Seuraa 

Taidan oikein ekaa kertaa aloittaa pinon...



Töissä taas, ja ihan pihalla...Väsyttää aivan älyttömästi, ja työmotivaatioo ei ole enää...No, kai tää tästä...



Eniten ottaa päähän kun auto on korjaamolla ja tää 6km kulkeminen on NIIIIN vaikeeta ilman sitä...Lähdin sitten tihkusateessa, ilman sateenvarjoa, lykkimään tyttöä rattailla hoitoon puoli 7, että ehdin kahdella bussilla 8 töihin....Vaivaiset 1,5 tuntia siis menee työmatkaan ton hoitokoukkausen kera, tunti siitä busseilla seikkailuun...Ja iltapäivällä sama homma toisin päin! Toivon mukaan se auto saadaan pian kuntoon! En kyllä tässä tilassa voi kävellä tai pyöräilläkään, kun alkaa heti supistella jo tuo pelkkä hoitoon vienti...Todellakin tsemppiä kaikille, jotka ilman autoa raahaa lapsia hoitoon! Ei ole helppoa tässä olotilassa ainakaan =)



Eipä kai tässä sitten muuta. Valittaen alkoi tämäkin maanantai =)



Kölli rv 29+4 vai 5?!

Kommentit (14)

Uutta viikkoa pukkaa päälle,taas yksi viikko lähempänä tammikuuta.Jos ei sitä ilmasta huomaa niin ainakin masun koosta.Alkaa olla aika tuskallista laitella kenkiä jalkaan ja tavaroiden keräily lattialta.Ihan niinku mulla olis hieman turvotusta..tuntuu et sormus alkaa hieman kiristää,onko kellään muulla samaa havaittavissa, ja onko siihen lääkettä,juon kyllä paljon vettä (en kyllä ees tiijä auttaako se ;) pissa oli ainakin pe puhdas ja verenpaineet ok,et kait tää on tätä " normaalia" turvotusta" .Kuulostaa ihan siltä et meillä sairaslomalaisilla on aikalailla samat pienet kuviot,siivousta ja ruuanlaittoa..ja joku toinen päivä voi aloittaa vaikka ruuanlaitolla ja sit vasta siivota ;). Omaan napaan ei mitään uutta.Supistelee ja ei supistele.Potkut on ehkä muuttuneet hieman sellaisiksi muljahteluiksi..kyllä niitä potkujakin tulee mut ehkä ne nyt tuntuu hieman eriltä,terkkahoitaja meinas et alkaa käymään tila hieman pieneksi.Pitäisköhän piristyä ja lähtä haukkaa raitista ilmaa,tyttö pääse yhdeltä koulusta joten siihen asti talo on aika hiljainen..



Kuulemisiin.

Lettis73 31+3

Juuri sellaiselta olo tuntuu nyt eli masentaa. Tänään olin neuvolassa, ensitöikseen täti kertoi huonot uutiset sokerirasituksesta eli viimeinen arvo oli koholla, raja arvo oli 8.7 mulla 9.1. Diagnoosiksi raskausdiabetes. Nyt sitten pitäis katsoa mitä suuhunsa laittaa, tuntuu vaikealta luopua herkuista mm. dominokekseistä ja irtsareista. Tuli kauhean syyllinen olo vaikkei neuvolantäti mitään sellaista vihjannutkaan. Mutta kun tuota ylipainoa on reilusti ja nyt liikkuminen on ollut vähän mitä sattuu kipujen takia. Tuskin koskaan normaalipainoiseksi itseäni saan, toivottavasti vain lapsi sitten säästyy mun huonoilta roukailu- ja liikuntatottumuksilta. Nytkin ahdistaa se että jos se kasvaa liian isoksi ennen syntymää, sillä sf mitta oli nyt 31 reilusti kasvua edelliseen mittaukseen ja käyrien yläpuolella oli. Rautakin oli laskenut 125 ->116. Muut arvot olivat onneksi normaalit.



Kolmen viikon sisällä pitää yhtenä päivänä seurata verensokeriarvoja, aika vähän mielestäni. Jos se vaikka kertois sitä että terkkari ei vielä kovin vakavanatilannetta pitänyt. Toivottavasti ne arvot ovat sitten normaalit. Synnytystapa-arvioon laittaa kuitenkin viikolla 36, jotta hieman paremman kuvan saa vauvan kasvusta.



Äitiysrahapäätös tuli tänään se oli mielestäni ihan kohtuullinen summa mitä sitä päivässä tulee saamaan.



Jos nyt jatkais tätä murehtimista ja itsesäälissä rypemistä, sääkin on siihen mitä sopivin sataa ja on synkkää.



Unelma ja vauvi rv 29+2

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Täälläkin ollaan saikulla supistusten takia ja keskiviikkona sitten katsotaan tilannetta uudestaan. No, eipä ole paljon jäljellä jos lääkäri töihin laittaisi. On nimittäin sitten enää 7 päivää töitä:) Sais tosiaan lunta tulla, että vois alkaa jouluvalmisteluja tekemään. Eipä oikein innosta tän harmauden ja sateen keskellä:(



Meilläkin vauvelin liikkeet muuttuneet enemmän sellaisiksi möyrimisiksi ja muljahteluiksi. Hyvin kuitenkin tuntuu olevan tilaa, sillä vauva vaihtaa usein asentoa...yhtään en tykkää kun huomaan sen olevat perätilassa tai poikittain! Saisi jo ymmärtää alkaa pysymään nuppi alaspäin;-)



Mukavaa päivänjatkoa kaikille!



Talvikki 30+0

En ole sitten raskauden alkupuolen ehtinyt kirjoittelemaan. Keskustelua kyllä olen sivusta seurannut sopivina hetkinä. Itse olen edelleen töissä ja nyt näyttää siltä, etten tästäkään lapsokaisesta sairaslomia juuri pitele. Hyvä niin, koska varmaan kotona pitkästyttäisi olla pidemmän päälle. Niitäkin päiviä toki riittää, että toivoo olevansa kotona eikä töissä.



Samaa asiaa tuskailen Talvikin kanssa eli vauva ei mitenkään vielä osaa päättää asentoaan. Välillä tunnen selvästi, että on pää alaspäin, mutta kohta taas potkut tuntuu kyljessä eli on tod. näk. poikittain. No, kuulema rv 35 on sellainen raja, jolloin asiaa aletaan tiukemmin tarkstella, siihen asti saa pyöriä.



Oletteko muut huomanneet itsessänne sellaista odotuksen " hautaamista" mielestä? Itse olen huomannut, että kun näin jo toista odottaa ei ole ollenkaan niin paljon asioita ajatellut kuin esikoisesta ja nyt totesinkin, että olen oikeastaan ollut " oikeasti" raskaana vasta muutaman viikon. Ja sitten saman tien iski todellisuus siitä, että tämähän pitää synnyttääkin. Aika lyhyeksi jää siis henkisesti täm odotus ja olenkin miettinyt, että miten valmis sitä sitten onkaan syntymän hetkellä. No, kyllähän sitä sitten taas sopeutuu.



Sadepäivän terveisin



Inka rv 30+0

Jaha, maanantai jälleen. Nuokun töissä ihan zombiena; vielä pitäisi 12 aamua jaksaa. Viikonloppu meni nukkumisen osalta vähän ketuille: kummipoikani (6 v) oli perheineen kyläilemässä perjantaista lauantaihin, ja poikahan nousi ylös lauantaina klo 5.30. Samantien alkoi pikkuveljen kanssa hirmuinen härdelli, huuto ja melkkaaminen - eikä näiden vanhemmat edes yrittäneet saada heitä hiljaiseksi tai leikkimään rauhallisemmin. Mieheni laittoi heille lastenelokuvan pyörimään, mutta sitä sitten piti saada huudattaa ihan täysillä. Mulla oli hermot hieman kireällä enkä ymmärtänyt ollenkaan sitä, miten kahden lapsen äiti ei osaa ottaa ollenkaan huomioon raskaana olevaa - joka on ihan kuitti menneestä työviikosta...



Murh! Tulipas valitus ja vuodatus...



Eilen illalla sitten meidän pikkuisella oli masussa ensimmäinen hikka juuri kun olin menossa nukkumaan - ja olo oli ilmeisesti siellä niin tukala, että hän aloitti hikasta suivaantuneena ennenkokemattoman potkiskelun, melskauksen ja muljauksen. Mieheni makasi sängyssä selkäni takana ja tunsi patjan tärinästä meidän tehopakkauksen potkut... :o) Hauskaahan se oli ja hiukan oli voimaton olo kun ei mitenkään voinut auttaa toista. Siinä sitten valvoessani meni oma väsymys " yli" ja valvoin vielä aamukolmeltakin. Seitsemältä herätyskellon soidessa tänä aamuna ei sitten enää naurattanutkaan...



Mutta, sellainen viikonloppu. Tänään suuntaan töistä kotiin ja suoraan päikkäreille - ja viikonloppuna (odottelen siis jo seuraavaa) aiomme vain lepäillä ja nautiskella rauhasta & kahdenkeskisestä ajasta mieheni kanssa. Neljä työpäivää olisi vielä jäljellä...



Nyt takaisin töiden pariin. Oikein mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!!!



Jennika 30+0

Niin se vaan taas yllätti tuo pesänrakennusvietti. Jälleen kerran ajattelin, että minua se ei ainakaan koske, että elelisin tammikuuhun asti suht normaalisti ilman että alkaisin kotinurkkia koluamaan. Mutta toisin kävi. Hillitön himo iski viikonloppuna järjestää lasten huoneita. Muuttelin järjestystä, vaihtelin verhoja ja loppujen lopuksi löysin itseni tekemästä sisustussuunnitelmia ajalle, jolloin " kaikki lapset ovat koululaisia ja tarvitsevat työpöydän ja omaa rauhaa" . Siinä vaiheessa huomasin palata takaisin todellisuuteen. Ehkä vaatekaappien pohtiminen on tällä hetkellä hieman akuutimpaa. Sittenkin.



Mies jaksaa lauantaisin saunassa ihmetellä vatsan kokoa, nyttemmin vielä enemmän kun neuvolassa kommentoitiin vatsaani pienikokoiseksi (tai siis sen näköoseksi). Niin, että miltähän ne isat mahat mahtavat näyttää, jos tuo on pieni. Alan jo saada (vihdoin!) sympatiapisteitä (tyyliin " varmaan rankkaa kantaa tuota mukanaan koko ajan" ).



ks16: sulla ummetusta. Syötkö rautaa? Jos syöt, yritä vaihtaa merkkiä. Mulla raudan syönti ummettaa ja vähiten ummetti, jos söin Spartocineä (toivottavasti muistin edes riittävän oikein tuon merkin), Retafer oli pahin.



Siivouksen ohella harrastettiin viikonloppuna porukalla nostalgisointia, eli katseltiin muutaman vuoden takaisia kotivideoita. Ei voi muuta sanoa kuin, että nopeasti menee vauva-aika! Voi kun sitä tällä kerralla osaisi kunnolla pysähtyä ihailemaan vauvaa, eikä hoppuilisi sen kanssa että joko se kääntyy, konttaa tai kävelee. Olisi vaan vauvana pitkään!



mukavaa alkanutta viikkoa kaikille

enyo 31+x

...se olis taas maanantai.



Kävin aamusella hammaslääkärissä ja sen jälkeen neuvolassa. Verenpaine oli hiukan noussut, mutta kätilö epäili sen johtuvan tosta ihanasta hammaslääkäri kokemuksesta ennen neuvolaa. Mä siis pelkään hammaslääkäriä, vaikka tämä kyseinen lekuri onkin aivan ihana ja kyseli koko ajan että onko kaikki ok ja jaksanko vielä. Mitähän se olis sanonu jos oísin kesken kaiken sanonut, etten enää jaksa ja nyt riitti. =D No, nyt on hampaat taas kunnossa ja seuraavan kerran tarttee mennä vasta vuoden päästä tarkastukseen.

Neuvolassa ei mitään ihmeitä ollut. SF-mitta oli kasvanut kahdessa viikossa vaan puoli senttiä , mutta mittaaja oli eri... johtuisko siitä. Ja sitä paitsi edelleen mennään yläkäyrällä. Rv 28+6 ja sf oli 28. Painoa mulle on tullut kokonaisuudessaan 12 kiloa, joka on kyllä ihan hirveesti, mutta ei mahda mitään... Syömistä ei voi lopettaa kokonaan ja herkuttelukin on aika vähäistä mun kohdalla. Liikunta on jäänyt kyllä vähiin näitten selkävaivojen takia. Selkä on nyt aika hyvässä kunnossa, joten vois ehkä taas kokeilla pitempiä lenkkejä koirien kanssa. Saas nähdä nyt.

Vauveli oli perätilassa, mutta syytä huoleen ei kuulema vielä ole. Viikolla 35-36 olis kuulema sitten syytä olla raivotarjonnassa. Mutta nyt siis istuttiin jykevästi peppu alaspäin ja pää tissien välissä. Taitaa olla poika kun niin tykkää olla. ;) Sykkeet oli 150, ja hyvät ja vahvat. Sykkeistä neuvolan täti arveli olevan tyttö, vaikka mulla on aika vahva poikaolo. Ja muru oli nähnyt unta vauvan syntymästä ja poika oli. Mäkin näin ekan vauva unen, mutta siinä ei kyllä sukupuoli selvinnyt.=(



Kauhea lätinäviesti, mutta näillä mennään tällä kertaa. Toivottavasti kuivenevaa jatkoviikkoa toivotteleepi:

-J ja Röllimaha- 28+6

Takana taas kerran huonosti nukuttu yö, edelleen jalkojen särky vaivaa, Para-tabsikaan ei auta kuin hetkeksi. Onneksi sain nukkua vielä hetkisen pojan kouluun lähdön jälkeen. Joku on joskus sanonut ruislevän syömisen auttavan jalkojen särkyyn, täytynee sitä kokeilla. Huomasin juuri että ruisleipä onkin jäänyt ruokavaliostani pois.

Täytyis lähteä hakemaan muuttolaatikoita, ensimmäisiä muuttotavaroita pääsee viemään perjantaina. Siinäpä sitä hommaa taas riittää,huh.

Kyllä olo alkaa täälläkin jo olemaan hieman tukala, " etureppu" kasvaa ja tuntuu olevan enenevissä määrin tiellä. Vaan hetkellistähän tuo on.

Vauva potkii entiseen malliin joten siellä on vissiin kaikki hyvin.

Huomena neuvola ja se on ihan mukava piriste näihin niin samallaisiin päiviin. Mielummin kyllä olisin töissä kuin kotona, aika käy pitkäksi.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille.

rv30+5

Pakko kertoa lapsettoman työkaverin kommentti tältä aamulta....Kun tosiaan palasin taas sairaslomalta, oon ollut selkäkipujen takia alkusyksystä n. 5 viikkoo pois, nyt supistusten takia 1,5 vkoa. Niin hän kysyi, että " meinasitko nyt olla loppuun asti töissä" johon vastasin tietysti että en tiiä. 3 lapsen äiti puuttui keskusteluun sanomalla, että " Senhän voikin ite päättää millon on pakko jäädä pois ja millon voi olla loppuun asti" johon tää sinkku sitten, että " No kai sitä nyt jotain sentään voi itekin päättää!" Enpä tuohon sitten sanonu enää mitään, en tienny itkeä vai nauraa.... =) Tätä empatian määrää täällä töissä!



Hempalle oon vähän kade, kun saa sohvalla suunnitella....Voi kun mäkin....No, 5 viikkoa vielä *jos oikein ite päätän* =)

Täällä kotona rentoudutaan. Olen kohta 2 viikkoa ollut saikulla supistusten takia. Torstaina pitäisi mennä töihin - 15 työpäivää jäljellä -ja meinasin ne kyllä kunnialla istua. Ei tää kotona makailukaan ole kivaa, alkaa loppua kärsivällisyys ja iskee tekemisen puute.

Kotihommat tulee jo korvista ulos! Mä kaipaisin jo lunta ja pakkasta. Ilma on niin harmaa ja meillä ainakin rapa lentää. Poika on joka päivä niin likainen koulusta pois tullessaan, kun juoksevat kuralammikoissa että oksat pois.... Pakkanen auttaisi asiaan.



Supistukset on selvästi hellittäneet sairaslomalla. Maha alkaa vaan olla niin pinkeänä tossa edessä,että en tiedä miten loppuun asti jaksan olla. Viime tiistaina SF mitta oli 29 ja viikkoja oli 29+6. Yhtään en ole levinnyt sivuillepäin ja takaa mahaa ei edes kunnolla huomaa. Pelottaa,että tulee pahat arvet vaikka yritän masua rasvailla päivittäin.

Mammahousut lököttää pyllystä ja reisistä,mutta mahasta tekee jo tiukkaa :-). Huomenna menen ultraan, saapi sitten nähdä minkäkokoinen nyytti siellä reippailee. Potkuista päätellen ainakin melko liikkuvainen.



Kaiken harmauden keskellä kaipaisi jotain piristystä. Olisi ihanaa lähteä miehen kanssa kahden hotelliin vkonlopuksi, mutta kun mies on viikot reissuhommissa :-( niin ei oikein innostunut ajatuksesta. Haluaisi vaan vkonloput viettää kotona rentoutuen. Ja sitähän minä teen kaikki viikot kotona! Noh ehkä vielä joku päivä...



Nyt pyykkejä laittamaan ja sitten imuri laulamaan...



Mami + vauveli 30+5

Sataa, sataa ropisee. Heräsin aamulla julmettuun kaatosateeseen enkä sen jälkeen enää nukkunutkaan. Flunssa on iskenyt ja nokka on välillä tukossa ja välillä vuotaa. Köhityttää. Toivottavasti tämä menee pikaisesti ohi. Viinimarjamehua tulee litkittyä litrakaupalla. Aamuyöstä ne sitten tulivat...nimittäin ekat suonenvedot jalkoihin. Kääks. Niin ja parina yönä on vaivannut selkäkipu. Johtuu varmaan siitä, että yritän nukkua puoliksi mahallaan ja selkä on siten omituisessa asennossa. Vali vali =) . Ei maar. Pientähän tämä on ja onneksi se loppuu aikanaan.



Viikonloppu oli ja meni. Ulkoiltiin koko perheen voimin ja poika oli innoissaan, kun oli paljon lätäköitä, missä sai hyppiä. Lauantaina käytiin miehen kanssa kahdestaan ulkona syömässä (luxusta), kun esikoinen oli serkkujensa kanssa (ovat siis jo isoja). Tällä viikolle ei olekaan erityistä " ohjelmaa" . Tiimarista ajattelin hakea vähän askartelutarpeita ja tehdä pojan kanssa vaarille ja papalle kortit. Niin ja jos saisi vihdoin viimein valokuvia laitettua kansioon. On taas kertyntyt iso nippu eikä ne näköjään itse järjestä itseään.



Omaan napaan ei kuulu mitään uutta. Hemuli siellä hyörii ja pyörii entiseen malliin ja supistelee niin kuin ennenkin. Ummetus on ollut melko kamalaa. Luumut ja rusinat tulee pikku hiljaa korvista eikä tosta apteekin töhnästä ole juurikaan apua. Täytynee vaihtaa merkkiä.



Mitenkäs on muilla lähtenyt uusi viikko käyntiin? Sateentonta viikkoa toivoen ja pirtää mieltä kaikille toivottaen

KS16 rv29+3

Huomentapäivää!



Täällä maanantaivapaa jälleen. Kivaa, paitsi että mä alan olla kurkkuani myöten täynnä tätä harmautta, puhun siis säästä! Tulis jo lumi ja pakkaset, niin tammikuun lähestymisen huomais tosiaan jostakin muustakin kuin masun kasvusta. Nyt tuntuu, että aika ei mee eteenpäin ollenkaan... sitä vaan itse leviää kuin pullataikina. Epäilyttää jo, että mahdunko tammikuussa enää ovesta pihalle ja voinko enää ikinä pukea normaalikokoisia vaatteita päälleni. Olo alkaa olla siis paikoin aika tukala. Kenkien jalkaan laittaminen on tosiaan työlästä ja istumisasentokin on muuttunut sellaiseksi tosi naiselliseksi haaraistunnaksi.



Silti on ihanaa, kun vauva on ruvennut potkuttelemaan oikein kunnolla! Masu vaan hytkyy kun pikkuinen monottelee. Melkein en malttais muuta tehdäkään kuin sitä kuulostella. Onneksi on vielä tä päivä löysempää, sit mennäänkin loppuviikko tukka putkella taas.



Sain äsken pikkuisen valmisteltua taas sitä miehen isyyspakkausta, kun se nukkuu vieläkin. Valvoi parka yöllä taas selkänsä kanssa...Harmittaa vaan, kun pitää viikonloppuna lähteä reissuun, niin en saa heti isäinpäivän aamuna annettua sitä pakkausta miehelle. On siis maltettava odottaa sunnuntai-iltaan. Tiedän, et se tulee yllättymään ihan täysillä :)!



Juu, ei kai tänne muuta. Mukavaa viikkoa ja iloista mieltä kaikille!



:) SolAngel & Rontti 28+4

Minäkin täällä sairaslomalla kärvistelen... siis sanan varsinaisessa merkityksessä. Kyllähän mulla on niitä supistuksia ollut melko lailla, mutta viime viikolla lääkäri totes kohdunsuun olevan kiinni ja napakka. Määräs mut sitte kuitenkin saikulle niiden takia. No minähän ajattelin, että nyt sitten tehdään kaikki rästihommat pois kuleksimasta, mutta maha on ollut kyllä totaalisen erimieltä. Joten niin sitä on nöyrästi tehty vain jotain pientä joka päivä ja sitten istuskeltu/makoiltu.. ärsyttävää.



Lueskelin noita teidän sf-mittoja, mulla se oli 25 viime viikolla. Painoa on tullut 8kg, joka on kyllä aika paljon.. pulla ja keksit vaan on niin hyviä..



Eipä muuta tänään Kohka & Alien 31+0

Sateetonta viikkoo mäki toivoisin...



Nyt on piha ku atomisodan jäljiltä, niin oli tarkotuski, tavallaan;)

Kaadot on oikeisiin suuntiin ja salaojat vimesen päälle! Nyt vaan odotellaan talven tuloo, että pakkanen kovettais kurat ja lumi armollisesti peittäis tuon näkymän!!!! Ens keväänä on arrmotonta kylvämistä ja istuttamista, mut onneks joku on äitivapaalla..



Koko aamun oon yrittäny kerätä inspiraatiota, mut ei tunnu taas mikää huvittavan tarpeeksi, mielellään tälläsellä ilmalla pysyis vaan sohvannurkas peittojen alla, mutta ku tekemistäki olis niin pirusti, toisaalta taas tuli koko viikonloppu aherrettua,niin voishan maanantain pitää rokulia!



Oma napa venyy edelleen, Mukuli melskaa, mikä on mukavaa. Huomenna olis se lääkäri, toivottavasti tilanne on ennallaan, eikä supistelut oo tehny " vaurioita" .



No mä vetäydyn ny sohvalle suunnittelemaan, hauskaa päivänjatkoo!



Hemppa 28+6

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat