Vierailija

Mikä on sinun tapasi saada itsesi tottelemaan?

Mietin tätä kun itse olen semmonen löysäilijä ja välillä jaksan pitää huolen asioistani (siivota, peseytyä, kuntoilla... jne - perusjutut).

Kommentit (6)

Rukkasin ruokavalion sellaiseksi, että ei kamalasti tarvitse itsekuria, kun " sokeririippuvuuksista" sun muista on päässyt eroon, eikä turha syöminen ole enää ongelma.



En osaa ajaa autoa, joten saan julmetusti hyötyliikuntaa ihan vailla itsekuria - jonkun pitää käydä kaupassa ja asioilla. Kun sattuu hyviä päiviä niin melkeinhän silloin tarvitsisi itsekuria, jos EI saisi mennä vähän nauttimaan syyspäivästä.



Kämppäkin on järjestetty mahdollisimman helposti siivottavaksi. Teen joka ilta ennen miehen tuloa pikaisen siivouksen, niin koskaan ei pääse kertymään pahaa sotkua, ja melkein koskaan ei siis tarvitse ruveta mihinkään jättimäisiin siivousurakoihin. Syynä se, että koetan salailla laiskuuttani mieheltä - kun joka ilta on siistiä niin pakkohan sen vaimon on olla ahkera... :-P



Työasiat tarvitsisivatkin jo sitä itsekuria ja siksi eivät sujukaan ainakaan tällä hetkellä.

Itsekuria ei " pidetä yllä" . Jos on hyvä itsekuri, voi vaan päättää jostain asiasta, ja homma on sillä selvä.



Jos on huono itsekuri, joutuu keksimään selityksiä sille miksi tehdä näin tai miksi olla tekemättä (hyvänä päivänä sanoo itselleen että ajattele miten huono olo tulee jos syöt viinerin, ja huonona päivänä sanot että läski olen enkä muuksi muutu, joten voin syödä tuon viinerin). Selittely on se, mihin tuo itsekuri kaatuu...



Kaipa sitä itsekuria voi kehittää, esim. asettamalla realistisia tavoitteita. Mutta itsekurin kehittämisen sijaan voisit laatia listan asioista jotka motivoi sinua esim. laihtumaan, ja katsella sitä listaa aina huonon hetken tullen. Laita vaikka jääkaapin oveen... :-)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meillä ei esimerkiksi ole autoa lainkaan, joten hyötyliikuntaa tulee siitä, kun kävelee eri paikkoihin.

En ole kovin hyvä itsekurissa. Olen sitäkin parempi keksimään tekosyitä.

Yksi hyvä keino on pitää ranteen ympärillä kumilenksua. Aina, kun tulee mieleen epätoivottava ajatus, jännitän kumilenksun ja päästän sen ranteelleni. Kipu auttaa välttämään vaarallisia asioita :)

päättää lopettaa kohtuuttoman palstalla roikkumisen ja kuitenkin on täällä taas (minä ainakin)...



Teille laihduttajille:

kannattaa lisätä ruoka-aikoja, useammin ja pienempiä annoksia. Ja ennenkaikkea tärkeä tieto, sokeri on pahempaa kuin rasva, ja monissa light tuotteissa sitä sokeria saattaa olla reippaamminkin, kun kompensoidaan vähennettyä rasvaa ja yritetään saada parempaa makua. Ei mitään liian rankkaa itsensä kyttäämistä, siitä tulee stressiä vaan eikä missään hullussa ohjelmassa jaksa kukaan pysyä. Pieniä muutoksia vaan, ja suklaatakin välillä, mieluummin tummaa suklaata.

Mieti mitkä on sellaisia herkkuja joista tykkäät mutta jotka ei lihota? ja niitä sitten reippaasti kaapit täyteen ja napostelemaan aina kun tekee mieli " jotain hyvää" .

Esim. oliivit, suolakurkut, tuoreet marjat tai hedelmät (ananas on ihanaa!!), pähkinät (okei niissä on rasvaa mutta se on terveellistä rasvaa), katkaravut, avokadot, keitetyt munat, hyvät leikkeleet kylmäsavuporo ym.. salaattikin voi olla herkullista joskus.

Ei kannata pysytellä missään liian tiukoissa ruoka-aikatauluissa, se on luonnotonta, vaihtelua elämään, ei se haittaa vaikka joskus jäis lounas väliinkin. Ei kannata kuitenkaan näännyttää itseään koska silloin kroppa alkaa vaan säästelemään rasvaa vielä enemmän.



Ja sitten kun tulee makean himo niin ei mitään puolimakeaa pullaa vaan kunnollista suklaatorttua. Pulla ei tyydytä sitä tarvetta kunnolla.



Nauttikaa kaikesta ruoasta, ja jos tarjolla on jotain sellaista mistä et erityisemmin pidä, jätä se väliin. NE on niitä turhia kaloreita, jotka eivät edes maistu hyvältä...



ps. banaanilastuissa on enemmän kaloreita kuin suklaassa, joskus ns. terveellisten vaihtoehtojenkin kanssa kannattaa olla tarkkana.

Eli PÄÄTTÄMÄLLÄ tehdä asiat ilman verukkeita.



Omalla kohdallani näin; Siivous, kotityöt jne.

-Olen päättänyt, että kotityöt kuuluvat minulle koska olen kotona lasten kanssa. Koska olen itse tätä mieltä niin teen kanssa suht. kaiken ennenkun mies kotiutuu töistä. Ja miksi näin? Koska olen Päättänyt että illat on perheen laatuaikaa jolloin asioita tehdään yhdessä tai rentoudutaan. Koen myös jonkinlaista mielihyvää ahkeruudestani.



Laihduttaminen

-Olen päättänyt esim. synnyttämisen jälkeen että palaudun entisiin mittoihini vaikka 5kk. Tämän päätöksen eteen on siis tehtävä TÖITÄ.

Menen siis urheilemaan vaikkei aina huvittaisikaan ja mietin mitä voin syödä jotta laihdun vaikka 3kg/kk. Koska olen näin päättänyt, niin ohjelmasta ei sitten lipsuta vaan tavoitepaino saavutetaan. Toki minäkin sorrun joskus mutta sitten taas vaikka seuraavana päivänä syönkin vähemmän tai kuntoilen vastaavasti enemmän. Tai sitten teen molemmat. Kun olen painotavoitteessa PÄÄTÄN pysyä siinä. Vahtaan siis vaakaa.





Kuinkahan neuroottisen kuvan Te saatte musta tämän tekstin perusteella? huh, mutta noin se menee kun jotain päätän niin siihen sitten pyrin kaikin keinoin. Olen kait sitten päättäväinen tyyppi.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat