Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 


Mihin panostat/panostit raskausaikana elämässäsi ja mitä taas jätät/jätit vähemmälle? Itse olen vielä niin alkumetreillä että en osaa vastata kysymykseen, mutta kertokaa te viisaammat.

Kommentit (8)

ja ruokavalion lisiin kuten maitohappobakteereihin.



Lisäksi olen satsannut hermoihini, eli olen yrittänyt välttää stressaavia tilanteita ja tehtäviä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Eli ajattele, kuinka paljon mukavampaa sinulla ja vauvallasi on, kun voitte keskittyä vain toisiinne eikä tarvitse stressata kouluasioilla!



Toisaalta, jos et saa hommia tehtyä, anna itsellesi reilusti lupa äitiyslomaan. Itse idin vuoden äippärin, jolloin en ajatellut ollenkaan kouluasioista. Ja nyt taas jaksaa!

Varsinkin näin loppupuolella kaikki muu kuin vauva tuntuu niin vähäpätöiseltä. Välillä sitä pysähtyy ihmettelemään, että onko tää vihdoinkin totta... Mulla melko pian alun pahoinvoinnin loputtua alkoi kovat vatsakivut rasituksessa ja suosiolla jäin sairaslomalle. Päätös ei ollut ihan helppo, mutta toisaalta ainoa oikea mulle. Tästäkin syystä on tullut vietettyä mahdottoman paljon aikaa kotona. Laitettua uutta kotia muuton jälkeen ja valmisteltua kaikkea vauvaa varten. Ennen kaikkea on tullut levättyä ja rentouduttua ja nautittua raskaudesta ilman suurempaa stressiä sun muuta. Välillä sitä kaipasi töihin mutta toisaalta on niiiiin onnellinen siitä, että saa olla kohta kotona vauvan kanssa ja nähdä sen kasvavan ja olla olemassa sitä varten.



Yksi, mihin neuvoisin kiinittämään huomiota on kaverit. Tietysti ihan ihmisestä riippuu. Mutta olen vaan huomannut, että herkästi varsinkin ne kaverit joilla ei ole omia lapsia " katoavat" hiljalleen johonkin. Täytyy itse olla hyvinkin aktiivinen. Toisaalta täytyy myös hyväksyä se, että toiset vaan eivät halua enää olla yhteyksissä kun maailmat vaan muuttuvat niin erilaisiksi. Toisilla taas on kova paikka katsoa toisen raskautta sivusta jos itsellä on esim. lapsettomuutta. Parhaat ystävät säilyvät kuitenkin ja tärkeintä on kertoa, mitä ajattelee. Jotkut ajattelevat, että nuo nyt haluavat olla kaksin kun vauvakin tulee jne.



Lisäksi itselle on ollut tärkeää löytää jotakin mielekästä puuhaa, jotain, josta nauttii. Parisuhde on kovilla raskausaikana eikä siihen voi koskaan panostaa liikaa. ja ja... Mitäs vielä. Liiku voinnin mukaan ja syö terveellisesti. Nuku ja harjoittele rentoutumaan. Älä ota itseesi toisten hyvää tarkoittavia lausahduksia, jotka voivat tökeryydessään jopa joskus naurattaa. Olisiko siinä jotain...



Päivänsäde75 ja Möhkiäinen rv37+4

Olen sitä mieltä, että kun äiti voi hyvin, se on hyväksi lapselle. Raitista ilmaa, monipuolista ja hyvää ruokaa, lepoa ja liikuntaa. Neuvolan ohjeilla jumppasin viime raskauden aikana, vaikken mikään liikunnan ystävä olekaan. En tajunnut kaikkien liikkeiden ja venytysten jujua, mutta synnytyksessä niistä olikin hyötyä!



Kuuntelin myös levyä, jossa opetettiin rentoutumaan ja valmistautumaan synnytykseen. Pidin sitä huuhaana ja nukahdin usein sitä kuunnellessani, varsinkin iltaisin. Mutta kuinka ollakaan, tästäkin oli hyötyä synnytyksessä! Aloin huomaamattani noudattaa cd:n ohjeita ja sain keskityttyä kivun sulkemiseen itseni ulkopuolelle. Kyllä se vähän helpotti, kun ei keskittynyt itse kipuun.

panostaa opiskeluun (työn ohella), kun koulu pitäisi saada päätökseen ennen kuin vauva syntyy. Nyt vain ei kiinnosta opiskelu tippaakaan ja useimmiten luenkin oppikirjojen sijaan vauvalehtiä ja muuta vauvoihin ja raskauteen liittyvää kirjallisuutta. Millä ihmeellä saan siis motivaation takaisin vielä vähäksi aikaa, että saisin opinnäytetyön tehtyä ja muutamat kesken jääneet kurssit suoritettua?



Apua/neuvoja kaivataan!!!

...täytyy oikein miettiä itsekin, mihin näiden kuukausien aikana on panostanut.



Alkuaikoina panostin omaan ruokavalioon, erityisesti foolihapon saantiin ja riittävään lepoon. Kun pahoinvointi ja jatkuva väsymys väistyi panostimme mieheni kanssa yhdessä olemiseen. Teimme kivoja viikonloppu reissuja. Kävimme mm. teatterissa, musikaalissa, kylpylässä tai olimme mökillä tai ihan vaan kotosalla kahdestaan...



Ystäviin olen myös pitänyt tasaisen tavallisesti yhteyttä. En mitenkään sen enempää tai vähempää. Mutta olen joka kerta yrittänyt muistaa, että toista ei välttämättä kiinnosta puhua koko aikaa vauvoista. (varsinkin lapsettomat ystävät, joilla voi olla myös taustalla lapsettomuutta tai muita ongelmia raskautimisen kanssa) Mutta varsinkin nyt loppumetreillä tekee todella hyvää keskustella ihan muistakin aiheista kuin vauvoista!



Alusta asti myös panostin oman kropan rasvaamiseen. Nyt on menossa rv 36+6 ja ainaskaan vielä ei näy yhtään raskausarpea. Siitä oon ylpee itelleni! Ja luulen että atooppinen, kuiva ihoni on selvinnyt niistä juuri ahkeran rasvaamisen ansiosta.



Viimeisen kolmanneksen olen ollut sairaslomalla supistelujen vuoksi. Ja tällöin olen kehitellyt itselleni päivärytmin, jossa ajattelen itseäni omanapaisesti: aamulla venyttelyt mamma-jumppaohjekirjan mukaan ja neuvolasta saatujen ohjeiden mukaan, ruokavaliossa mukana gefilus-tuotteet, jotta vauva ei saisi synnytyksessä minulta haitallisia pöpöjä. Suihkun jälkeen kropan voitelu ja sitten kävelylle... Päivällä pienet torkut ja jalkojen ylhäällä pitäminen. Pitkin päivää mukavaa puuhastelua, ystävien tapaamista, vauvajuttujen paikoilleen laittoa ja synnytykseen henkisesti valmistautumista.

Myös vauvaa olen päivittänyt " huomioinnut" . Puhun hänelle ja seuraan liikkeitä. Lisäksi joka ilta olen soittanut soittorasiaa mahan päällä....



Näin täällä...



Onnellista odotusta kaikille,

toivottelee

Maaria rv 36+6

Vauvaan on tullu panostettua kaikista eniten. On hankittu tavaroita pitkin matkaa, koska on haluttu laittaa uudet ja omat jutut monestakin syystä. Jäin sairaslomalle rv29 alkaen selkäkipujen takia, vaikka oli äärimmäisen kova paikka myöntää ettei pystykään töissä olemaan. Oli kuitenkin tärkeää ymmärtää, että oma vointi vaikuttaa myös vauvan vointiin ja sitä kautta vauvan etu oli tärkeämpi kuin meikäläisen palkkakuitit tai karriäärin eteneminen. Vauva on ollu tärkein koko ajan.



Kaveripiiri on alkanu kaikota, yksi pariskunta ei siedä seuraamme koska kärsivät itse jo kolmatta vuotta lapsettomuudesta ja tutkimukset ovat heillä kesken. Toisia ei vain kiinnosta vauvajuttumme eikä se, että meistä ei saa enää seuraa baareihin jne. Sinkut eivät voi käsittää, miten voin viihtyä kotona aamusta iltaan. Luulen että kaveripiiri tulee vaihtumaan vauvan myötä toisiin lapsellisiin.



Omat harrastukset ovat jääneet, koska olen harrastanut extreme-lajeja kuten sukeltamista. Niitä ei nyt luonnollisesti ole voinut tehdä, enkä usko että ihan lähitulevaisuudessakaan on mahdollisuutta repiä kokonaisia päiviä harrastuksille vauvanhoidon takia.



Mikään luopuminen ei harmita, koska vauva on niin tärkeä =) Omaan vointiin olisin voinut panostaa enemmän, koska oma fysiikka on tahtonut pettää ja pahasti ja se on aiheuttanut paljon mielipahaa, kun on kipuja ja vaivoja vaikka muille jakaa.



Kitty rv 38+4

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat