Vierailija

Olen 27-vuotias nainen, opiskeluja jäljellä vielä melkein 3 vuotta. Avomies on lapsirakas ja lapsen hankinnasta on keskusteltu, mutta aika ei tunnu hyvältä keskeneräisten opintojen takia. Olen silti jotenkin hukassa, tuntuu että " pitäisi" kuitenkin hankkia lapsia alle 3-kymppisenä.

Miten te, jotka olette lapsenne saaneet yli 30-vuotiaina, oletteko koskaan ajatelleet että olisi pitänyt hankkia lapset nuorempana? Pelkään että joudun katumaan sitä että asetan nyt opiskelun etusijalle ja lykkään lasten hankintaa.

-Hilda

Sivut

Kommentit (34)

_Synnyttäjien_ keski-ikä on vastaavasti korkeampi.



Itselläni iski vauvakuume 27 -vuotiaana ja silloin iski myös vahvasti tunne biologisen kellon tikittämisestä. Olen ajatellut haluavani monta lasta, kenties neljä, joten siksi oli korkea-aika saada esikoiseni, kun olin 28. Mutta jos tyydyt yhteen tai kahteen lapseen, voit hyvinkin odottaa pidempään. Täytyy vain tiedostaa, että mahdollisuudet suurperheeseen käyvät pian pieniksi, jos sellaista haluaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vierailija:

Lainaus:


Kai sitä 3-kympin tietämillä oleva ensisynnyttäjä ehtii vielä 2 lisääkin saada? Riippuen tietenkin että miten helposti lapset saavat alkunsa.




Kyllähän ehdit mitä suurimmalla todennäköisyydellä saada vaikka neljäkin lasta, vaikka aloittaisit vasta 30-vuotiaana. Mutta kannattaa kuitenkin ottaa huomioon mahdollisuus, että parin vuoden odotus saattaa esim. " maksaa" sinulle yhden lapsen, jos lasten alkuunsaattamisessa on ongelmia tai saat keskenmenoja tai hedelmällisyytesi alenee nopeasti tai muulla tavalla asiat eivät menekään ihan putkeen. Itse odotan parhaillaan toista lastani joka syntyy kun olen 31 ja tarkoitus olisi ehtiä saamaan vielä 2 lisää, jos Luoja suo. Niin ainakin toivoisin. Mikään itsestäänselvyys tämä ei kuitenkaan ikävä kyllä ole.

Vierailija:

Lainaus:


Mun kaveripiirin kokemuksella niillä joilla olis ollut muutenkin vaikeuksia ei onnistunut pitkästi ALLE kolmekymppisenäkään ja meillä muilla on lähtenyt nopeasti, vaikka ollaan oltu yli kolmenkymmenen.




Vasta yli 35-vuotiaana hedelmällisyys alkaa varsinaisesti alentua ja vasta yli 37 -vuotiaana aleneminen on merkittävää. Kyllä joku 35 v on minusta vielä ihan parhaassa lastensaanti-iässä.

... ei ole mitään lapsettomuutta aiheuttavaa vaivaa todettu, mutta mistä sitä koskaan tietää, eipä ole pahemmin mitään tutkittukaan. Jotenkin nyt vaan pitäisi piiskata itseään eteenpäin ja koittaa olla ajattelematta lastenhankintaa, tuntuu että en juuri nyt lapsia halua mutta jos alan asiaa enemmän miettimään niin mieli muuttuu, mutta elämäntilanne ei kovin nopeasti muutu paremmaksi lapsen saannin kannalta.



-ap

Jos koet opiskelun tässä hetkessä tärkeämmäksi, opiskele ihmeessä itsesi valmiiksi. Lapsia ei kannata tehdä sellaiseen tilanteeseen, jossa et ole niihin valmis! Mutta on hyvä myös ymmärtää (reilusti) yli kolmikymppisten raskauden riskit. Mutta oikeasti, jos sulla on vain kolme vuotta opiskeluja, ethän sä ole valmistuttuasi vasta kuin 30-vuotias. Synnyttäjien _keski-ikä_ kun taitaa olla 28.

Ainakin jos yliopistossa opiskelet, tosin riippuu tietty vähän alastakin.



Itse aloitin opinnot kun esikoinen oli vuoden, nyt on kolmas lapsi tulossa ja opinnot loppusuoralla. Esikoinen täyttää pian viisi.



Eli ei ollenkaan mahdotonta, jos halua on.

25-vuotiaalla äidillä sen esiintyvyys lapsissa on 1/1350. 35-vuotiaalla taas 1/310.



Tämä sen vuoksi, kun usein vähätellään iän merkitystä, vaikka tosiasia on, että kaikki riskit lisääntyvät iän myötä. Eli jos elämäntilanne sallii ja on mahdollisuus valita tekeekö lapsensa 25- vai 35-vuotiaana valitsisin ainakin itse ensimmäisen vaihtoehdon.



Siihen, että esim. tuo 10:n vuoden ikäero vaikuttaisi ihmisen luonteeseen väistämättä jotenkin positiivisella, kypsyttävällä tavalla, en taas usko. Se on mielestäni huono perustelu lapsen teon lykkäämiseen.



Ja vielä: elämä ei ole ohi lapsen syntymän myötä, päinvastoin.

kiitos teille jotka jaksoitte vastailla. Olen kyllä jo jonkun aikaa ollut sillä kannalla että varmasti sitten kun lasten aika on niin se vauvakuumekin iskee, parempi suorittaa nyt opiskelut ja antaa lastenhankinnan odottaa.

Mutta olemme miehen kanssa kummatkin sitä mieltä että haluaisimme (jos nyt lapsia saamme) monta lasta, ehkä 3. Kai sitä 3-kympin tietämillä oleva ensisynnyttäjä ehtii vielä 2 lisääkin saada? Riippuen tietenkin että miten helposti lapset saavat alkunsa.

Jotenkin on vain niin tyhjä ja tarpeeton olo, en ole töissä eli en tienaa rahaa, ei ole lapsia mistä pitäisin huolta, ainoa asia elämässä on opiskelu joka sekin tuntuu kuukausi kuukaudelta yhä puuduttavammalta ja väkinäisemmältä.



-ap

jos muu elämäntilanne olisi sopiva, eli parisuhde sun muut asiat kunnossa ja tuntisitte molemmat olevanne valmiita vanhemmiksi. Ei se yksi tutkinto tee elämää yhtään sen valmiimmaksi, aina löytyy asioita jotka pitäisi hoitaa alta pois ennen lasten " hankintaa" .

Vierailija:

Lainaus:


tuo pco-juttu? Aika lohdullista kuultavaa jos niin on.




Perustuu siihen, että monilla pco-potilailla liiallinen estrogeeni estää ovulaation. Kun estrogeeni iän myötä vähenee, kuukautiskierto lyhenee ja säännöllistyy. Ei toki kaikilla, mutta on mahdollista.

Vierailija:

Lainaus:




Jotenkin on vain niin tyhjä ja tarpeeton olo, en ole töissä eli en tienaa rahaa, ei ole lapsia mistä pitäisin huolta, ainoa asia elämässä on opiskelu joka sekin tuntuu kuukausi kuukaudelta yhä puuduttavammalta ja väkinäisemmältä.



-ap




Tuosta se minullakin lähti. Tuntui vain, että elämä junnaa paikallaan ja kaipasi jotain muutosta. Enkä ole katunut!

Vuosina 1965¿1988 tehtyjen tutkimusten perusteella American National Bureau of Health Statistics ¿virasto on vahvistanut havainnon, että nopein yhden vuoden aikana tapahtuva hedelmällisyyden aleneminen tapahtuu 35 vuoden iässä. Kussakin tutkimuksessa 12 kuukauden raja-arvoa pidettiin hedelmättömyyden mittarina, ja kaikissa tutkimuksissa kävi ilmi, että yli kolmasosa yli 35-vuotiaista naisista ei pystynyt tulemaan raskaaksi vuoden sisällä. 35 vuoden ikä on siis raja, jonka ylittämisen jälkeen lisääntymistoiminnot heikkenevät pysyvästi.

ja tyhjiön täyttämisen välinen ero? Se on varmaan aika veteen piirretty viiva.



Vauvakuumeessahan kai loppujen lopuksi on kyse siitä, että elämässä tuntuu yhtäkkiä olevan vauvanmentävä tyhjiö, eikä mikään muu tunnu pystyvän täyttämään sitä.



Kaipa se ero on se, että tietää kaipaavansa nimenomaan lasta eikä vain jotain.

Minulla ei koskaan ollut vauvakuumetta tai halua saada lapsia, kunnes tapasin nykyisen aviomieheni. Hänen kanssaan laitoimme hynttyyt yhteen pian tapaamisemme jälkeen ja pian yhteenmuttamisen jälkeen aloimme toivoa yhteistä lastakin. Olin luullut, että raskaaksi tullaan suunnilleen heti, kun ollaan suojaamattomassa yhdynässä, mutta luuloni osoittautui vääräksi. Koin, että minua oltiin huijattu.



Yritimme lasta lähes kaksi vuotta, reilu 6kk siitä olimme yksityisellä klinikalla lapsettomuushoidoissa. Koeputkihedelmöityksen avulla saimme lapsemme.



Minusta johtuva lapsettomuus ei olisi muuksi muuttunut, vaikka olisin halunnut lapsia aiemminkin - olisin ollut silloinkin yhtä hedelmätön kuin nytkin. Tosin, kun ikää tulee lisää myös se minimaalinen raskauden mahdollisuus, jonka hoidot meille suovat, vähenee kovaa vauhtia.



Itse olen vähän samassa tilanteessa. Opiskelen, mutta haluaisimme toisen lapsen. Itse juuri parasta aikaa punnitsen sitä uskallanko lähteä hoitoihin nyt, vai vasta esim. puolen vuoden päästä, kun opinnot ovat jo lähes lopussa.



Taidan kallistua siihen, että lähdemme hoitoihin nyt heti, enkä odottele enää yhtään. Niinkuin joku totesi, opiskella voi vaikka milloin, mutta lapsia ei niin vain saakaan silloin kun niitä haluaisi.



Joten, jos minulta kysytään, niin itse olen järkeillyt tilanteen niin, että parempi nyt, kuin ei ehkä milloinkaan.



Tämä oli minun tarinani lyhyessä muodossaan. Toivottavasti siitä oli jotain apua. Lapset ovat kyllä ihania! Suosittelen!

Senhän nyt arvaa, mitä tämän palstan vastaajat pääasiassa ajattelevat. Tosiasiahan on, että lapset voi ja PITÄÄ hankkia (tai niiden hankkimista YRITTÄÄ) sitten, kun oma tilanne on sille asialle kypsä. On se sitten kiinni iästä tai mammonasta tai mistä hyvänsä. Ongelmia siinä hankinnassa voi tulla eteen niin nuorempana kuin vanhempanakin. Totta on tietenkin, että mitä vanhempana aloittaa, sitä suuremmat ovat tietyt riskit ja aika tehdä mahdollisia korjaavia toimenpiteitä on lyhyempi. Mutta jokainen järkevä nainen tämän kyllä tiedostaa ja sehän on vain oma valinta.



Teet siis ap omat ratkaisusi omassa tilanteessasi etkä anna yleisen mielipiteen, miehesi tai minkään muunkaan painostaa sinua mihinkään.



Niin, ja omat lapseni olen tehnyt 24 - 32 ikäisenä.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat