Seuraa 

Huomenta. Oli niin aikainen herätys, että mikäs sen parempi vaihtoehto kuin tulla pinoilemaan. Telkkaristakaan ei tule mitään, eikä aamupala maistu vielä.



Jatkan uudessa viestissä, jottei tule useampaa pinoa.



- Ränkkä

Kommentit (9)

Sunnuntaita!



Enpä ole " ehtinyt" kirjoittelemaan, mutta lukemassa olen taasen ahkeraan käynyt. Myöskin toivottelen Ränkälle jaksamisia!!!



Meillä tyttö siis konttailee ja sen lisäksi kovasti seisoo ja tukea vasten koittaa ottaa muutaman askeleen. Ihan hirvittää ja kauheasti sattuu kolhuja. Ja hänen valveillaolo aika menee täysin perässä mennessä ja vahtiessa. Mutta ei se mitään, pysyypähän mamma virkeänä. Yölläkin herätään sängyssä seisomaan ja konttailemaan, että yöunille rauhottuminen kestää pitkään. Eli kylläpä tuo liikkuminen häiritsee unta. Oliko täällä joitain muitakin ketkä vielä yöllä kylmän viileästi tainnuttaa vauvan tissillä takaisin uneen? Mä monesti teen niin, jotta saan tytön nopeasti takaisin unten maille. Meillä ei ole tuttiakaan käytössä, kun ei tyttö ole sitä huolinut...mietin vaan, että edestäni varmaan tämänkin asian löydän...että mitä sitten kun tissistä pitäisi joskus kauniina päivänä luopua? No, tietty on sen ajan murhe, mutta...Tyttö nukahtaa päivällä hienosti vaunuihin maha täynnä, mutta yöunille nukahdetaan tissi suussa ja siis yöllä sillä tainnutan. Meillä kun vaan nuita hampaita pukkaa kovaa vauhtia, niin voihan se tissin syöminen yöllä olla sellaista lohdunkin hakemista eikä niinkään nälkää...



No, nyt pitänee alkaa sunnuntain ratoksi vielä imuroimaan, kun huomenna tuleepi vieraitakin:)



-77tuulialta vielä kyselen, että miten menee? Ei tainnut nimeä näkyä tämän päivän pinossa?!



ego7+tytöntyllerö 29.3

Pitipä vielä tulla takaisin...eli meilläkään ei kelpaa muut kuin kaupan soseet. Juuri viikolla tein itse, mutta ei niin ei...eli annan noita kaupan ruokia, eiköhän ne omat tekeleet sitten tosiaan joskus tulevaisuudessa ala kelpaamaan.



ego7

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kello varmaan sen verran paljon jo, ettei pahemmin kukaan pinoa lue, mutta josko huomenissa joku tsekkaisi eilisen viestejä. Mulla ainakin monesti on tällainen tapana.



Nuosta soseista sen verran, että mä taidan olla aika onnekas loppujen lopuksi sen suhteen, että Helmille tuntuu kelpaavan samalla tavalla kaupan soseet kuin omatekemätkin. Monesti teenkin samanlaisia soseita (siis ainekset samat) kuin kaupan, mutta ei ne kyllä ihan samalta maistu. Eikä Helmiä tunnu haittaavan sekään, että ovat pakastettuja. Nyt en ole vähään aikaa tehnytkään lisää, kun pakastimessa on jos jonkinnäköstä sorttia. Mäkin olen jo antanut niitä 8kk ruokia, mutta vielä sössännyt haarukalla. Jää ne kuitenkin paljon kokkareisemmaksi kuin ne 5 kk soseet. Ihan hyvin tuntuu uppoovan. Ja tuntuu, että annoskoot alkavat kasvaa. Tosin monesti anna vain sen pikku purkin verran, mutta sit taas niitä 8 kk soseita kun on enemmän, niin oon kyllä antanutkin sen koko purkin. Vähän siitä jää, mutta eiköhän pian mene koko satsi.



Kiva Kua kun pääsit relaamaan. ja hyvin oli Kaisa pärjännyt ihan iskän hoteissa. Nyt ei sit muutakun enemmän vaan vapaailtoja!! :)



Eipä tässä kummempia. Tänään on ollut tällanen potslojo päivä, ettei ole oikein jaksanut mitään tehdä. Käytiin Helmin kanssa lenkillä, kun iskä oli töissä 4 h ja sitten Helmi nukkui pitkät päikkärit, jonka aikana mä kattelin Carnivalea nauhalta. On muuten aika mielenkiintoinen sarja. Kaikkea yliluonnollista tapahtuu. Seuraako kukaan muu?



Nyt syömään. Pihvit tuntuvat olevan valmiita!



lehtovi & Helmi 28.3.

Usko pois kun sanon, että tiedän mistä puhut! Tämä pienimmäinen ei ole kyllä sairastanu kuin yhden nuhan *koputtaa puuta*, mutta isosisko 3v sairasti 5kuisesta vähän yli 2vee lähes tauotta. Onneksi siihen mahtui vain kaksi sairaalajaksoa (keuhkotulehdus, jossa pienet keuhkoputket täyttyy limasta, eri asia kuin k.kuume, ja tutkimuksen vuoksi yöpyminen..), mutta päivystys ja keskussairaala ehtivät kyllä tulla tutuiksi. Nuhaa, yskää, korvatulehduksia, miljoonia rikkonaisia öitä. Ja suhteellisen hankala raskaus siihen loppupuolelle vielä päälle!! Enkä sitten tarkoita vähätellä mitenkään, vaan yritän jotenkin kertoa että todella tiedän mitä se on kun pieni sairastaa sitkeästi! Meillä sairastelu loppui kitarisojen poistoon ja korvien putkitukseen, ja juuri kreivin aikaan alle 2vkoa ennen kuopuksen syntymää!!



Esikoisellahan on taas puolestaan astma, allergioita ja erittäin kuiva atooppinen iho. Mutta usko pois, kyllä sen joskus täytyy helpottaa!! Hurjasti voimia ja jaksamista sinulle, ja tietty parempia/terveempiä päiviä teille kaikille!!!



Mulla olis tuo iänikuinen pyykkiurakka taas, mies meni jälleen sukulaisen rakennukselle. Pikkuneiti nukkuu, isompi piirtää; tekee sitä nykyisin lähes aina kun ei ole ulkona tai leiki " rätseillä" .. (toisen 3v synttäriaarteet oli ihan oikeat bratz ja vauva-bratz) :) Ja ruokaakin pitänee jo alotella ja sängyt pedata ja... Laiskottaa...

Namsk! :))



Tai olkoot vaikka pikkujoulutorttuja.. Helppo pojallekin, kun sai laitettua luumuhillonokareen (melkein) kohdilleen ja voiteli vielä kananmunalla. Meille on tulossa vieraita viikolla ja onpahan jotakin tarjottavaa.



Ränkälle toivon kuumeetonta ja kivutonta alkavaa viikkoa ja helpotusta arkeen!!



Kiva Kua, että oli hyvä reissu! :) Esimerkkisi innoittamana ;) aion (varmaankin) lähteä loppukuusta eka kertaa viihteelle kavereiden kanssa. Pari viikkoa sitten saimme päähämme, että nyt naiset tantsailemaan.. Saas kattoa, kuinka moni ystävistäni lopulta pääsee.



Olimme tosiaan mumolassa neljä päivää poikien kanssa. Mukava oli viettää hieman erilaista viikkoa, mutta lähtö oli taas jostain ihan syvältä. Esikoinen oli niin väsynyt, että sai hirmu hepulit ja sitten odoteltiin rauhoittumista ennen kuin mistään tuli mitään.. Sitten raivottuaan oli sylissä niin kuin ei mitään olisi tapahtunut ja jutteli niitä näitä. Reppana. :)



Yöimetyksestä oli puhetta. Viikkoon ei ole tarvinnut yöllä imettää, itse jätti syönnit, mutta viime yönä mummolassa pistin sitten tissin suuhun, kun esikkokin yli puoli tuntia oli ollut hereillä ja kuunteli pikkumiehen kitinää. Eli, saas nähdä miten tämä yö menee. Söi kyllä puuronsa hyvin, joten olen toiveikas...



Topi vetää isoja ruoka-annoksia ja syö hyvin äidin tekemiä pöperöitä. Ihan sama onko soseutettu haarukalla tai sauvasekoittimella. Kaupan ruuat eivät alkuun meinanneet maistua, mutta kun totuttautui makuun ja minä valitsin hieman paksumpia sörsseleitä (tyyliin 8kk purkit) niin on ok nyt nekin. Esikoinen oli eri puusta veistetty. Silloin tarvittiin purkkievästä, kun oksensi kaameat laatat jos jotain murua ruuassa. Mutta sitten yhtäkkiä alkoi syödä ihan kotievästäkin.



Mutta joo, pitäisi ottaa piakkoin imetyksen rinnalle jo Tutteliannokset, kun tuo töihinlähtö lähestyy. Ja nokkamukijuomingit eivät oikein vielä onnistu, kohde epäselvä.. :9 Maito valuu pitkin leukaa. Harjoitus tekee mestarin.



Sunnuntaikuulumiset tässä. Yritän ehtiä koneelle arkenakin, vaikka poikaset eivät oikein enää tarjoa äidilleen rauhaisia hetkiä päivisin - unet menevät aika tavalla ristiin.. esikko nukahtaa, kuopus herää ja kun nukahtaa uudestaan niin esikoinen herää.. Mutta nyt äiti nukkumaan ennen kuin kuopus herää.. :)



kauniita unia, oman kullan kuvia



Pippandii

Kun likka rupeaa yöllä huutamaan, otan viereen, tissi suuhun ja nukkumaan. Tuossa puolenyön jälkeen hän oikeasti syö, mutta aamuyöllä muutaman kerran vaan imaisee ja kääntää päänsä pois.

Iltayön heräämistä yritin muutamana iltana lohdutella kainalossa, mutta eilen meni aivan sirkukseksi, tyttö karjui tunnin, oli sitten sängyssä, tissillä, sylissä, missä vaan. Lopulta nukahti alkaakseen saman mekastuksen tunnin päästä ja siitä tunnin välein aamuun asti. Hampaita pukkaa neljää uutta kerralla, mutta en usko, niiden olevan pääsyy. Kamalat ilmavaivat oli tytöllä koko yön, ja ne vissiin enemmänkin kiusasivat pientä. Mitään uutta ruokakaan ei olla viiteen päivään aloitettu. Jokin nyt vain tökkii.



Miten teillä muilla oli silloin kiinteiden aloittamisen aikaan, tuliko vatsavaivoja ja repaleisia öitä?



No, tyttö otti sitten yön vastapainoksi puolentoista tunnin päikkärit aamupäivällä, niin ehdin vähän touhuamaan.



Ja nyt otti vartin. Se on moi.

Korvikset




Ensinnäkin kiitos kaikille, jotka laitoitte minulle viestejä viime päivinä! Oli tosi mukavaa lukea " tuttujen" viestejä, kun oli tosi väsynyt.



Tosin en minä nyt ole sen pirteämpi... Veeti on vielä yskäinen ja heräilee paljon, mutta kuumetta ei enää ole (helpotuksen huokaus). Nyt on kuitenkin esikoinen niin sairaana, että valvottaa melkein enemmän kuin V. Hän lähti mummulleen perjantaina, jotta saisi nukkua yönsä rauhassa, mutta jo launtai aamuna mummu soitti, että Jasmin on niin kipeä, että tahtoo tulla heti kotiin.



Esikoisella oli yöllä kova kuume ja niin kamala yskä, että yökkäämässä käytiin useampaan kertaan. Minä nukuin hänen kanssaan parvisängyssä ja mies hoiti Veetin koko yön. Aamulla hetättiin puoli kuuden maissa ja nyt vihdoin molemmat potilaat ovat nukkumassa.



Minä olen edelleen ihan sekaisin. Yöllä en etsinyt lapsiani unissani, mutta heräsin keskeltä lattiiaa täristen ja kädet kouristellen. En tiedä, johtuiko se nestehukasta, väsymyksestä tai omasta sairaudestani. Mies kyllä sanoi, että tunnuin illalla vähän kuumalta, mutta eipä tässä ole omia lämpöjään kerennyt mittailla.



Viimeaikaisia pinoja olen vain silmäillyt. Jonkinlaista esittelyä on taas ollut. Ymmärtääkseni siksi, että uusia pinoilijoita on tullut niin paljon.



ESITTELY: Minä olen 24 -vuotias kahden lapsen äiti Kirkkonummelta. Valmistun pian luokanopettajaksi. Isä on 33 -vuotias, esikoinen 6- vuotias koululainen ja kuopus Veeti syntyi joukkoomme 18.3 Tammisaaren sairaalassa. Esikoiseni on edellisestä avoliitosta, mutta uusperhe-eläminen on sujunut todella hyvin. Asumme miehen kanssa avoliitosa suurehkossa kaksiossa. Tulevaisuuden suunitelmiin kuuluu avioliitto ja oman asunnon hankkiminen. Ylläpidän muuten maalismamma listaa, jos sille joku uusi tulokas haluaa liittyä. Nyt olen vähän solmussa näiden lasten sairastelujen kanssa, mutta jos laitat sähköpostia minulle osoitteeseen laura" tursas.com, voin liittää sinut listalle. Listan kautta ilmoitellaan silloin tällöin tulevista tapaamisista. Joskus voi tulla jotain muutakin postia muilta maalismammoilta, mutta todella harvakseen. Listaposti ei siis tuki sähköpostiasi.



No tämä esittely jäi tähän, kun esikoinen kömpi sängynpahjalta ylös valittamaan pahaa oloaan. Enkä nyt tähän hätään keksi mitään kysymystäkään eli moikka tältäerää!



- Ränkkä

väsyneenä, mutta iloisena täällä taas. Ilta meni mukavasti, ruoka oli hyvää, en juopunut mahdottomasti ja kotona olin vähän ennen kahta. Aivan täydellistä.



Mies heräsi aamutouhuihin Kaisan kanssa ja mä jatkoin unia. Kaisa pärjäsi nokkamukimaidolla, mun ei siis tarvinnut nousta edes imettämään. Nyt tytsy on päikkäreillä ja niin taidan mennä minäkin.



kua ja Kaisa 25.3

Kiva, että jaksoit pinoutua, Ränkkä! Edelleen toivottelen täältä voimia ja jaksamista. Ei tuo voi ikuisesti jatkua! Koeta nyt lepäillä mahdollisuuksien mukaan itsekin, vaikka vaikeatahan se kahden tenavan kanssa on. Jotenkin tuntuu niin pikkuasialta nämä meidän yöheräilyt tuon teidän sairastelunne rinnalla.



Viime yönä kyllä taas herättiin varmaan 20 kertaa. Nyt on ongelmaksi muodostunut se, että tissi ei kelpaa, mutta muutenkaan ei suostuta nukkumaan... Viime yönä tulin sitten olohuoneeseen imettämään ihan istuma-asennossa, kun makuullaan se vääntelehtiminen ei loppunut ollenkaan. En oikein tiedä, mitä tekisi - viikolla en voi pistää isäntää pitämään unikoulua, kun on kuitenkin aika kovilla töissä. Ja seuraavat viikonloputkin on varattu aika pitkälle. Ehkä mä koetan sitä, että nukutan Saanan vaunuihin ja yritän sitten työnnellä yöllä takaisin uneen. Tietää vain sitä, että meikäläinen torkkuu yön sohvalla ja on aamulla sitten selkä jumissa. No, katellaan. Kuten sanottu, ei tää tunnu pahaltakaan, kun lukee noista Ränkän koettelemuksista.



Isäntä ja esikoinen lähtivät hakemaan isännän tietsikkaa töistä. Ovat kyllä jo tulossa takaisin ja tuovat jotain herkkuruokaa (siis ah-niin-epäterveellistä pikaruokaa). Klo 14:ksi herrat lähtevät sitten katsomaan Monster Jamia. Minulla on siis tiedossa Saanan kanssa kaksin olemista. Tosin olen luvannut oikolukea yhden sukulaisen väitöskirjan, joten se työllistää sen, mitä Saana ei...



Jaa niin, soseista. Meillä uppoavat vain kaupan soseet. Voisinkin kysyä, että millä saatte omat soseet uppoamaan... Meillä niille vain puristetaan suu tiukasti kiinni... Olen antanut jo niitä 8-kk soseita niin, että " lantraan" kasvissoseella ja pistän isompia perunapaloja haarukalla pienemmiksi. Menevät kyllä alas, vaikka eivät siis ole niin sileitäkään. Mutta omat soseet eivät. No, esikoinen oli samanlainen, mutta silti hänelle sitten 1-v. alkaen kävivät ihan omat ruoat, ja 1,5-vuotiaana eivät sitten kaupan soseet kelvanneet (kun joskus matkaruoaksi otimme). Eli en jaksa stressata tästä(kään) asiasta...



Jahas. Jos kävisi maksamassa vielä yhtiövastikkeen tuolla verkkopankissa. Sitten onkin taas äitiyspäiväraha käytetty... Hitsi, että odottelen sitä, että alkaa saada taas palkkaa, jäisi edes vähän rahaa johonkin muuhun kuin pakollisiin menoihin...



Mukavaa sunnuntain jatkoa kaikille!



Terhi&Saana, s. 24.3.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat