Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Sivut

Kommentit (27)

Kivaa kun te muut jaksatte ahkerasti kirjoitella tänne! Käyn melkein joka päivä lukemassa pinon, mutta en oo ehtinyt montaa kertaa itse kirjoittelemaan. Oon nyt sairaslomalla, niin ehdin osallistua itsekin.



Eilen illalla jouduttiin menemään synnärille päivystykseen, kun supistelut eivät laantuneet. Supistellut on jo rv 18 alkaen, mutta nyt viikonloppuna niitä tuli parin tunnin ajan 10-15 minuutin välein, vaikkeivät onneksi kovin kivuliaita ole olleet. Eilen lähdin kesken työpäivän pois, kun olo oli niin vaikea ja illalla sitten soitin synnärille ja pyydettiin käymään. Oli kyllä jännää, mut laitettiin käyrille ja otettiin hirmu määrä kokeita ja näytteitä. Lääkäri tutki ja onneksi kaikki on hyvin ja mitään muutoksia ei kohdunsuulla ja kohdunkaulalla ole! Voi miten helpotti.



Nyt sitten saikkua ja lepoa, ihanaa kun saa luvan kanssa ottaa iisisti. Ei toi töissä oleminen enää kovin hehkeetä ole. Miten te muut jaksatte töissä? Supistusten lisäksi oon koko ajan väsynyt, kun yöt ovat aika levottomia. Pissattaa, vauva riehuu, vetää suonta, kädet puutuvat, selkä kipee, supistelee...



Ootteko muut saaneet painoarvioita vielä? Meidän vaavin paino arvioitiin eilen, 1300 g jo, rv 27+3!!! Melkoinen jötkäle ilmeisesti!? Mun paino ei oo ihan järisyttävästi kuitenkaan noussut, ilmeisesti vauveli siis tulee olemaan iso. Itse oon alle 160 cm ja muutenkin pienikokoinen, vähäsen hirvittää...



Eilen synnytys hiipi mieleen, kun oltiin synnärillä. Oon jotenkin antanut itseni olla sen kummemmin ajattelematta sitä, ekaa kun odotellaan niin ei sitä oikein ole hahmottanut. Eilen tajuttiin, että hitsi synnytyshän se vaan lähestyy huimaa vauhtia ja tänne me sit tullaan. Jännittää hurjasti.



Vointeja!

tohvi 27+4

Karkasin töiden lomasta vähän Vauva-palstallekin :-)

Lueskeltuani muiden Helmisten juttuja niin täytyy tosiaan koputtaa puuta, että mulla taitaa tosiaan olla ns.helppo raskaus -tai siis ainakin tähän asti. Tietääkseni ei ole suppareita lainkaan. Vitsi kun mä olen niin noviisi, niin enhän mä edes tiedä, miltä ne supparit tuntuu. No, välillä vatsa tuntuu kovettuvan hetkellisesti tyyliin 10-20sekuntia ja sitten taas rentoutuu. Onkohan ne suppareita? Ei siis todellakaan ole kipeitä tai mitään -lähinnä vaan vatsa jännittyy ja sit menee ohi. En luokittele vaivaksi.



Suurin vaiva tällä hetkellä on selkäkivut, jotka ajaa mut hulluksi. Kävely pahentaa ja selällään makoilu, jalat ylhäällä helpottaa. Olen siis entistä enemmän linnoittautunut sohvan nurkkaan viinirypäleiden kera -ne ehkä on nyt se mun intohimoni. Siis suklaan lisäksi, jota täytyy ostaa säästäväisesti ettei kerry ihan mahottomia määriä lanteille.



Mitäs muuta tiistaihin kuuluis? Sadetta, harmaata... masukki on ollut aika hiljainen tänään. Joitain hajanaisia potkuja, mutta eilen oli paljon kovempi rokki päällä. Löydettiin tänään tuolta kirpparilta pinnasänky -käydään loppuviikosta hakemassa. Nyt meillä on kasassa 3 vauva-tavara: hoitopöytä, pinnasänky ja turvakaukalo. Pikkuhiljaa keräillään tavaroita kasaan.



Meillä on ens viikolla neuvola+lääkäri. Se on mun laskujen mukaan 29+3 päivänä ja edellinen oli 21+6 -kivan pitkä tauko. Onko kellään muulla ollut näin pitkää taukoa neuvolassa?



Eipä muuta. Palailen taas illalla palstalle kurkkaamaan!



Oodi rv28 tasan

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olen innostunu joulukorttien teosta niin että kun saan vähän omaa aikaa tytöltä niin askartelut kutsuu... Ihanaa että tulee joulu : )



Synnytyksistä luin eilen vähän. Minä en suunnitellut esikoisen synnytystä tippaakaan, luotan aina tosi paljon hoitohenkilökuntaan, ehkä siksi kun minun äiti on sairaanhoitaja?1? Synnytys kesti 9,5h, supistuksia piti lisätä tipalla ja kokemus oli jotenkin utuinen... kipeä olin vasta jälkeenpäin.



Tytön synnytyksen olin kuvitellut olevan helppo kun oli kerran toinen, mutten ajatellut että ekasta oli kulunut jo kahdeksan vuotta ja paikat olikin kuin ensisynnyttäjällä (näin minulle kerrottiin jälkeen päin kun tyttö piti auttaa maailmaan imukupilla). Toinen synnytys kesti 7,5h enkä tiedä kuinka pitkään olisi kestänyt jos ei olis autettu imukupilla. Minua valmisteltiin jo leikkaukseen... Ja siis tähän toiseen synnytykseen olin valmistautunut rentoutusharjoituksin jne. Eipä ollut mitään hyötyä!!! Toinen synnytys ei ollut utuinen kokemus vaan olin ihan valveilla ja tietoinen kaikesta mitä huoneessa tapahtui.



Nyt toisen ja kolmannen vauvan ikäeroksi tulee vain reilu vuosi, joten oletan että synnytyksen on nyt oltava helpompaa. Eli siis tavallaan luottavaisena tälläkin kertaa menossa synnyttämään!! Minusta synnytys on aina niin omakohtainen kokemus ja riippuu niin monesta asiasta että on melko turha miettiä etukäteen miten kaikki tapahtuu. Tietysti on hyvä tietää että synnytyskertomuksia on niin monta erilaista kuin on ihmisiä = )



Minuakin jännittää nyt eniten kasvaako tämä vauva hurjan isoksi. Esikoispoika painoi 3450g, kakkostyttö 4190g. Nyt on tulossa taas poika.



En osaa yhtään sanoa miten päin vauva on masussa. Häiritsee kun liikkeitä tuntuu joka puolella. Toiveikkaana olen ajatullut että ylöspäin tuntuu potkut, ehkä... Hikka tuntuu tosi selvästi. Joko muilla on hikkaa?? Tuntuu minusta lähinnä rytmihäiriöltä ; )



Mymmeli ja myllääjä rv 27+2



Birdy, onko se Grill sellainen paikka, johon mahtuu ja voi tulla lapsen ja vaunujen kanssa? En taida saada perjantaille lapsenhoitajaa, mutta mieheni voisi hakea Veetin sieltä sitten puoli viiden jälkeen. Joten jos sinne voi ottaa pojan mukaan, niin minut voi laskea myös mukaan=)



Nyt Veeti hermostuu, pitää jatkaa myöhemmin...

nonnu78 rv 27+2

Mäkin olen käynyt vain kahdessa ultrassa ja viimeksi saatiin kyllä painoarvio, tosin rv 18. Olisi kyllä kiva tietää paljonko se on nyt, mutta kun kaikki on normaalimitoissa niin eihän sitä " turhaan" ultraan laiteta enkä taida ihan omakustannehintaan mennä.



Minkille tsemppiä, toivottavasti olo kohenee ja nuo ikävät supparit menee ohitse!



Niin, ja tervetuloa kaikki uudet helmikset, kivaa saada lisää porukkaa meidän pallomahojen rivistöön ;)



Nyt alkaa o.c. jospa menis katsomaan....



Sasuliini 28+4

Ensiksikki tervetuloa uusille!



Lääkärineuvolassa tuli käytyä ja valiteltua oloa joka on ollut pari päivää aika sietämätön. Sain loppuajan saikkua ja reseptillä ärtsympää mahalääkettä (ranitidin). Painoa on tullu nyt lähtöpainosta 13,5 kg. Sf-mitta oli humpsahtanu kolmessa viikossa 19-->26cm. Hemppa on pysyny ennallaan, vaikka rautaa oonkin syönyt.



Ultrista ja painoarvioista on ollu puhetta. meillä ultrattii eka lääkärineuvolassa sen verran että katsottiin että koko vastaa viikkoja, sitten oli rakenneultra ja siinäpä ne. Olis tosi kiva päästä vielä ultraan, mutta en kyllä raski ite maksaa kun on nuita muitaki rahareikiä.



matilda & taimi 28+1

Tänään olisi Koskiklinikalla ultra, saa nähdä mitä löytyy : )



Eilen oli ollut puhetta synnytyksestä: esikoisen kohdalla en suunnitellut mitään, oli onneksi helppo synnytys ja epiduraali auttoi tosi paljon. Jostain syystä nyt jännittää jo enemmän, olen ihan varma että kun viimeksi kaikki meni niin hyvin niin ei voi toista kertaa olla niin hyvä säkä... Eikös toisella kerralla kaikki mene nopeammin, en takuulla ehdi saamaan epiduraalia ajoissa tai jotain. Toisaalta, naapurini joka sai viime viikolla 12. lapsen, sanoi kyllä jännittävänsä joka kerta : )



Takaisin toiden pariin!

Ja pinoudunpa minäkin - juttuja olen käynyt kyllä lukemassa aina kuin mahdollista. Minulla on nyt harjottelija ohjattavana, joten töistä ei viitsi niin kirjoitella tänne... :)



Synnytyksistä: Minullahan on jo 10v ja 8v lapset, ja heidän synnytyksensä olivat suht helppoja aikoinaan. Tuo nuorempi kun syntyi, en edes tajunnut synnytyksen olevan käynnissä kuin vasta loppumetreillä (syntyi 45 minuuttia sen jälkeen, kun olimme tulleet sairaalaan " näyttäytymään" - supistukset kun eivät mielestäni olleet niin kipeitä...) Nyt tilanne saattapi olla toinen kun aikaa on synnytyksistä kulunut jo monta vuotta. Ja kaiken kukkuraksi, jos synnytys käynnistyy viikonloppuna, pitää lähteä synnyttämään täältä Kuusamosta Ouluun, jonne matkaa on se n. 200km. Juttelin eilen neuvolassa tästä, ja neuvolan täti sanoi, ettei minua varmaan sinne asti lähetetä, vaikka synnäri olisikin kiinni - vauva kun tod. näk. syntyisi matkalle... Mutta kyllähän tämä mietityttää...



Niin joo, eilen kävin neuvolassa. Kaikki oli ok. Seuraavalla kerralla pääsenkin ultraan :)



Mutta nyt pitää jatkaa taas töitä! Ja tervetuloa uusille helmiksille!



Lumisin terveisin (viime yönä satoi n. 15 cm lunta!)

Laivis rv 27+2

Minä olen myös uusi kirjoittelija... Mulla laskettu aika on 8.2. Ja lapsi on mulle viides. Minä olen täältä ihan ylälapista. Se miksi innostuin nyt kirjoittamaan oli tuo " laivakoiran" kirjoitus. Kiva kuulla että muillakin on pitkä synnytysmatka! Minulle tulee n.300km.



Edellinen synnytys minulla tapahtui ambulanssissa keskellä " ei mitään" nelostien varteen. Ja tahdon tyynnytellä " laivakoiraa" , että ei se niin kamalaa ole mitä sitä voisi kuvitella. Jos kaikki menee hyvin, niinkuin minulla meni... ONNEKSI! Ja yleensä kätilöt ja lääkärit osaavat arvioida synnytyksen vaiheen hyvin, eikä tällaista pikasynnytystä satu kovin usein ambulanssiin. Vaan jos näyttää että lapsi syntyy pian niin silloin sen annetaan syntyä omalle paikkakunnalleen eikä lähdetä kyyditsemään synnyttäjää kauemmas.



No minun masusta... Tänään kävin lääkärineuvolassa. Ultrasivatkin, ja mittailivat vauvan painoksi n.1100g. Sukupuolta ei tiedetä kun ultralaite ei ollut paras mahdollinen. Olis ollut kyllä kiva tietää että kumpaa sukupuolta tulokas on. Aiemmin meillä on 2 poikaa ja 2 tyttöä.

Mahdoton janon tunne on ollut nyt pari viikkoa. Potkuja tuntui vielä pari viikkoa sitten oikealla aika sivulla, mutta nyt ne ovat siirtyneet ylemmäs. Ja siitä arvelin että vauva on kääntynyt raivotarjontaan. Niinhän se lääkäri tänään sitten vahvistikin sen. Ihmeen hyvin nyt mennyt alkuraskauden pahoinvoinnin ja tippasujen jälkeen. Selkäkivut ja jalkojen turvotus on ainoat jotka vaivaa. Ei kyllä ole muista vaivoista väliksikään. Pimeys tosiaan vähän vaivaa iltapäivisin. Mutta kun lunta tulisi lisää niin sekin asia tuntuu jo valoisammalta.



Mukavaa odotusaikaa kaikille! Ensin joulun odotusta ja sitten uuden vuoden ja sitten helmikuuta! :D

Täällä on ihan hirmu tuuli, tuntuu että kohta lähtee tästä talosta katto...



Täällä ei ihmeitä, väsymys on aivan kauhea... Ja nää supistelut ja olotila on kanssa aika hirveä, mutta ei kun maanantaina töihin... Tai siis jos ei neuvolasta kirjoiteta lisää saikkua... Kun ei tuolla töissä taida tää olotila paljon kohentua, kun täytyy nostella, kannella lapsia yms. Ja kuitenkin kun tarvis noita vähentää, ja musta ei ole siihen että pyydän apua, aina kun sitä tarttis...



Siitä Tampereen tapaamisesta... Mä olisin niin halunnut tulla mukaan, ja toisaalta ei mulla ole mitään tekemistäkään, mutta kun ollaan sovittu miehen kanssa että tullaan lauantaina sinne, niin en viitsi lähteä kahtena päivänä peräkkäin ajelemaan noin 100km yhteensuuntaan... Mutta ehkä sitten seuraavaan jo pääsen, jos vielä huolitte mut mukaan, ja vaikken siellä Tampereen suunnalla asukkaan, vaan täällä Hämeenlinnan lähistöllä, Rengossa...



On ollut keskustelua siitä synnytyksestä, mulla ei ole minkäänlaisia ajatuksia (ekaa kun odotan), luotan ammatti-ihmisten arviointikykyyn ja ammattitaitoon... Ja toivon että kaikki menee hyvin. Ja tietenkin parhaana tukena ja apuna (kaiken syntipukkina) saa olla ihana mieheni...



Napero ja masukki 27+5 (huh kun on jo iso numero...)

On sulla tosiaan matkaa sairaalaan! Meillä matkaa Oysiin reilut 50 km ja sekin tuntuu pitkältä kun en tiedä pääseekö mies matkaan. Se on niin paljon työmatkoilla, tietysti yrittää olla kotona lasketun ajan tienoilla, mutta kun ei tästä vauvasta sitten tiedä milloin päättää syntyä. Millä tuollainen matka kuljetaan??? Taksi ei varmaan halua kyytiin synnyttävää naista 200 km matkalle...



Mulla on synnytys kestänyt reilusti, joten ehtisin kai vaikka kätilöopistolle... Mutta Oys on kyllä aivan huippu paikka synnyttää, joten mielelläni menen sinne ; )



Mymmeli ja myllääjä rv 27+2

Täällä kerrankin ajoissa hereillä, tänään on se lääkäri klo. 14.20 hui ihan tuntuu kuin menisi tuomiolle !! Saas nähdä mitä supparit on saanu aikaan, jotenkin tuntuu että sitä selvisi niistä riski viikoista ja nyt helpottaa : mieskin sanoi eilen että olen ollut paljon parempivointisempi :)

tilasta ollu puhetta aamun avauksessa, ja juu täällä ollaan kans perätilassa ( esikoinen oli kans aina tuonne 36 vko:lle saakka ) liekko mä niin ahdas ettei muuten mahdu olemaan tai sit vaan on niin.

Iltaähkystä oli eilisessä pinossa puhe, täällä yksi siitä kärsivä, tuntuu että masu räjähtää ulos aina iltaisin. Ihme juttu ... Masu on kova ja kylkiluut on kovilla, alas ei taivu, sukat ei mee jalkaan yms..

joo mut nyt jänskättää se lekuri , vaikka ei pitäisi !



OODI77 tervetuloa mukaan joukkoon ! :) Kyllä tänne mahtuu vielä.



Hyvää Tiistaita kaikille, ei anneta tuon harmaan sateen häiritä, kohtahan sitä jo on lunta maa valkoisenaan ja sitä taas kestää ...



minkki ja oskari 25+6

Meillä on Alina ollut siellä mukana monta kertaa. Sieltä löytyy myös syöttötuoli, joten ota ihmeessä Veeti mukaan. Varaan pöydän tietenkin savuttomalta puolelta jos joku siitä ehti jo huolehtiin :)



Birdy

meillä oli just samat kamat kuin kelan sivuilla.

kerkesin kirjottaa äsken pitkät pätkät ja jotenki sivut tökki ja teksti hävis....



mulla ei niitä ultria ole ollut kuin 2 ja aikaa sitten joten eipä oo painosta ollut puhetta,kyllä se sitten synnytyksen jälkeen punnitaan..



kuumetta

Vein hakemukset Kelaan 2 viikkoa sitten ja siellä oli kyllä voi jessus miten ammattitaidoton ihminen. Siis tää mua ottaa niin pannuun näissä kunnan/kaupungin kanssa asioidessa. Sen harvan kerran kun meikäläinen jossain kaupungin toimistossa asioi ja pyytää neuvoa niin ei mitään tietoa sillä virkailijalla. Mitä hittoa se siinä tiskillä sitten on, jos ei osaa vastata kysymyksiin lomakkeen täytöstä?



Sillä meni nääs pasmat aivan sekaisin kun kysyin, miten pitää laput täyttää kun mun työnantaja maksaa mulle pari ekaa äippälomakuukautta täyttä palkkaa -eiks oo reilua? Mä olen aivan onneissani!!!



No, nyt mulla on huoli että tuleekohan mulle mitään äitiyspakkausta jos ne laput onki nyt jotenki väärin ja Kela, byrokratian pyhä laitos, ei sitten jotenki voi niitä käsitellä?



Kauan teillä on kestänyt siitä kun veitte laput siihen, että saitte Kelalta jotain päätöksiä ulos?



Pieni tauko koulussa, joten ehtii jotain kirjottaa...



Olisin kanssa tulossa mukaan Tamperelaisten tapaamiseen perjantaina. Olikos se paikka sitten Grill? Ihan kiva paikka. Taas odotellaan innolla.. =)



Mulla tuntuu kanssa menevän odotus melko helposti. Ei ole ollut suurempia vaivoja sen pahoinvoinnin loputtua. Supistuksia en taida edes tunnistaa. Mutta jos ne ovat niitä hetkellisiä vatsan pingottumisia, niin kovin olemattomia ovat kivun suhteen. Hyvä kun edes huomaa...



Mulla on kanssa tuleva sijainen opettelussa, meinaa vaan tylsistyä, kun ollaan toistaiseksi vielä samalla koneella. No, toivotaan et pian saadaan sillekin oma kone..



Jahas, tunti jatkuu...



Jansku & Möhkis 25+1

Hei!



Olen aivan raskauden alusta lueskellut pinoa, mutten ole jostain syystä tullut kirjoitelleeksi. Loppuraskaudessa aikaa koneella vierähtää varmasti enemmän viimeistään kun sairas-tai äitiysloma alkaa. Olisi mukava mahtua mukaan!



Asumme Pälkäneellä ja meillä on entuudestaan Onni ja Helmi kaksoset (kohta 3 v.) ja kaksi koiraa, joten tohinaa perheessä piisaa! Tätä kolmatta odotettiin taas kauan ja kolmas yritys jäisellä vauvalla toi tulosta. Alkuraskaus vuotoineen ja pahoinvointeineen oli tosi pelottava, mutta nyt kaikki näyttäisi olevan hyvin. Kävin eilen äitipolilla ja vauva kasvoi keskikäyrällä ollen 1.2 kg, hyvinvoiva ja tyttö! Kova kolaus Onnille joka odotti veljeä kovasti! Käyn vielä töissä, vaikka välillä väsymys on tosi kova. Ensimmäinen raskaus oli vähän toista luokkaa, kun vain elelin hissukseen. Nyt töiden lisäksi onkin kaksi uhmakallea kaikilla lisukkeilla! Vähän jo jänskättää tuo alkuvuosi, mutta eiköhän siitäkin selvitä.



Mukavaa masunahan venytystä teille kaikille! Noora rv 27+6

Olipa eilen turinoita! Ihanaa lukea noista synnytyksistä, itselläni näin ekan kanssa on välillä toiveet katossa siitä että hyvin menee ja en pelkää, mutta eihän sitä koskaan tiedä..

Ajankohtaisempaa meille on tällä hetkellä ollut rakastelu. Sitä kun on ollut todella vähän ja nyt innostuttiin sunnuntaina. No kävi silleen että kohtu meni piukeaksi ja sitten mä aloin pelkäämään ja piti jättää siihen. Tähän mennessä olen ajatellut että mies ei halua kun se pelkää satuttavansa, mutta kävikin toisin päin, että mä aloin kuvitteleen kaikenlaista. Pelkään sitä että tulisi ennenaikainen synnytys ja joutuisi viettämään monta kuukautta kaapin äärellä. Ehkä sitä pitää ottaa vaikka kondomit käyttöön tai odotella..

Masussa pyöritään samallalailla kuin ennenkin eli potkut tuntuvat aina vaan alhaalla. Yöt ylläri on rauhassa ja mä olenkin todella uupunut ollut, nukun sikeästi kaksitoistatuntisia öitä, huh. Sitten menee koko päivä ohi, kun herää vasta yhdeltätoista.

Viimisen viikon aikana ovat liitoskivut alkaneet vaivata jo etupuolellakin, kun viikolta 12 asti vaivasivat ristiluun alueella. Olo tuntuu melkoisen raihnaalta, että ekaa kertaa on tullut ajatuksia synnytyksen jälkeisestä ajasta, siitä kun saa kehon takaisin vain itselleen.



Aurinkokin tuli esiin, täytyypä lähteä ulkoilemaan!



nemma&muksis 27+

Joo, ulkona sataa jotain epämääräistä... aika ihmeellinen ilma tähän aikaan vuodesta, aamulla oli melkein lämmin!!



Töissä pieni tauko, kävin juuri kahvilla ja söin mandariinin. Vauva potkiskelee masussa ja selkää kivistää tämä istuminen vaikka kuinka yrittää venytellä välillä.



Painoarvioista on ollut puhetta...tyhmä kysymys, mutta missä niitä yleensä tehdään, neuvola, poli??? Muakin kiinnostaisi kovasti moinen arvio!!!



Liitoskivut alkavat myös vaivata, sohvalta noustessa viiltävä kipu saa kummasti manailemaan...sitä ei TODELLAKAAN ole enää niin sukkela, vikkelä ja notkea kuin ennen raskautta, pitäishän se jo tajuta... No, nämä kestää kun ajattelee taas sitä helmikuuta! Reilu kuukausi vielä töitä ja sitten pääsee täysipäiväisesti kasvattelemaan massua ja valmistautumaan tulevaan.



Meillä oli sukulaisia yötä ja vauva sitten villiintyi kun oli säpinää koko illan, eikä sitten meinannut millään asettua aloilleen masussa kun menin nukkumaan. Sama miten päin makasin, mahassa myllättiin ja potkittiin... Ajattelin jo, että nytkö ne mun rauhalliset yöt loppuivat. Masussa kuitenkin sitten rauhoituttiin ja mäkin sain unen päästä kiinni.



Meillä on kaikenlaista vielä hankkimatta...vaunut on jo, se olikin isoin hankinta. Listalla olisi vielä hoitopöydälle alusta, turvakaukalo, häkkisänky ja lipasto vauvanvaatteille. Siinä kai ne isoimmat, niin ja punkka sitten pitäisi ostaa myös.



Eipäs muuta tänään, nautitaan olostamme kaikkine vaivoineen, onhan se sen arvoista!!!



Sasuliini ja hajuherne 28+4

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat