Vierailija

Määrääkö teidän perheessä vanhemmat, milloin (kasvavan) lapsen on aika lopettaa syöminen? Onko teillä jotain standardia, esim " illalla 2 palaa leipää ilman levitteitä tai päällikkeitä, niiden lisäksi jogurtti ja lasillinen vettä" - sillä on tultava toimeen eikä muuta saa?



Mä nyt yritän kauheasti ymmärtää yhtä kaveria, jonka lapset aina jää pyytämään lisää ruokaa, mut se ei anna niille enempää. Lapset ovat ihan pieninä kaikki olleet sellaisia vähän lapsenpyöreitä, mutta nyt isoja koululaisia ja hoikkia, ihan normaalipainoisia. Eivät syö makeaa eivätkä välipaloja sen kummemmin.



Mä olen varmaan tosi ankea, mutta mua jotenkin ahdistaa se kun lapset jää aina pyytämään, et eiks edes yhtä palaa sais lisää leipää. Jos vanhemmat on sitä mieltä et riittää, niin riittää.

Kommentit (10)

nälkä - esim veljeni pojat ovat aina saaneet syödä sen verran kuin ovat itse säädelleet, ja ovat tosi hoikkia (normaalipainoisia) kaikki - mutta muistan todella miten mielettömiä määriä ovat vetäneet ruokaa.



Mulle vaan tulee semmonen olo, et entä jos se äiti ei naisena tiedä, miten nälkäinen voi esimurkku poika olla? Et se on varmaan tuntenu poikansa " ruokatarpeet" aiemmin tosi hyvin, kun ei semmoisia yllätyksiä tule, mut entä nyt? Poika on kyl hoikistunu ihan mielettömästi viime aikoina, sitä ei vaan näe kasvoista kun on semmoinen pyöreäkasvoinen.



Mä en ole koskaan huomannu, että heillä lapset ahmisivat. Kyse on yleensä just siitä, et joku haluais palan leipää tai lasin maitoa tms.

Mielestäni ei ole mieltä opettaa lasta syömään niin monta palaa leipää kuin pöydässä on tai vääntämään ruokaa niin että aina on ähky olo kun ruokailu loppuu. Siis tarkoitan, että on vanhempien vastuulla opettaa lapselleen sopivat ruokatottumukset. Kaikki lapset eivät tunne kohtuullisuuden käsitettä.

Entä kun tullaan isommiksi ja ruokaa on totuttu mättämään vaan syömisen ilosta? Kukaan ei ole koskaan kontrolloinut ruoan määrää? Siksikö meidän teini-iän ylittäneet jo ovat tuollaisia omenavartaloisia?



Ymmärsin, että esimerkkitapauksen lapsia ei nyt kuitenkaan nälässä pidetä? Silloin mielestäni on ok, että äiti kontrolloi lastensa ruoan määrää. Liian tiukka ei tietenkään saa olla! Kaikkea kohtuudella!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meidän 1-vuotias syö monesti lämmintä ruokaa enemmän kuin minä ja monet ikäisensä (mitä olen nähnyt), siis tosi paljon. Mutta en rupea rajoittamaan. Jos jää selvästi nälkä, niin ehdottomasti masu täyteen! Tosin lapsi on hoikka, eikä varmaan ylimääräistä juuri jää jos tulee vanhempiinsa. Mutta eri asia on, jos kinuais jotain rasvaisia ja makeita herkkuja, niillä on rajansa muttei kunnon ruualla.

jos on kyseessä ja lapselle sitä ei suoda, silloin äiti taitaa käyttää aikuisen valtaansa väärin.

Ja onhan toki niinkin, että lapsen on hyvä oppia itsekin tunnistamaan nälän määrää. Kurjaa todella, jos lapset joutuvat olemaan nälissään!

Herkkuja kyllä säännöstelen koska mun lapset söis niitä jatkuvasti jos vain saisivat:(((. Päinvastoin, joskus on vaikea saada lapsia syömään edes esim. yhtä voileipää. Olisin iloinen jos pyytäisivät lisää! On väärin säännöstellä.

Nytkin kun syötiin iltapalaa (leipää ja maitoa) niin annoin vielä mysliä esikoiselle, kun halusi, koska on tosi hoikka ja on aina ihanaa, jos *haluaa* jotain syödä!

Haukkaa muutaman kerran ja lopettaa siihen.... Niinpä en minäkään aina anna lisää, jos mielestäni jo syöty ruoka-annos on ollut reilu. Minä ainakin pystyn jo hyvin arvioimaan minkä verran poika normaalisti syö ruokaa....

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat