikosta polttopuita lattialle. Kielsin ja sanoin että laita puut laatikkoon. Eero lähti kiikuttaa puita yksi kerrallaan eteisessä olevan lipaston laatikkoon! (siitä siis puhutaan aina myös laatikkona) Sieltä sai äiti sitten hakea polttopuut takaisin...



Kohtahan nuo meitin pikkuset alkaa molemmat olemaan jo niin isoja... =( Ainakin tuntuu siltä ku alkaa tulemaan ihan pikkusia vauvoja maailmaan ni omat tuntuu niin kamalan isoilta. Mun isoveli meinaan sai esikoisensa 9 päivä ja isosisko saa hetkenä minä hyvänsä toisen lapsensa... Veljen tyttö oli niin suloinen ja pieni ettei voi uskoa että Ronja ja jopa Eerokin on ollut vasta hetki sitten niin pieniä... Ihan haikeeks heittää...



Juu, mutta nyt mulle tuli taas täydellinen pimento tonne aivoihin joten taidan lopetella tältä erää...

Koitan taas käydä katsastelemassa joku päivä ja jos sitä jaksais (olis aikaa) kirjoitellakin jotakin...



Hyvää syksynjatkoa (talven, toivottavasti) ja Joulun odotusta kaikille heinisperheille!!! =)



-Rea, Eero 1v4kk ja Ronja 5kk-

moikka heinikset!



kiva kun pino on pystyssä!



meille ei mitään ihmeempää, paitsi joka päivähän jotain uutta ja ihmeellistä taaperon kaa tapahtuu. mä kyllä puhun pojalle että hän on vauva, en osaa sanoa lapsi tai taapero. muista lapsista puhutaan lapsina tai vauvoina, iästä riippuen. tosin toitotamme ja aploodeeraamme " isojen poiikien" teoille, että tuskin tuolle traumaa " vauvattelusta" tullennee...



neilikka, uusi elämän vaihe, taapero ilman tissiä ;-) onnitteluni ;-) itekin imetin aika pitkään, vierotus meni tosi paljon helpommin kuin luulin, poika ei kyselly tissiä. pari viikkkoa pidin imetystyynyn piilossa kaapissa, tissit pidin piilossa n kuukauden. meillä yö- ja erityisesti varhainen aamu- skitsoilua kesti meilkein pari kuukautta imetyksen loputtua, mutta nyt poju nukkuu tosi hyvin ja pitkään 11-13 h/yö ja päivällä 1,5 -3h. aamuisin on kova jano ja nälkä.



reppana heräsi kuumeisena tänä aamuna, eilen oli kova yskä, alkoi tuosa vaan, ja nyt ei yski enää, mutta painui takasin nukkumaan syötyään aamupalan ja vaatteen vaihdon jälkeen, vaikutti joka-paikka-kipee- ololta. viime viikolla oli kova ripuli ja nyt iski sit tää, höh.



Pottahommista: poju on oppinut tiristämään pissat pottaan, seisaaltaa. ei suostu istumaan potalle, joten mitenkähän se kakkaaminen sit joskus opitaan. no, kunhan nyt eka tottuu pottaan muuten. kiva kuitenkin kun yksi kehitysaskel tuntuu mahdolliselta, kun sinne pottaan saadaan tiristettyä= rakon hallintaa siihen suuntaan ainakin ilmenee jo, pidättelyhän onkin se vaikeempi.



kavereita on pilvin pimein raskaana ja muutama pikkupikkuvauva onkin jo syntynyt. olin kaveriporukasta eka joka sai lapsen, joten silloin puuttui vertaistuki vanhoista tutuista- kaikilta sai kommentteja tyyliin " lähdetään kahville, kyllä se vauva nukkuu tai kellii vaunuissa sen aikaan" ja " lähdetkö mukaan radalle" ... mukavia kutsuja sinällään, mutta kun itse taisteli tissi-ruoka-pissa-kakka-uni-ulkoilu-linjalla, niin kavereiden asenne oli " kivan virkistävä" mutta käytännön tukea siitä ei sit pahemmin saanut. nyt kun pojun kaa ollaan leikkikenttä-iässä ja päiväkodissakin käy, niin on paljon tuttavia joiden kaa voi tilittää/ saa vinkkejä jne. totesinkin että raskauden ja JOPA synnytyksen voisin hoitaa, mutta se eka 6-9kk minivauva-aikaa: ei ole vielä mulle... tosin jonkinn tasoista vauva-kuumetta on, mutta käytännön jaksaminen on niin iso haaste vielä, ettei uskalla vielä vihreetä valoo vilkuttaa ;-)



mitäs muille kuuluu? olikos nasu77 vanha-heinis, näin tuolla yhdessä keskustelussa nimimerkin.. jos olet taustailemassa, tulehan mukaan!



olin kaupoilla tuossa viikolla ruokatunnilla, siellä on jo täydet joulu-koriste-myynnit käynnissä. tuumailin hetken asiaa, ja totesin että adventti on ihan lähellä ja pojun kaa on kiva ihailla asioita pitkään usein ja hartaasti, joten varmaan alan kohta väsäilemään joulujuttuja. ei viiti laittaa muutaman viikon takia sitä rahaa ja vaivaa, vaan nauttii siitä sitten pitkään. meillä ei ole joulukalenteria ja ulkovaloja lukuunottamatta mitään jouluhässäkkää, kun aina tähän mennessä ollaan oltu joulu poissa omasta kodista tai sitten ollaan oltu kahdestaan miehen kaa, niin ollaan vaan laitettu kynttilät ja jouluruoka. ja viime joulunaikana olin niiiiin poikki ja jälkikäteen ajatellen luulen että masennuskin oli päällä, joten joulukalenterista avattiin jokunen luukku, muttei kaikkia- käytämme samaa kalenteria tänä vuonna (pojuhan ei kuvia kuitenkaan muista!) mutta nyt haluan laittaa tonttuja, ja havuja, ja lumihiutaleita ja kaikkee- oisko kivoja vinkkejä??

terkuin, tanja ja poju 15,5kk









* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat