Vierailija

Meillä on kolme lasta, mä olen äitiyslomalla ja tienaan eniten meidän perheessä. Mä olen aina ollut meidän perheen tienaaja. Mies on ollut koko sen ajan työtön kun ollaan oltu yhdessä. Sillä on onnettomuuden jäljiltä vamma, joka vei sen työttömyyden tielle. On se parissa koulutuksessa meidän yhdessäoloaikana ollut ja pimeitä töitä tekee välillä, mutta mulla menee hermot!



Me on oltu yhdessä 5 vuotta ja mä olen siitä ajasta ollut töissä yli 2 vuotta, äippälomallakin ollessa tienaan enemmän kuin mies, joka on Kelan rahalla.



Jos sanon, että mene vittu töihin, niin hän loukkaantuu siitä ja sanoo, että vittu hän istuu sitten kotona tästä lähtien eikä tee enää mitää. Korjailee koko ajan toisten autoja jne. ja pitää sitä jonain työnä mukamas. No, olishan se jos siitä tulis RAHAA! Mutta kun ei tule.



Mä olen ottanut meille aikoinani kaikenmaailman kulutusluottoja, että pärjättiin, koska mä olen meistä kahdesta se, jolla on vielä luottotiedot kunnossa. Mä hoidan meillä kaikki raha-asiat ja mies vaan kuvittelee, että on meillä rahaa juu. Jos joskus puhun sille raha-asioista, että apua mitä me tehdään, niin alkaa vaan murista, etten saisi semmoista puhua. Ei siis halua ottaa mitään kantaa tai vastuuta meidän rahoista, kaikki kaatuu mun niskaan!



Päivät pääksytysten mä olen täällä lasten kanssa loukussa, kun mies huitoo tuolla tekemässä töitä, joista ei tule tippaakaan rahaa. Joskus kyllä okei saa rahaa tosi hyvinkin, mutta silloin on yleensä jo sellainen tilanne, että nekin menee kaikki laskujen maksuun, joita on rästissä.



Ei ole mikään sohvalla makaaja -luonne ja tekee kyllä kotona ollessaan kotitöitä ja ruokaa ja kaikkee ja on lasten kanssa, mutta musta tuntuu, että miehellä on muka joku oikeus juosta missä tykkää ilmottamatta mitään. Millon mä voin vaan aamulla kävellä ovesta ulos ja huikata, että moikka nyt!? Miksi se on joku miehen etuoikeus ja miksi oletetaan aina, että äidin täytyy homehtua kotona lasten kanssa?



Ja siis, nyt jo kauhulla ajattelen, että kun mun äippälomani loppuu, niin meillä ei ole varaa siihen, että jäisin kotihoidontuella kotiin. Joten kai se sitten TAAS olen minä joka joutuu menemään töihin, kun toi äijä ei vaan eti itelleen töitä. Aina on joka työpaikassa muka joku vika, ettei sitä voi hakee. Ja työkkärikin antaa sen vaan jatkaa tätä kotona olemista.



Mulla menee tähän hermot! Mun mies on muuten tosi ihana, mutta mä en voi käsittää, miksi se ei mene töihin ja tienaa perheelleen rahaa! Miksi kaikki kaatuu mun harteilleni aina?

Kommentit (10)

En kai nyt eroa miehestä, jota rakastan enemmän kuin mitään maailmassa. Mieheni ei ryyppää, ei petä, ei riehu, ei hakkaa. Kuten ex-siippani. Mieheni on hellä ja näyttää päivittäin miten paljon meitä kaikkia rakastaa.



Miten niin miksi olen tehnyt 3 lasta? Kai sitä nyt persaukinenkin saa lapsia tehdä!



Kyse vaan on siitä, että millä helvetillä saan mieheni menemään töihin tienaamaan rahaa?! Töitä hän kyllä raataa niska limassa joka ikinen päivä, siitä vaan kun ei tule yhtään rahaa! Korjailee kavereiden autoja yms. jotta pitäisi itsensä järjissään.



Välillä kyllä innostuu etsimään töitä, mutta sillon kun into on päällä, ei sopivaa työtä ole tarjolla. Sitten kun olis jotakin sopivaa, niin häntä ei tunnu kiinnostavan. Tiedän kyllä itsekin, että kun tarpeeks kauan on työttömänä, niin ei enää voisi vähempää kiinnostaa, mutta silti...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

tilanteenne on. pysäytä se paikalleen ja sano, että NYT KUUNTELET ja kerrot kaiken. kyllä tyhmäkin ymmärtää kun nätisti ja päättäväisesti ja johdonmukaisesti kertoo. sanot, että nyt on sellanen juttu, että se töidenetsiminen alkaa tosissaan. on totta(ainakin tilastollisesti) että mitä kauemmin on työttömänä, sen vähemmän töihinpaluu kiinnostaa. työkkärijärjestää kyllä siihen tietääkseni jotain " kuntoutusta" .

miehesi kanssa rakentavasti?Turhia syyttelemättä?Luulen,että miehesi pelkää lähteä töihin.Se on yleistä henkilöillä jotka ovat pitkään olleet pois työelämästä.Pelätään,ettei osaa tehdä enää mitään,ammattitaito on ruostunut tai ei yksinkertaisesti tiedä mitä haluaisi tehdä.

Juttele asiasta ja myös siitä,että nykyinen meno kuormittaa sinun jaksamista liikaa.Sano,että haluaisit hänenkin ottavan enemmän vastuuta perheen arjesta.

Jos miehelläsi on edessä ammatinvaihto,varatkaa aika työkkäristä ammatinvalinnanohjaajalta .Hän osaa neuvoa eri vaihtoehtoja aikuiskoulutukseen.Puhaltakaa yhteen hiileen ja älkää antako periksi.

Vierailija:

Lainaus:


mene vittu töihin...


Mikä on siis syynä siihen, ettei miehesi tee töitä? Sanoit, että hänellä on jokin vamma, joka vei työttömyyden tielle; estääkö tämä vamma tekemästä töitä, vai eikö hän halua tehdä töitä?



en koskaan voisi itse lorvia kotona tai katsoa sitä, että mies lorvisi kotona, ellei ole mitään terveydellistä syytä olla menemättä töihin. luoja mikä velliperse. pistä se opiskelemaan kunnolla johonkin tai töihin ja jos ei mene niin eroa! jos itse menet töihin, ja mies jää kotiin niin älä missään nimessä vie lapsia hoitoon - miehen kuuluu siinä tapauksessa olla heidän kanssaan koti-isänä.

Meillä oli vastaavanlainen tilanne. Tosin lapsia 2. Sovittiin, että mies jää sitten kotiin lasten kanssa ja minä palasin töihin. Ei se kotonaoleminen niin auvoista tainutkaan olla... kun oli ollut lasten kanssa 4 kk kotona, alkoi hurja työnhakeminen. Onneksi meillä on välivuotta pitävä sukulaistyttö, joka hoitaa lapset tämän talven meillä kotona. Eli nyt olemme molemmat töissä ja saamme maaliskuuhun mennessä talouden tasapainoon. Miehen palkka ei päätä huimaa, mutta mun mielenterveys on kohta kohdallaan.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat