Vierailija

Minä nyt, imetän neljättä lastani.

Mulla oli nuorena iso takapuoli ja yläosa täysin luuta ja nahkaa (aa-rinnat eikä ollenkaan lihaksia). Nyt mulla on käsivarsissä sopivasti lihaa, mulla on b-rinnat, mulla on hoikka vyötärö ja tää neljäs imetys on jostain syystä sulattanut mun takapuolestakin lihat pois!

Musta tuntuu että mä haluan jatkaa tätä imetystä kouluikään ;) No ei vaiskaan mutta vähän aikaa vielä kuitenkin (lapsi on nyt 1 v). Nimittäin kun imetys loppuu niin nää ihanat tissitkin katoaa :(

Kommentit (27)

Ja onko yllätys jos sanon monen muun tapaan että imetän? =)



Synnytyksestä puolitoista kuukautta ja saan mielettömät kiksit kun kurkkaan ohimennessäni peilistä, joka päivä näytän hoikistuneen!



Nuorempana ja samoin ennen lapsiani olin periaatteessa tyytyväinen, mutta aina oli parannettavaa, joten on pakko sanoa että nyt! -Ei haittaa että kiloja on vielä enempi kuin ennen raskautta, mää oon tyytyväinen peilikuvaan, vaikka vihaankin suuria rintojani (ennen lapsia koko oli D-kuppi -yök). Mies on sentään innostunu näistä daisareista.. ;)

ylimääräisiä kiloja ei juuri tullut, vain maha ja pyörenevät rinnat). Kaikista mukavin olla minulla on kuitenkin vartalossani nykyään ja jos ei oteta mukaan itse raskaana olemisen kauneutta, vartaloni on mielestäni kauneimmillaankin juuri nyt. On ollut noin kolme viime vuotta. Teininä ja varahaisaikuisuudessa ennen raskautta olin omasta mielestäni hivenen pyöreä (en tosiaankaan koskaan ole sitä ollut näin jälkikäteen ajatellen, mutta omasta mielestäni minulla oli iso peppu ja reidet), raskauden jälkeen taas laihduin liiankin laihaksi. Nyt viimeiset kolme vuotta juuri sopiva; hoikka, mutta ei anorektinen. Rintani olivat ennen imetystä mielestäni vähän liian isot (d kuppi) mutta imetyksen jälkeen jäivät juuri sopiviksi, eivätkä edes menettäneet juurikaan malliaan. Nännit tulivat paremmin " esiin" . Lisäksi olen pari viime vuotta harrastanut joogaa ja pilatesta, jotka ovat muokanneet kroppaa jäntevämmäksi.

Nykyisellään pituus 164, paino 49, rinnat c 75, farkkukoko 27, ikää 29v, yksi lapsi. Erittäin tyytyväinen olen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Laihduin ihan huomaamatta ja olin tyytyväinen vaikka en ole koskaan ollut enkä ole nytkään ylipainoinen. Pari vuotta meni noin, mutta sitten tulin uudestaan raskaaksi.

mulla on nuorin parivuotias, ja vartalo on kauniimpi kun koskaan. Painoo putos viimesen jälkeen 15 kg ja syön terveellisemmin ja vedän Lidlin vahvoja C- vitamiinitabletteja, ja iho näyttää upealta, tunnen itteni kolmekymppiseks, olen ekaa kertaa sinut itteni kanssa.

toistaiseksi ainoan lapseni synnytyksestä on puoli vuotta ja mulla on keho ehkä paremmassa kuosissa kuin ikinä. imetys on hoikentanut mukavasti ja lapsen kanniskelu (kantoliinassa tai ilman) on selvästi tehnyt hyvää jalkojen lihaksille ja hauiksille. oon tosi tyytyväinen kun aamulla katson peiliin.

Olen käynyt kohta vuoden jumpassa säännöllisesti ja harrastanut muutakin liikuntaa. Kroppani on oikein timmi nykyisin. Aiemmin en harrastanut liikuntaa kuin satunnaisesti. Raskaus muokkasi kroppaani, jotenkin siitä tuli kiinteämpi kuin ennen. Onko muilla sattunut samoin?


Kävin ahkerasti salilla ja lenkillä. Nyt melkein 8 kk synnytyksen jälkeen olisi tarvetta vähän peppu, vatsa ja reisitreenille. Paino on melkein sama kuin ennenkin.



raskautta.

olin loistokunnossa, 5xviikossa salilla ja painoindeksi 21.



raskaana paino nousi 35kg ja siitä jäi 25, mulla on aivan kauhea olo ja rapakunto =(

Ennen raskautta oli mielestäni liian laiha. Kaipasin vartalooni enemmän naisellisuutta. Silloin olin kyllä lihaksikkaampi kun oli aikaa käydä salilla jumpissa monta kertaa viikossa. Sitten 1v synnytyksen jälkeen, olin saanut kaiken ylimääräisen raskauslöllön pois, ja olin saanut vähän naisellisemmat muodot, silti olen hoikka. Tosin nyt vartalo ei ole ihan niin kiinteä kun ei ehdi käydä salilla kuin kerran viikossa. Peppua pitäisi vähän tiukentaa... :)

Teininä luulin olevani lihava, vaikka en todellakaan ollut. Kuvitelma tuli siitä, että painoin enemmän kuin kaverini, vaikka näytimme suunnilleen samalta. Kavereiden painot alkoivat 5:lla, minun 6:lla ja siitäkös otin paineita.



Aikuiseksi tultuani olen tajunnut, että olen aivan sopivan ja sopusuhtaisen näköinen. Ennen kaikkea olen sisäisesti itseni kanssa tasapainossa. Onhan minulle jäänyt raskauksista vähän pömppömahaa, mutta se ei haittaa minua millään tavalla. Paino on edelleen sama kuin teininä. :)

ja avioeron jälkeen kaks vuotta sitten kun laihduin yli kymmenen kiloa parissa kuukaudessa. Nyt taas omassa " normaalipainossa" painoindeksi noin 25... ja olis kiva olla hoikka, mutta kyllä näinkin pärjää ;)

olin niin timmissä kunnossa ja olen edelleen. Aina ollu ihan normaali vartalo, mutta synnytyksen jälkeen vielä paremmassa kunnossa. Nyt vuosi synnytyksestä. Hyvää se minun kropalleni teki.

Olin päässyt yli teinivuosien " mä oon niin läski ja ruma" -syndroomasta ja opetellut vielä pitämään huolta itsestäni ja olin sinkku ja sain paljon huomiota miehiltä ja vartaloni olikin kauniissa kunnossa.



Nyt kroppani on kaikenlaisten häiriöiden ja liikunnanpuutteen runtelema. Olen pettynyt kroppaani, kun se ei toimikaan niinkuin pitäisi. Yritän olla armollinen itselleni tosin.

Sairaalassa synnyttäneiden osastolla katselin suihkussa ollessani vartaloani peilistä ja tajusin miten upea ja tarkoituksenmukainen se on. Roikkuva mahakin oli vain kaunis ja koko kroppa imettävän naisen rintoineen näytti vahvalta ja elinvoimaiselta. Muistan miettineeni, että on hassua miten en ole koskaan aikaisemmin ollut vartalooni näin tyytyväinen, kunnes yhtäkkiä näin sen aivan uudessa valossa. Olin kaunis, naisellinen ja täydellinen.

Olen samassa painossa kuin teinina, painoindeksi 22 (silloin tunsin itseni niiiin lihavaksi), mutta nyt kroppa on naisen ja kuntosali on tuonut muotoa peppuun ja raajoihin. Olo on vahva ja ryhdikas. Tyylikin on loytynyt ihan eri tavalla kuin aiemmin. Rinnat kylla vahan repsahti vuoden imetyksessa, mutta ei mitaan suurta tuhoa ;)



Lapsen syntymasta on pian kaksi vuotta, ikaa minulla 33.

Teini-iästä yli parikymppiseksi vahdin tarkasti syömisiäni ja harrastin liikuntaa pakonomaisesti. Vanhoista valokuvista näkee, että olin loistavassa kunnossa, mutta mä olin tosi onneton ja tunsin itseni norsuksi. Koska olin tyhmänä niellyt sen rimppakinttuisen kauneusihanteen, jota media tarjoilee. Eikä musta saa sellaista millään, olen vartalotyypiltäni roteva ja saan helposti lihaksia. Kuulemma jo ollessani vastasyntynyt olivat ihailleet vahvoja raajojani...



Nykyään haistatan paskat median kauneusihanteille ja olen ylpeä omasta vartalotyypistäni, mutta en siltikään voi olla tyytyväinen. Raskaudet ovat jättäneet paljon löysää enkä mä ehdi kuntoilla tarpeeksi. Itsellä ei ole hyvä olla tällaisena. Asennekysymys, tiedän.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat