Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Heippa, uudessa Vauva-lehdessä on juttua sisaruksen syntymästä, mutta jutut on pääasiassa tehty niin että vanhempi sisarus on vähintään 3-vuotias kun vauva syntyy, ja kahdessa muussa jopa 6-8 vuotias. Itseäni tietysti kiinnostaa kovasti tämä kahden vuoden ikäero sisaruksilla, kun aika tasan kaksi vuotta näille lapsosille on tulossa. =)



Kertokaahan kokemuksianne, kamalia ja hyviä, kun kaksivuotias saa pikkusiskon tai veikan!



Meidän esikoinen on ihana tapaus, ei turhasta riskaa paitsi nyt on alkanut tosissaan omaa tahtoa löytymään ja auta armias välillä sitä tahtojen taistelua.. Muuten kiltti ja rauhallinen lapsi. Jännittää vaan miten se arki lähtee kahden pienen kanssa sujumaan, tuleeko kamalia mustasukkaisuuskohtauksia esikoiselle ja miten ylipäätään suhtautuu vauvaan.. En tiedä, mutta saattaa olla hyvä asia kun esikoinen sai tyttöserkun juuri äskettäin, ja näkee nyt siis lähellä asuvan vauvaserkun elämää... ehkäpä ei meidän vauvan syntymä maaliskuussa ole niin iso järkytys kun näkee vähän vauvaelämää etukäteen tuttavaperheessä. (toivoisin ainakin näin olevan.. tietysti se omaan kotiin tuleva " tunkeilija" on asia ihan erikseen mutta tietääpähän ainakin vähän millainen pieni vauva on ja mitä se tekee.)

Kommentit (4)


Äh, kirjoitin juuri pitkän viestin ja se katosi taivaan tuuliin... No, tässä tärkein (?). Meillä 3vkoa vajaa 2 vuotta ikäeroa lapsilla (tyttö-poika)...



Anna aikaa myös itsellesi sopeutua. Vaikka kuinka olin asiaa ajatellut ja valmistautunut vauvan tuloon, niin todellisuus aluksi oli silti karu. Vauva roikkui tississä lähes koko ajan ekat kuukaudet tai muutoin vaati huomiota (oli todella huono päivänukkuja) ja samalla olisi esikoiselle pitänyt seuraa pitää (hah!). Ja vaikka kuinka tietää esikoisen olevan vasta 2v, niin häneltä odottaa järkevämpää käytöstä vastoin ihan omaa järkeäkin. Sopeutuminen uuteen tilanteeseen vie aikaa, myös äidiltä (ja isältä, mutta ei ehkä vaikuta niin suuressa määrin). Musta tuntuu, että neljän kuukauden sisällä uudet rutiinit olivat muodostuneet ja elämä palannut uusiin normaaliuomiinsa.



Meillä esikoinen ei varsinaisesti ollut mustis, mutta hyvin osallistuvainen kaikkeen vauvanhoitoon liittyvään. Ihan kiva sinällään, mutta... Välillä olisi ollut kiva imettää vauvaa rauhassa, ilman kommentointia suuntaan tai toiseen. Varsinkin siinä vaiheessa, kun vauvan ruokailu alkoi häiriintymään ympäristöstä, esikoisen pomppiminen vieressä oli aikas rasittavaa. Vaipanvaihdon yhteydessä olisi ollut kiva jutella vauvalle, eikä enimmäkseen esikoiselle. Mutta nämä on pikku juttuja, jotka unohtunevat ajan kanssa. Paras palkinto on, kun huomaa esikoisen ja tosikoisen aivan selvästi olevan rakkaat toisilleen :)



T. MaalisPapu rv21+6 (meneeköhän kolmas helpommin kuin toinen?!)

Meillä on esikon ja kakkosen ikäero 1v ja 9kk. Esikko oli kaksi vkoa ihmeissään vauvasta ja vähän mustasukkainenkin. Kahden vkon jälkeen esikko unohti, että meillä joskus ei olisikaan ollut vauvaa. Esikko (poika) hoivaili pikkuveljeään innoissaan , kantoi tutteja ja harsoja ja " imetti" omia nallejaan. Päiväunia nukuimme yhdessä isossa sängyssä. Esikon sänky hinattiin aivan miehen vuoteen viereen, " jotta isi yltää hoitamaan mua yöllä" . :) Helpolla meni.



Kakkosen ja kolmosen välillä oli 2,5v ja mustasukkaisuus oli raastavaa ensimmäiset 4kk. Sitten alkoi helpottaa. Nyt pojat leikkivät sujuvasti yhdessä. Tosin: kyllä meillä osataan yhtä sujuvasti tapellakin! :)



Nyt ikäeroa tulee 4 v ja nuorimmainen on ilmoittanut jo monta kertaa myyvänsä " sen vauvan sitte kirpparilla" ja julistautunut vauvaksi. Epäilen sitä Vauva-lehden juttua, että alle kolmivuotiaat olisivat mustasukkaisimpia... Kaveripiirissä on aika samanlaisia kokemuksia kuin meillä. Pieni lapsi unohtaa nopeasti ja on hyvä sopeutumaan. Isommat osaa ajatella " liikaa" ja olla itsekkäämpiä. 5-vuotias kyselee aina välillä, että " omistaako vauvat äitit kokonaan" ja " tykkäätkö sää enemmän vauvoista vai leekorakentelusta" ?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meillä ei esikoinen noteerannut mitenkään vauvaa. Oli ihan iloinen vauvasta, mutta ei missään nimessä mustasukkainen. Vauva ei häirinnyt mitenkään häntä. Nyt niitä riitoja enemmän tulee.



Luulen kuitenkin että kakkonen tulee olemaan mustasukkainen kolmosesta. On tullut jo koettua. Jos otan serkkuvauvan syliin niin sitten tulee kakkosella kova kiire äidin syliin.



Mustasukkaisuus riippuu paljon lapsen luonteesta. Vaikka kuinka olemme yrittäneet " prepata" vauvan tuloa varten, niin uskon että sillä on suhteellisen pieni vaikutus. Vaikka kyllä on todella tärkeää valmistaa lapsi tulevaan. Noh niin. Nämä ovat nyt minun mielipiteitäni.

Meillä on esikoisen ja kakkosen ikäero 2-vuotta. Kakkosen ja kolmosen ikäero tulee olemaan 2-vuotta (kunhan tämä kaveri ymmärtää tulla ulos vatsasta).



Esikoinen oli todella helppo tapaus. Todella omatoiminen jne. Oli jo oppinut yökuivaksi kun kakkonen syntyi. Nukkui omassa sängyssä ja muutenkin oli helppo. Kakkonen oli todella koliikkinen joten välillä kävi sääliksi esikoista kun jäi vähemmälle huomiolle. Kaiken kaikkiaan oli aika helppoa. Nyt veljeksistä on seuraa toisilleen. He ovat 4- ja 2-vuotiaat. Tapellaan paljon, mutta yhteiset leikit ovat alkaneet myös sujua



Nyt en ole aivan niin varma että tuleeko yhtä helppoa kuin viimeksi. Meillä kakkonen viihtyy paljon sylissä. Ei olla vielä päästy vaipasta. Joskus ja jouluna kakka tulee pottaan. Kakkonen nukkuu vielä pinnasängyssä jne... On ollut todella rankkaa ainakin nyt odotusaikana.



Uskon että on aika vaikea ennakkoon sanoa että miten helppoa tai vaikeaa tulee olemaan kun ikäeroa 2-vuotta. Se riippuu niin vauvasta ja lapsesta. Minusta 2-vuotta lasten väliin on ollut ihan hyvä aika. Nyt kun ne lapset on tehty niin sitten vielä joskus jää sitä omaakin aikaa.



Kaikkea hyvää teille!



Isolde 38+4

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat