Seuraa 

Lapsemme, 3,7v ja 2v, ovat kotihoidossa. Meillä on hyvin rauhallista, vähän mitään erityisiä ohjelmia. Esikoinen on arka, tosin harjoitusta muiden kanssa oloon ei juurikaan ole saanut. Nyt mieltäni painaa ajatus, että hän etenkin tarvitsisi jo muutakin seuraa. Onko Teillä vinkkejä/ kokemusta tilanteesta? Mistä seuraa lähtisi etsimään? Omatkin sos. kuviot ovat kutistuneet lähes olemattomiin, ja " lapsellisia" ystäväperheitä ei oikein ole. Olisiko joku perhekerho kerran- pari viikossa ok? Vai ptäisikö lasta koittaa laittaa johonkin kerhoon, missä ollaan ilman äitiä tai isää? Se ei tule olemaan helppoa, lapsi kun on yhä kovin kiinni vanhemmissa. Kaupungissa asumme, täällä periaatteessa on tarjolla vaikka mitä. Kun vain osiaisi löytää ja valita.



Kiitos!

Kommentit (3)

Meidän esikoinen on saman ikäinen kuin teillä. Ja myöskin perusluonteeltaan hieman arka ja tarkkailevainen. Hän on myöskin aina ollut kotihoidossa.



Kuitenkin hän selvästi on tarvinnut jo noin 2-vuotiaasta leikkitoimintaa ja seuraa.



Ruvetkaa käymään seurakunnan avoimessa kerhossa. Se kokoontuu yleensä kerran viikossa yhdeksi aamupäiväksi ja sinne voi huoltaja mennä mukaan. Ohjelmassa on ohjattua laulua, leikkiä ja askartelua. Siellä sinäkin tutustut toisiin äiteihin. Ehkä on parempi, että esikkosi ei vielä jää yksin hoitoon, jos on sen luonteinen.



Meillä esikoinen käy myös kerran viikossa (viikonloppuna) uimahallissa pari tuntia kerralla isänsä kanssa ja siellä on tosi paljon lapsia, joiden kanssa leikkiä ja pärskytellä.



Lisäksi esim. työväenopistolla on muskareita.



Ja jos asutte kerran kaupugissa niin aamupäiviksi vaan leikkipuistoon. Sieltä löytyy ennen lounasaikaa varmasti paljon leikkikavereita. Ja vinkiksi, ottakaa iso pussillinen hiekkaleluja niin lapsenne saavat ison joukon kavereita :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Minulla lapset (4v ja 1v5kk) olleet aina myös kotihoidossa. Neuvolasta joskus sanottiin, että alle kolmivuotias lapsi ei kaipaa ikäistään leikkiseuraa, vaan hänelle riittää aikuisen tuoma tuki ja turva sekä hoito. Olemme kuitenkin käyneet esikoisen ollessa vajaa kolmevuoitas, perhekerhossa ja avoimessa päiväkodissa. Yhteensä siis kaksi kertaa viikossa. Olemme aina myös käyneet paljon puistoissa, jossa lapsi on ainakin voinut seurailla toisten leikkejä omiensa ohessa, ellei aina ole muiden leikkeihin osallistunut. Omaan seurakuntakerhoon esikoinen meni nyt täytettyään neljä vuotta, ja alkuitkujen jälkeen on viihtynyt todella hyvin, ja reipastunut huomattavasti! Tämä kerho on kerran viikossa.

Mene vain rohkeasti mukaan seurakunnan ja kaupungin järjestämiin avoimiin toimintoihin, ne tekevät varmasti hyvää sekä lapselle että itsellesi! Minua ne ainakin piristävät, ja lapset pitävät tosi paljon. :)

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat