Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

mitään suhdetta ei ole, tämä on vain yksi tuntemani perheellinen mies. Olen niin rakastunut että päässä heittää, polvia heikottaa ja itkettää.



Siitä ei tietenkään mitään voi tulla, hän on onnellisesti naimisissa ja kahden lapsen isä, minä vähän vähemmän onnellisissa naimisissa.



En meinaa jaksaa kun tiedän etten koskaan voi saada häntä. Ajattelen ja haluan ja kaipaan ja mitään toivoa ei ole.

Sivut

Kommentit (28)

tämä nainen ei valitsisi sitä miestä joka hänestä NYT on tullut. Ehkä voisikin valita sen joka hän silloin oli, mutta se muutoksen suunta on ollut eri kuin mitä kuvitteli.



Sen sijaan tätä nykyistä ihastusta en varmaan olisi silloin valinnut sellaisena, vaan nyt tänä mikä hänestä on tullut. Miksi me muutumme, miksi ei voi pysyä samana, kun kuitenkaan ei enää voi oikeasti valita uudelleen.



ap

Mulla oli aivan vastaava tilanne joka päätyi pettämisen asteelle. Sen jälkeen tälle miehelle iski kova morkkis ja juttu loppui siihen. En ole toipunut vieläkään. Joku saattaisi sanoa, että aivan oikein siitäs sait... Omalla miehelle en voi kertoa mitään, koska tämä toinen mies oli yhteinen tuttumme ja kenellekkään muulle en voi tunteitani purkaa. Olo on aivan hirveä jopa hyväksi käytetty. Elikkäs kannattaa todella harkita ja pitkään ennen sitä seuraavaa askelta. Harvoin nämä kuviot taitaa onnellista loppua saada, minä olen opetukseni saanut. Kun vielä voisi unohtaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

mutta vakavasti ottaen: oikein toivoisin että joku nainen tulisi ja ottaisi mieheni. Mieluummin kuitenkin joku fiksu ja mukava, äidillinen tyyppi koska lapseni viettäisi siellä joka toisen viikonlopun. Se ajatus ei minua kirpaise. Lisää lapsiakin vaan, olisipa ainakin sisaruksia. Minun kanssa ei niitä enää halua.



Sen sijaan se kyllä kirpaisee että ihastukseni kaipaisikin takaisin vaimoaan ja elämäänsä ja olisi minulle katkera kun sotkin kaiken. Se pistää miettimään. Ja mitä mieltä ne lapset olisivat minusta, sekin pysäyttää.



ap

olin jättämässä mieheni ja menin siinä mielentilassa juttelemaan tälle miehelle. Hän mukavana jutteli kanssani. Mitä enemmän häntä tunnen sitä enemmän hänestä olen pitänyt, ja nyt se sitten lopulta jysähti. Olen rakastunut niin että kädet tärisevät. En mitään muuta haluaisi kuin olla hänen kanssaan.



Hänellä ok elämäntilanne ja avioliitto ja lapset. Ennen minun tapaamistani ei ajatustakaan että pettäisi. Nyt olen saanut hänenkin päänsä sekaisin. Sanoo kuitenkin että se on vain ohimenevää ja että hän tietää että haluaa pysyä liitossaan.



Eihän siihen sitten ole paljon sanomista.



ap

ymmärrettävistä syistä, en tietysti halua että mies tietää mitään jos päätämmekin vielä yrittää yhdessä. Tarpeetonta painolastia hänelle jos vaikka pääsenkin tämän yli.



On minulla bestis tyttöystävä, ehdottoman luotettava ja tiedämme toisistamme kaiken. Nyt kun tämän kerran yritän jotain salata niin pää räjähtää ja sydän halkeaa. Ehkä soitankin illalla lenkiltä.



ap

millään otettua etäisyyttä tähän ihastukseesi? onko tää joku työpaikallasi oleva henkilö, tuttava, naapuri tai joku miehesi kaveri vai joku muu jota joudut pakosta tapaamaan? jos ei ole niin yritä ottaa etäisyyttä. pois silmistä, pois mielestä.

onhan se kiva tunne, mutta laantuu sitä nopeammin, mitä enemmän miehen seurassa olet. Jos saat hänet, olette eron partaalla vuoden-kahden sisällä.

naisena olemisen tarve, rakkaudenkaipuu, hellyyden ja seksin ja kumppanuuden ja tulevaisuuden ja onnen ja...



etäisyys varmaan olisi ainoa joka auttaa mutta kun se on kuin huume, tänään kiellän ja huomenna kerjään

Ihan oikeasti, kyllä ne ongelmat siellä uudenkin kanssa alkaa. Et ole elänyt hänen kanssaan niin et oikesti tiedä millainen hän kotona on. Sinulla on vain oma mielikuva hänestä ja hänen tarinansa mutta muista että kun hän kertoo itsestään siinä on vain hänen kertomuksensa, totaalisen toisenlaisen kuvauksen voisit saada hänen vaimoltaan.

Minkälaista kotielämää tämä mies haluaa? Täytyisikö kodin olla tip top ja paljonko hän oikeasti joka päivä ottaisi osaa kodin töihin.

eli pitäisi hankkia immuniteetti olemalla enemmän sen miehen seurassa että huomaisi ettei se olekaan sitä mitä kuvittelin. Entä jos vaikutus onkin päinvastainen, jos pidän yhä enemmän siitä mitä näen?



ap

Ystävää tai tai vaikka siskoa? Jos saisit jollekin puhua ja purkaa tätä asiaa, saisit varmasti purettua pahimmat paineet pois. Ystäväsi voisi auttaa sinua järkeilemään asiaa ja sitten se toinen mies ei enää varmasti tuntuisikaan niin ihanalta asialta jonka takia voisit heittää kaiken menemään.

Ei se nyt päätä selvittänyt mutta helpotti vähän. Tuntuu että olisin ihan valmis eroamaan, en toisen miehen takia vaan ihan sen takia että ollaan umpikujassa.



Olen ihan eri nainen kuin se joka kauan sitten alkoi seurustella. Ja oletan että mieskin on muuttunut tässä matkalla. Onko mahdollista aloittaa sen saman miehen kanssa alusta niinä ihmisinä mitä me nyt ollaan? En tiedä mistä päästä sellainen pitäisi aloittaa ja onko se ylipäätään mahdollista. Tämä nainen joka nyt olen ei valitsisi sitä miestä joka hän silloin oli, vaan sen johon nyt olen rakastunut...'



apua.



ap.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat