Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

2v pojaltamme otimme tutin pois 6 pv sitten. Pari kuukautta aiemmin oltiin saatu tämä tuttinarkkari aika helposti tottumaan siihen, että tutti on käytössä vain nukkumisen aikana. Se löytyi siis aina sängystä nukahtamaan mennessä ja herättyä poika jätti sen sovinnolla sänkyyn. Tai siis ne, tutteja piti olla kaksi, toinen räplättäväksi. Poika ei tarvinut aiemmin juuri mitään nukuttamista, nukahti itsekseen ennemmin tai myöhemmin.

Pari viikkoa sitten hän alkoi vaatia vähän väliä tuttia päivälläkin, varsinkin jos tuli pipi. Ja viime viikolla homma meni ihan mahdottomaksi. Olimme olleet mummolassa, ja tullessamme kotiin päätimme että nyt tämä joko loppuu kokonaan tai sitten tutti on suussa taas kaiken päivää. Sanoimme että tutit unohtui mummolaan. Automatkalla olleen tutin leikkasin reilusti poikki ja näytin että se on rikki. Poika vaan totesi tämän eikä niin kauheasti ole ekan illan jälkeen edes pyydellyt tuttia. Eilen puhui siitä kyllä ja kaivoin sen rikkinäisen esiin. Poika kävi sen sitten heittämässä roskikseen.

Mutta nukahtaminen on tosi vaikeaa. Unimäärä on lyhentynyt, iltaisin vaikea rauhoittua ja varsinkin päiväunille mennään huudon kanssa, lopulta väsyneenä nukahtaa kun ei päästetä sängystä pois. Joudun istumaan vieressä ja silittelemään. Tällaista ei siis ollut ennen. Eli vähäkin oma aika iltaisin menee nyt tähän...yöllä heräilee ja olen käynyt silittämässä silloinkin. Aamulla herää tosi aikaisin.

Onko kokemuksia miten kauan sopeutuminen kestää? Palautuvatko unet ennalleen? Vielä olen sisulla ajatellut että kyllä tämä tästä. Toisaalta on vähän huono omatunto kun tein lapselle tällaisen tempun.

Kommentit (7)

Tekstisi oli ihan kuin minun kirjoittamani, pieniä eroja lukuunottamatta.



Meillä tuo nukahtamisvaihe kesti muistaakseni kuukauden päivät. Vähitellen helpottui. Ja nyt kun tutin vieroituksesta on puolisen vuotta, niin ei hän edes laita muiden tutteja suuhun.



Huutoa oli kyllä vieroituksen aikaan paljon. Poika osoitteli hyllyä missä tuttia säilytettiin (oli siis vain siinä vaiheessa unituttina) ja huusi itkun seassa " TITTI" . Mutta kun oli muutaman kerran nukahtanut ilman niin siitä se lähti.



Toivottavasti tästä on edes vähän apua..



Hemppu

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

meillä olisi operaatiotutinpoisto pikkuhiljaa edessä. Poika on pian 2,5-vuotias. Tutti hänellä siis " vain" nukkuessa. Meidän poika on hillitön yöriehuja ja vasta äskettäin saimme yömaitopullon jätettyä. Pelottaa vain, jos noinkin kauan tottuminen kestää; olen kolmivuorotyössä ja meillä muutenkin nukutaan huonosti. Millään en jaksaisi tuttia häneltä nyt riistää!

tutin imeminen kuulemma haittaa rivistön normaalia kehitystä. Hl uhkaili raudoilla ja niinpä jätimme tutin sinne.



Kyllähän sitä haikailtiin ja ikävöitiin. Tilalle keksi pikkukakkosen purkan. Niitä alkoi mennä purkki viikossa...

Sama homma meilläkin meneillään, ja voimat tosi vähissä...



Meidän pojalla ikää 1,5-v ja nyt kohta kuukauden päivät oltu ilman tuttia. Hammashoitolassa peloiteltiin purentaongelmilla, ja samantien tutit menivät sitten rikki (jossain vaiheessa homma olisi kuitenkin ollut edessä, miksei siis nyt...). Yöt meillä on tähän mennessä jopa rauhoittuneet, kun ennen heräiltiin vähintään kolme kertaa yössä (usein viisi-kymmenen), niin nyt heräämisiä on ollut 0-2. Tästä ollaan tosi tyytyväisiä, mutta se nukahtaminen on kyllä ihan mahdottoman vaikeata, tuntuu että voiko noin pienessä olla niin paljon voimaa ja sitkeyttä huutaa ja tapella unta vastaan vaikka väsyttää. Ennen nukahti omaan sänkyynsä yleensä ihan kiltisti, nyt saa nukuttaa kuin pikkuvauvaa syliin, eikä sekään usein ole hyvä. Meilläkin on vuorokauden unimäärä vähentynyt alle 11 tuntiin, eli nukkuu mielestäni liian vähän. Välillä on jääneet päiväunet välistä kokonaan, kun uni ei tule millään ja jaksaisi huutaa vaikka kolme tuntia. Kuitenkin ajattelen, että tuttia en nyt takaisin anna, eikä auta kun jaksaa nyt vaan ja toivoa, että tämä tilanne tästä rauhoittuu, että lapsi oppisi rauhoittumaan ja nukahtamaan...



Voimia meille, ja muistetaan, ettei tämäkään ole se ongelmista suurin :)

En tiedä miten tätä jaksaa. Eilen nukahti 22.30 ja heräsi 6.10. Nyt en saanut millään päiväunille...Isin kanssa kävi pyöräilemässä ap:lla ja nukahti istuimeen kymmeneksi minuutiksi. Hoh, pitäisiköhän siirtyä nukuttamaan ulkona?!

ja vielä ihan oikeasti. nukahtaminen vaikeutui, yöheräämiset huutoineen kuuluivat kuvioon ja päiväunet hävis sen siliän tien, ei suostunut kotona enää päikkäreille mutta päiväkodissa vielä suostui ja ikää oli silloin 2,5v. nyt oltu pian vuosi ilman ja elämä normaalia, mutta erityisesti yöt oli sen 3kk hankalia, päivät sujui kohtuudella.



nyt olis kakkosella sama edessä. viime vuonna esikon vieroitus alotettiin uudenvuoden yönä, koska totesin, että silloin meidän kerrostalossa valvoo kaikki muutenkin. ja nyt olis sitte samana yöna tarkoitus olottaa kakkosen vierotus, ikää kuitenkin puoli vuotta vähemmän ku esikolla.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat