Vierailija

Kommentit (9)

mä oon alkanu vihaan niitä jotka tulee tyyliin katseesta raskaaksi... se on veemäistä... mä tiedän että mun paras kaveri alkaa pian yrittään toista lasta miehensä kanssa, ja se tuli viime kerralla muistaakseni tokasta tai kolmannesta kierrosta raskaaks... me ollaan yritetty ekaa nyt puoltoista vuotta,ilman yhtäkään plussaa... mua pelottaa kun oon alkanu toivoon ettei niilläkään tärppäis heti tää toka... vaikka toisaalta toivon että tärppäis, en halua et muutkin joutuu kärsiin vaan siks et me kärsitään...:( mua pelottaa sekin, että miten osaan iloita sitten kun /jos se mun ystävä tulee pian raskaaks, eikä meidän vauvaa ala kuulua... vaikka ollaan kyllä puhuttu ystävänkin kanssa asiasta paljon, ja se varmasti ymmärtää mua, kun en oo ihan niin innoissani varmaankaan tästä mahdollisesta toisesta raskaudesta, kun mitä olin sen ekasta... toivon vaan ettei tää meidän lapsettomuus(?) tuu meidän väliin liikaa... ääh... vaikeeta selittää ihmisille, miks yhtäkkiä mua ei kiinnostakaan toisten raskaudet tai lapset, ja miks en iloitse niistä, vaikka ennen oon ollu innoissani puolituntemattomienkin raskauksista... kun ei kaikille viitti selitellä tätä " meille ei tuu ikinä vauvaa" -valitusta.tulipas taas valitettua... onneks kello on jo niin paljon ettei tätä kukaan enää lue ja aamulla tää painuu jo johonkin bittiavaruuteen...:)

takana jo 2½vuotta, ei myöskään ainuttakaan plussaa meillä, lapsettomuustutkimuksissa käyty ja ensimmäinen hoitokin on tehty. Mulla oli jossain vaiheessa myös toi ns. katkeroitumis-vaihe, nyttemmin on mennyt suurimmaksi osaksi pois. Välillä on pahempaa, välillä parempaa. En silti osaa enää iloita ystävieni raskauksista täysillä. En tiedä miksi, eihän se ole minulta pois. Tuntuu vaan niin pahalta, kun eräskin ystäväni tuli raskaaksi melkein heti esikoisen syntymän jälkeen, vahingossa. Tai, siis eivät käyttäneet ehkäisyä, mutta eivät tahtoneet lastakaan. No, nyt hän on ylittänyt raskaudessaan puolivälin ja masu pyöristyy kovaa vauhtia.. Yritän olla onnellinen, mutta aina se ei onnistu. Toivon (ja uskon), että ystäväni ymmärtää kuitenkin myös minun oloni. Ja kyllä kaikki vielä hyväksi kääntyy.



Ap:lle myös hyvää jatkoa, asiat varmasti kääntyvät hyväksi myös sinulla. Puhu avoimesti ystävillesi =) Rehellisyys (ja riskit) vasta tekevät todellisen ystävyyden ja sen arvon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

mietiinpä tässä vaan, että ei se helppoo oo niilläkään, jotka vahingossa tulee raskaaks...kai raskaus on sitä haluamattomalle yhtä vaikee asia sulattaa kuin lapsettomuus tämmmöselle, joka niin kovasti haluais lapsen... no nää suojaamatonta seksiä harrastavat teinit on eri asia, se on omaa tyhmyyttä, jos ei oasta ehkäsyä käyttää, mutta tää AP:n juttu on kyllä semmonen, ettei siinä voi kyllä huolimattomuudesta syyttää... no, en menetä (epä)toivoani vielä, ollaan kuiteskin vasta alle 25-vuotiaita molemmat, joten on tässä parikytä vuotta aikaa käydä lapsettomuushoitoja...:S heh.

t:se joka kirjotti sen piiitkän valituksen... olinkohan 5

eikä ooo tärpänny... tuntuu et me ollaan väliinputoajia.. ei oikein kuuluta lapsettomien " porukkaan" mutta ei kuitenkaan olla " ihan tavallisia kuumeilijoita" ... no toisaalta tääkin on helpompi hyväksyä kuin vaikka jatkuvat keskenmenot... tässä ei ainakaan oo menettänyt mitään, kun ei oo kerta mitään annetukaan... no, ehkäpä tämä vielä muuttuu voitoksi...:) tsemppiä myös teille, olitkohan nyt 8:) paistaa se aurnko risukasaankin, toivottavasti;)

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat