Vierailija

Huomenta ja hyvää maanantaita!



En olekaan aikoihin kirjoitellut, mutta olen kyllä käynyt lukemassa teidän muiden kuulumisia.

Kiva, että kaikilla on tainnut puoliväli ylittyä ilman sen suurempia onkkelmia. :)



Omassa tilanteessani ei ole ihmeitä tapahtunut. Olen edelleen sairaslomalla eikä töihin paluuta ole tiedossa. Olen siis ollut saikulla jo rv20 alkaen. Tooooosi aikaisin, mutta ei voi mitään.

Viimeisessä lääkärin tarkastuksessa kohdunkaulaa oli jälellä noin 1cm ja paikat on pehmeet. Hyvää kuitenkin on se, että kohdunsuu on kiinni ja vielä melko ylhäällä. En siis ole pelkästään petipotilaana, mutta lepoa on suositeltu. En sais kannella enkä muutenkaan rasittaa itseäni.



No, tuosta pitää kyllä huolen avautunut häpyluunliitos, joka kivuillaan tekee liikkumisestani hyvin vaikeaa. Eipä tästä enää sen enempää... ;)



Odotan kovasti, että pääsisin ultraan! Lääkäri laittoi lähetteen äitipolille tutkimuksiin tuon häpyuunliitoksen ja kohdunkaulan tilanteen takia, joten siksi edessä on yksi ylimääräinen ultra. Kivaa nähdä pikkuinen taas!



Mites vilkkaita teidän masuasukit on?



Meidän pikku-ukko on melkoinen potkiskelija. Ihan eri kuin esikoinen (tyttö). Tosi hauskaa päivittäin seurata pikku-ukon touhuja.



Oletteko muuten tyytyväisiä paikkakuntanne äitiysneuvola-palveluihin?



Täällä meillä päin tuntuu olevan surkeeta palvelua. Anteeks vaan. Mutta en ole kertaakaan saanut esim puhua asioista kunnolla. Ja joka kerta jätetään ottamatta näytteitä. Ainoa mikä on joka käynnillä katsottu, on verenpaine. Ne oli viimeks alhaiset, mutta hyvät 110/60.

Hemoglobiinin on terveyshoitaja ottanut kerran, samoin pissanäytteen.

Yleensä noi mun käynnit kestää 20-30min. Sen että sydänäänet kuunnellaan. niin ja noita kertoja on tainnut olla peräti 3 tähän asti (+yksi oma-aloitteinen käyntini puhelintunnin aikana).

Mutta siis, lääkärikäyntejä on tullut jo 3 näiden mun vaivojen takia. Nekin vaan on niin kovin "liukuhihna"-meininkiä.



Juuups, vielä voisin kertoa hieman kotioloista.

Meidän esikoinen, 3,5v jäi kesäkuun alusta pois tarhasta. Nyt sitten vietetään koko kesä yhdessä. Tosi kivaa! Tänä aamuna tosin tuli mieleen, että nyt kun neiti saa oikein luksus-aikaa äidin kanssa ja kaiken mun huomion, niin mitenkähän käy sitten syksyllä kun vauva tulee taloon... Meinaan, että neiti tottuu nyt aika "hyvällä"... Toisaalta taas, onpahan nyt antaa aikaa hänelle. :)



Miehen kanssa on ollu välillä tosi vaikeeta. En tiedä onko hänellä jotain kolmenkympin kriisiä (synttärit parin viikon päästä), mutta kyllä meinaa hänen elämä olla vaikeeta. Joka toinen viikonloppu hän on juhlimassa jossain päin Suomea ja muutenkin on poissaoleva ja väsynyt kotona.

Eilen kyllä saatiin onneks vähän puhuttua asioista. Sanoin, että nyt täytyy rauhoittua koska mä en jaksa niin paljoa tehdä enkä halua olla jatkuvasti yksin.

Muistutin jo tulevasta vauva-ajastakin...

Vai onko tämä miehen käyttäytyminen sitä peruskamaa "Mä haluun nyt mennä, koska kohta en pääse mihinkään, kun vauva syntyy."



Juups, no rakastan miestäni kuitenkin tosi paljon, joten yritän sinnitellä tämänkin vaiheen yli. Josko se vauvan tulo sitten hieman rauhottaisi miestäkin.



Tästä viikosta taitaakin tulla sateinen, mutta siitä huolimatta oikein mukavaa viikkoa kaikille lokakuisille!



Terveisin,

Sunset@ ja pikku-ukko rv24+2

Sivut

Kommentit (34)

NAKSU: tuota sun viestiä edeltävässä viestissä onkin linkki mein esittelypinoon, laitahan itsesi jatkoksi vaan. :) Niin ja tervetuloa joukkoon. Kyllä tässä matkan varrella on huomanut miten ihanaa on,kun tällainen palsta on (kiitos siunatun internetin!). Ja sekin, jos itselle tapahtuu jotain poikkeavaa tms, mistä kuitenkin selviää vauvan kanssa hengissä ja terveenä, sillä voi jo antaa uskoa ja tukea muille. Siksi mäkin kirjoitin tänne pitkät pätkät mun mega-vuodoista noin 15.:sta viikolla ja siitä eteenpäin (kesti 3 viikkoa vuotoja istukan hematoomasta,arvaa stressasiko "hiukan"...).



Tuntuu siltä et tää raskaus on tosi monille pareille rankka koetus. Naksulle vielä, et voihan tää vihdoin toteutunut toive olla saanut miehesikin ajatukset sekaisin. Mula on joskus ihan muista syistä käynyt niin, et joku pitkään toivottu juttu kun alkaa toteutua, alkaa tavallaan "pelkäämään" ja reagoi ihan kummasti. Mun ukkoni alkuun hieman humalassa kylläkin heitti kanssa aika rajua tekstiä siitä, et oon päivät kotona ja hän tekee montaa työtä et pärjättäis.Et kauanko aion jatkaa samaa linjaa etten siivoa tms. Mä siis silloin sairaslomalla sen jättivuodon takia, ja hyvä kun uskalsin liikkua,kun jokainen tippa jonka tunsin vuotavan, sai kylmän hien pintaan ja jähmetyin täysin, ikäänkuin odottaen et tuleeko kaikki muukin.. :(



No,tuossa taas omaanapaa...



Tervetuloa tänne ja pidetään ketju yllä, ei mee loppujen lopuksi kauaa kun alkaa taas tapahtua. ;)





Määitte & Mini08 rv 23 tasan

Täällä taas aamuaikaisin huhuilen, jännittää kamalasti, kun tossa muutaman tunnin päästä pitäis myydä asunto ja eilen illalla välittäjä soitti ja paljastu, että se on mokannut yhden tärkeän asian kanssa, josta vois olla seurauksena vaikka ostotarjouksen purku... Tässä sitten jännittelen jo valmiiksi...



Meille olisi siis tulossa tyttö, ilmeisesti aika kovaan lokakuisten poikajoukkoon... :) Välillä liikkuu enemmän, välillä vähemmän, ja kun on istukka edessä, niin vasta toissapäivänä mieskin tunsi ekan potkun!



Välillä mietin, että oisko mullakin jotakin harjoitussupistuksia, kun maha tuntuu niin oudolta, se saattaa mennä ihan pinkeäksi vaikka joltakin alueelta. Vai pönkääkö vauva vaan siellä? En tiedä miltä supistukset tuntuu. Olen käynyt salillakin kevyesti, voikohan siitä olla haittaa?



Neuvolassa on meininki vähän vaihdellut, kerran oli kokonaan unohtanut mun ajan, sitä ei ollut merkittynä missään kalenterissa hänellä tms, välillä on otettu vain pari näytettä jne. Viimeksi oli kyllä ihan perinpohjainen käynti. Eli vaihdellen täällä on menty.



Tanni: minä myös olen miettinyt tuota syksyllä töihin menoa, periaatteessa 4 viikkoa pitäisi olla ennen äippälomaa. Toistaiseksi olo on kyllä aika hyvä, mutta onhan se vähän höhlää aloittaa ja sijaisenkin kannalta sitten yhden kuukauden päästä hypätä kenkiin. Toisaalta ja toisaalta...



Aurinkoista keskiviikkoa kaikille!



Saneline 22+6

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pitkästä aikaa kirjottelen=) Ekaks Määittelle: Mulla on myös kauhiat lonkka/alaselkä/polvi ynnä kivut, olin juuri kaksi viikkoa saikulla ja olo oli parempi mutta nyt olen ollut jopa kaksi päivää töissä ja voin kertoa että säryt oli jo viime yönä taas niin inhoja etten saanut nukuttua+ että oli yö vuoro joka alkoi siis 4 aamulla........ huomenna ois lääkäri mutta ajattelin kyllä kärvistellä viellä muutamia viikkoja, jos vain mahd. sitten jään loppuajaksi saikulle!!!!!!!!!(sitten viellä harjotus supistukset tähän päälle niin olo on mitä mainioin)





Muuten ei kummempia, massu kasvaa ja poikaa meillä odotellaan siis syntyväksi(ultran mukaan) Potkii ja muljahtelee välillä siihen tahtiin että=)







Nyt on laitettava kone kiinni kun ukkonen jyrrää=)





maranta 22+4

Sateinen ilma niin saa suosiolla lusmuilla sisällä :) Iltapäivästä koitetaan saada aikaiseksi lähteä muksun kanssa kiertelemään huonekalukauppoja, pitäsi hommata tv-taso. Tuntuu vaan niin kamalata lähtemiseltä kun nyt meiltä on keskustaan matkaa 8-9km kun vielä reilu viikko sitten oli vaan kolme...



Tänne ei yllättäen taaskaan mitään uutta, paitsi että mulla on alkaneet paikat kremmapailemaan. Tuolla häpyluun (?) tietämillä on aivan kaamea paine ja ihan todellakin tuntuu, että sisuskalut ja mukelo puskee siitä läpitte. Istueltaan ei juur vaivaa, mutta kun nousee pysty6yn niin ihan silmissä pimenee :( Seisominen on melko kaameaa puuhaa, käveleminen hieman parempaa, mutta kävellessä alkaa prakkaamaan selkä. HOHHOI!! Olen jo koittanut surffailla netissä ja kehitellut mahdollisiksi aiheuttajiksi kpohdunlaskeumaan (toivottavasti ei nyt sentää...) tai sitten ihan vaan häpyluun liitoskipuja. Mutta jos jollain on vaivalle diagnoosi niin ilolla otetaan tieto vastaan :D Jotenkin vaan tuntuu ihan älyttömältä tämä vaivaisuus, meillä tyttö on nyt 1v2kk ja häntä odottaessa vetiin juoksulenkkejä ihan lasketun ajan tietämillä ja nyt tökkii kävelykin jo tässä vaiheessa... Noo, josko päivän valitusannos olisi tässä...





Sunset kyseli vauvan liikkumisista. Meillä onj ikävän hiljainen mukelo mahassa. Oikeastaan päivän mittaan tunnen vaan muutaman liikkeen. Tuo edellinen masukkikin oli toooosi rauhallinen tapaus (no eipä kyllöä enää ollut mahan ulkopuolella...) ja sainkin rampata äitiyspolilla useampaan otteeseen liikkeiden puutteen johdosta... Mä kun niin mielelläni kuuluisin vaikka niihin tapauksiin, joita vauva pitäisi yöllä hereillä potkuillaan :)



Jaa, muksu heräsikin peräti puolen tunnin unien jälkeen...



Coltsfoot ja mukelo oiskohan se nyt 23+0

Neuvolassa käytiin eilen ja tässä tärkeimmät.



- paino 90,9 +650g/vko

- paineet 115/72

- pissa puhdas

- hb 116

- sf-mitta 16

sykkeet ja liikkeet + ja ++



Eli kaikki ihan hyvin. :)



Hyvä [b]Gelee[/b], että pääsit saikulle. Itsellä on ihan samantyylistä työtä, joutuu kauheessa kiireessä ja kuumassa juoksemaan. Tässä oon kovasti miettinyt että josko itsellekin hakisi saikkua, kun välillä kovasti repii mahaa, ei jaksaisi seisoa ja muutenkin henkisesti on aika rankkaa tuolla töissä. Toisaalta taas ei tee mieli antaa vielä periksi, ja en tiiä saisiko tuota saikkua edes noilla perusteilla.



Uusiakin oli tullut joukkoon mukaan. Laitanpa tähän linkin sit tuonne meidän esittelypinoon, jos haluatte tietojanne sinne mukaan. [http://personal.inet.fi/koti/pupu/]



(.) Masuun kuuluu lähinnä jytinää, ja on kasvanut kyllä tosi paljon, vaikka tuo sf-mitta onkin ihan alakäyrillä. Välillä pelottaa että miten iso sitä on sitten lokakuussa. Toivottavasti ei tuota painoa ainakaan hirmuisesti tulisi lisää, ei meinaa jalat oikein kestää tuota.



Nyt siivoilemaan ja illaksi sitten taas töihin.



AngelEyes ja masukki 22+3

Jestas mikä määrä paperia tuli mukaan kun kävin aamusta neuvolassa!

- äitiyspäivärahahakemus ja siihen raskaustodistus

- tutkimusselostus ja lappu suostuuko vai ei. Siinä tutkitaan niitä harvinaisia sairauksia jotka on todella vakavia, ja hoidettavissa vain jos havaitaan vastasyntyneenä tai pian syntymä jälkeen. Onko kaikki muut saanu tuon?

-Odottavan äidin selkäoppaan,

-lähetteen pelkopolille

-lähetteen 2. sokerirasitustestiin

-esitteen isyysvapaasta ja taas uuden Kelan hakemuksen...



Meen jo sekaisin noiden kanssa!

Vaavin syke oli päälle 140, ja mun hemoglobiini on NOUSSUT viime kerrasta, ollen nyt 133. Kohdunpohjan korkeus näytti 20cm. Painoa on 4 viikossa tullut 1,4kg.



Että sellaisia.





Määitte & Mini08 22+6 :D

Mähän olen superaktiivisena...



Lissämäni vielä noihin neuvolakäynteihin. Itsellä on ollut tosissaan kova sana jos neuvolatädin huoneessa on ehtinyt istua edes kymmentä minuuttia ensimmäistä käyntiä lukuunottamatta (jolloin oli sijaistäti). Muuton myötä neuvolantäti kyllä nyt vaihtuu, joten saas nähdä millainen tämä uusi on. Edellinen oli kyllä tooosi rento, mikä on toisaalta ihan jees, mutta toisaalta ihan hyvä. Itsellä tuon samaisen tädin kanssa edellisessä raskaudessa tuli lopussa raskausmyrkytys ja aina kun tuo vakitäti oli niin korkea vp ja proteiinit ei ollut kovin paha juttu ja sijaisen ollessa paikalla minut passitettiin aina äitiyspolille (ja vikalla kerralla jäädäkäkseen...). Samaten kun täällä tulikin esille, meilläkään ei juuri paneuduta tuohon henkiseen puoleen, toisaalta en kyllä ole ihan hirmu avoin ihminen sen syhteen, eli varmaan sanoisin, että kaikki on ihan hyvin vaikkei olisikaan...



Ja sitten oli vielä juttua tuosta parisuhteesta. Itsekin voin kyllä sanoa, ettei suhde ole ollenkaan sama kuin mitä se ennen oli. Itsellä on tunne myös tuosta, että mies olisi paljon ilkeämpi kuin ennen. Tosin tiedostan kyllä, että olen itse paljon herkempänä nyt ja varmaan suurin osa miehen sanomisista menisi toisesta korvasta ulos "normaali"tilassa. Meillä myös hommaa rassaa se, että mies on töissä perheyrityksessä. Käytännössä se siis meinaa sitä, että ukko on pois arkisin n12h ja sunnuntaisin sitten normaalityöpäivän verran (joskun kyllä vähemmän) ja mistään lomista ei ole juuri tietoakaan.... Meillä on tuo esikoinen ollut koko ikänsä suht haasteellinen lapsi ja siihen päällä tämä raskaus+väsymys niin kyllähän se rupeaa tuntumaan, että minä teen ihan kaiken ja miehelle kaikista tärkeintä on työ. Tämä sitten myös meinaa, että minä ja varsinkin tämä minivauva ollaan aikalailla ilman huomiota. Mies ei ole kertaakaan halunnut tunnustella esim. liikkeitä tai ei todellakaan ole tietoa esim. jalka/hartiahieronnasta tai siitä, että mies lähtisi hakemaan minulle vartavasten jotain himoitsemaani ruokaa (sitä kun on kuullut tuttavapiirissä juttua, siitä kuinka mies lähtee hakemaan keskellä yötä läpi tuulen ja tuiskun jotain lakupötköä...). Kieltämättä välillä tulee tippa linssiin kun tuolla pihalla lykkii itse aina yksin vaunuja ja näkee pikkuperheitä yhteiskävelyllä. Plääh! Tuleehan taas valitusvirttä! Pitäisi aina muitenkin muistaa, että itsellä on tilanna sitten kuitenkin tosi hyvä kun vertaa itseään suureen osaan ihmisiä maailmassa.



Mäpä taidan suunnata kahvin keittoon tai sitten harkitsen meneväni koisiin tyttelin kanssa...



Coltsfoot ja vauva 23+1 (vitsi kun mua kyrsii, etten ole vieläkään saanut minimukelolle aikaan tekonimeä!)

En ole viikkokausiin kirjoitellut tänne. Olokin on muuttunut paljon edellisestä. Pahoinvointi loppui vihdoin joskus viikon 17 tienoilla ja nyt on muutama viikko ollut suorastaan loistava olo:) Oltiin kyllä lasten kanssa pari viikkoa sitten mahataudissa ja silloin oksensin kolme päivää... Närästystä oli mahataudin lopulla ja se oli todella järkyttävää! Heräsin keskellä yötä kun ylävatsa oli ihan tulessa eikä meillä tietenkään ollut mitään rennien tapaistakaan kotona. Parissa päivässä helpotti onneksi ja nykyään närästää lievästi joskus. Iso paketti rennietä kulkee kyllä nykyään mukana koko ajan:)



Parisuhteesta olette keskustelleet. Meillä menee tällä hetkellä aika hyvin, mun tunteiden vuoristoradasta huolimatta. Oltiin viime viikolla kahdestaan reissussa viettämässä 10-vuotishääpäivää ja oli todella mukavaa... Petipuuhat sujuu myös hyvin, pahoinvointivaiheessa kun oli aika kuollutta sillä rintamalla.



siirix: meilläkin esikoinen on just täyttänyt 8 vuotta. Hänellä on kyllä jo pikkusisko 6 v. Siinä mielessä nyt on helpompaa toiseen raskauteen verrattuna, ettei tartte juosta koko ajan reilun vuoden ikäisen villikon perässä. Nyt tuon 8-vuotiaan villikon kanssa on vaan välillä aika kovilla, kun meinaa yhtäkkiä unohdella käytöstapansa tyystin! Hermostuu toisinaan totaalisesti jostain (minun mielestä) pikkuasiasta ja sitten äiti saa kuulla kunniansa... Valitettavasti on muutaman kerran jäänyt kiinni valehtelemisestakin:( Niin kai se on, että sitä mukaa kun lapset kasvaa, niiden kanssa eteen tulevat mahdolliset ongelmatkin muuttuvat monimutkaisemmiksi.



Nyt on enää onneks 2 viikkoa töitä ja sitten jään jo pois töistä!! Maha on jo niin iso, että moni tuntemattomampi varmaan luulee että synnytän jo kohta. Viime viikollakin kävi eräs asiakas jolla on laskettu aika pari viikkoa ennen minua ja hänestä hädin tuskin huomasi, että on raskaana. Yritän lohduttautua sillä, että tämä on jo kolmas, joten paikat antaa aikaisemmassa vaiheessa myötä.



Leppoisaa juhannuksen odotusta kaikille!



ellu333 23+5 (kai...)

Töissä yritän kitkuttaa. Pari viikkoa vielä ja sitten parin viikon loma, sitten olisi vielä heinäkuu töitä, suuresti epäilen pystynkö enää silloin töissä olemaan kun joutuu koko päivän seisomaan ja juoksemaan.



Poika on aika riehakas mahassa, tuntuu ettei lepää laisinkaan. Vaivoja ei onneksi ihmeemmin, paitsi väsymys ja uupumus osaksi raskaan työn ja raskauden takia. Mutta kohtahan sitä saa taas kotona olla pitkän aikaa :)



G rv 25

Täälläkin on tänään käyty neuvolassa. Verenpaine ja pissa ok, mut hemppa ei ollu ko 104!!!!! Rautakuurillehan sitä joutu :( . Vauvan sydämensyke aina se sama140-150 ja liikkeet tuntuu ja näkyy hyvin päällekinpäin. Papereita tuli tosiaan mukaan aivan älysti niinku määitte totesikin edellä. Labraan pitää mennä antaan verinäyte 2 viikon päästä, ku oon negatiivinen veriryhmältäni. Sit on vielä yhen näytten anto joskus 36 raskausviikolla.

Lääkärineuvolaan joudun menemään toiseen neuvolaan , kun oma neuvola on kesänajan kiinni. Toivottavasti siellä pääsis myös ultraan, kun siellä semmonen laitekin kerta on :D .

Sanoipa neuvolan täti mun jaloista et ei varmaan pysty kovin kauan oleen enään töissä..... on nimittäin nilkat aivan mustanaan verisuonista ja hiven turvoksissa. Seisoma työ kuumassa ja paljon yövalvomisia. Onko muilla samoja oireita??

Ei kehtais näin aikasessa vaiheessa jäädä vielä saikulle, mut eihän sille mitään voi jos näin käy.

Mun pitää varmaan poistua kakkupohjan tekoon et ois ees jotain valmiina, ku esikoinen täyttää lauantaina huikeat 8-vuotta ;-D.



Nautitaan toverit kasvavista vatsoistamme täysin rinnoin :D !



siirix 21+6

Itsellänikin tullut noita lorahduksia, mutta kyllä se taitaa ihan valkovuotoa olla. Kohdunsuu voi olla pehmeä, mutta ei se mitään meinaa jos on kuitenkin kiinni. :)

Itsellä oli eilen rakenneultra, kaikki oli vauvalla hyvin, vastasi viikkoja ihan oikein.

Olen ollut huolissani vauvan vähistä liikkeistä, nyt syy selvisi, istukka edessä vaimentamassa liikkeitä.



Meillä kaksi vilkasta tyttölasta ennestään, tämä tuleva, joka paljastui mitä suuremmalla todennköisyydellä pojaksi, onkin sitten vähän rauhallisempi kaveri. Hassua, vauva liikkui ultratessakin aika paljon, mutta läheskään kaikki potkut ei tuntunu...

Mies ei päässyt mukaan ultraan ( ei ole ollut kertaakaan neuvolassakaan) , mutta oli ihan onnensa kukkuloilla, kun kuuli poikauutisen! Aiko ostaa mönkijän syksyksi :D

Lapsillekin kerrottiin jo salaisuutena et tuleekin pikkuveli syksyllä taloon, mutta eihän ne jaksanu olla supisematta hoitotädille heti aamulla kun vein hoitopaikkaan ;) Ei kannata kai luottaa 3- ja 6-vuotiaiden salassapitokykyyn..!



Meillä on koko kesä niin kiireinen remonttiaikataulu, etten kerkee oikeen lomailla, vaikka huomenna se riemu alkais :) Aion olla mukana remppaamassa niin paljon kuin pystyn, omien jaksamisien mukaan ja vissiin vähän ylikin, eilenillallakin maalasin ulkona niin kauan kuin näki kunnolla. Onneks olen ollut suht hyvässä kunnossa koko ajan, mitä nyt pahimpien päivien jälkeen selkää jomottaa. Töihin yritän mennä ihan normaalisti kesäloman jälkeen, äitiysloma alkaa 15.9. niin kerkeisin olla 9 viikkoa vielä töissä. Sijainen aloittaa heti, kun mä jään pois.



Paristuhteesta..



Oon älyttömän herkkä itkemään koko ajan ja joka pikkuasiasta. Miestä se lähinnä huvittaa, mua ei. Mulla on kuulema ihan hulluja päähänpistoja ja kyllä, hän joutuu lähtemään kylille hakemaan porkkanoita jos siltä tuntuu..

Yhteinen aika on kortilla, mutta tiedetään kumpikuín, että tää on väliaikaista, sen takia jaksankin jotenkin. Hommat kotona jakautuu niin että mä hoidan pääasiassa kodin ja lapset, mies tekee kaiken iikenevän ajan remppaa. Mä autan lisää sit ku ehdin. MIllonhan viimeks me ollaan istahdettu alas juttelemaan rauhassa...huoh..



Onneks tää raskaus on mennyt näin hyvin *koputtaa puuta*



Mut ihanaa, huomenna alkaa lomalomalomaloma :D !!!!



Hh rv 21+4

Ajattelin nyt pinoutua tänne odotuspuolellekin kun luin tätä pinoa ja huomasin niin monen käyvän läpi samoja juttuja kuin mitä itse tällä hetkellä käyn... Vertaistuki tässäkään vaiheessa ei ole pahitteeksi! :)



Itsestäni: Olen siis 28v. ensimmäisen odottaja Treelta. Pitkä taival on käyty läpi ennen tätä raskautta: reilu 2 vuotta raskauden yrittämistä, useita lapsettomuushoitoja, yksi keskenmeno - mutta nyt toivonmukaan onnellisesti ja loppuun asti raskaana!!! Tällä hetkellä olen siis sairaslomalla (ensi viikolla mahd. töihin) supistelujen takia. Levolla supistelut pysyvät nyt jotenkin hallinnassa, mutta pienikin liikkuminen saa ne taas käyntiin. Vauva on kovin vilkas tapaus, liikkeitä tuntuu useita kertoja päivässä ja ne myös tuntuu ja näkyy tuohon mahan päällekin! :D



Huomasin, että kovin monella muullakin on parisuhteessa rankat ajat meneillään - niin myös täällä! Ja eilen saatiin miehen kanssa asiasta juteltua. Aika rankkaa tekstiä mies antoi tulla, etenkin huomioiden, että me olemme yhdessä, yhteistuumin käyty lapsettomuushoidoissa ja pyritty tähän tilanteeseen. Noh, nyt mies kokee tilanteen ärsyttäväksi ja kuulemma ottaa päähän kuunnella pelkkää vauva- ja raskaustarinaa jatkuvasti. Mikään ei ole kuten ennen ja mitään ei voi enää tehdä kuten ennen. Minusta ehkä jonkinmoista ylireagoimista, mutta jos hän asian noin kokee niin sitten kokee, mikä minä sitä olen arvostelemaan. Teki kyllä hyvin selväksi, että meitä hän ei ole jättämässä, mutta koitetaan nyt tehdä tilanteelle jotain, keskittyä vähän enemmän parisuhteeseen. Tähän asti minä olen ollut se suhteeseen panostaja, mutta sanoinkin miekkoselle, että kovin vaikea sitä on yksin yrittää kohentaa, kaksi siihen tarvitaan! Nähtäväksi jää, kuinka käy!



Ja sitten vielä neuvolasta olitte jutelleet... Täällä ihan samanlaisia kokemuksia kuin suurella osalla teistä!!! Pettynyt olen neuvolan toimintaan, odotin enemmän juuri tuota henkisen puolen tukea saavani! Kertaakaan emme ole keskustelleet parisuhteesta, raskauden vaikutuksesta työhön, peloista (vaikka täti hyvin tietää meidän taustamme ja sen, että pelkään kovastikin!!) jne. Onkohan kertaakaan oikein tosissaan edes kysynyt, miten voin ja miten raskaus on edennyt. Eli pettymys on ollut näiltä osin...



Onko tällä pinolla muuten mitään esittelyä missään? Että saisi nopeasti selville, missä vaiheessa kukin menee, mistä päin on jne.?



Nyt aamupalalle ja Emmerdalen pariin! :)



Naksu ja Pulla 21+2

Ja aurinkoista lauantai-aamua. Tänne kuuluu ihan hyvää, mahaa kasvaa ja vauvelin liikkeet tuntuu päivittäin, tuntuu olevan ihan vilkas tapaus.



Mua vaivaa ihan samanlainen väsymys kuin alkuraskaudessa, eikä tää oo kivaa kun mitään ei jaksa tehdä:( Rautaa olen syönyt parisen viikkoa,..no viikon päästä näkee onko toi HB vielä alhainen.



Ruoanhimo on jotain ihan kauheeta, en pysty hillitsemään itseäni ollenkaan,. Ja kiloja on tullut JO 7kg..esikoisesta tuli koko raskausaikaina 9kg..ja sitähän ehtii tulla ihan julmetusti lisää.



Parisuhde voi meillä ihan hyvin. Tosin mies voisi vähän innokkaammin osallistua kodinhoitoon.



Aikamoista jaksamista kyllä vaatii nämä meidän tytöt..koko ajan toistensa kimpussa ja ens kuussa 2-vuotta täyttävä kuopus on ihanassa uhma-iässä..Eieieieiei ja äiti on tyhmä.



Töihin sain vihdoinkin eilen ilmoitettua että en tulekaan, vastaanotto ihan ok. Nyt täytyy lähteä aamupuuhiin.



Mukavaa vloppua!



-Tiziana rv 23+0

Parisuhteista on ollut nyt paljon puhetta. Myös täällä elellään nyt aika kuoppaisia aikoja. Mä olen siis esikoisen kanssa himassa ja välillä tuntuu, että olen ihan kotiorja, jolla ei ole mitään muuta elämää kuin lapsi ja kodinhoito. Ja mies golfaa, pelaa sählyä, juhlii kavereiden polttareita/varpajaisia/saunailtoja ja sitten taas golfaa (hitsi, että mä inhoan sitä lajia nykyään!!!). Eihän siinä vielä mitään, mutkun tuntuu, ettei se edes arvosta yhtään sitä, mitä mä teen kotona. Arghhh, ehkä tässä on hormonit vähän mukana sekoittamassa pakkaa, kun otan kaiken näin itseeni.. Ja äsken kyllä käytiin aika perustavaa laatua oleva keskustelu tästä ajankäytöstä, joten toivotaan, että jotain meni jakeluunkin..



Neuvola on meilläkin aika onneton. Se mun "täti" on tosi rento, mittaa verenpaineen, hempan, painon ja katsoo pissan sekä sydänäänet kyllä, mutta muuten musta tuntuu, ettei sitä oikein kiinnosta mikään. Ja jos siltä kysyy ihan mitä tahansa, niin vastaus on "en mä tiedä". Eli mukava täti, mutta emmä siihen ihan hirveesti uskalla luottaa..



Tanni ja Saneline, mä ajattelin (oon siis myös ope) mennä syksyllä neljäks viikoks töihin. Onhan se vähän hassua, mutta pystyn onneks tekemään resurssiopen hommia tuon ajan. Täytyy vaan toivoa, että olen työkykyinen vielä elokuussa. Mun päänupille tekis ihan hyvää edes hetkeks päästä näistä himaympyröistä vähän veke.. :)



Masu kasvaa täälläkin ihan hurjaa vauhtia ja liikkeet tuntuvat jo tosi selvästi. Edelleen kauhistuttaa, että minkähän kokoinen sitä on tossa syksyllä.. :)



Oli vähän omanapainen valitusviesti tämä, sori!



Hyviä vointeja kaikille!



Cisse rv 22+4

Tänään on sitten ne pojan 8-vuotis synttärit ja eihän meillä maltettu nukkua, herätys oli jo puol kuuelta ;-( . Olin kyl ite aatellu nukkua vähän pidempään kun kerrankin oli kunnon yö käytettävissä. Mutta onpa nyt aikaa rauhassa laitella kaikki valmiiksi ennen lapsilauman saapumista :) .

Fanny kyseli tukisukista... En ole käyttänyt niitä koska meillä on töissä(leipomo)ihan sika kuuma ja työvaatteetkin on epämiellyttävät (ei jousta eikä hengitä), varmaankin paistuisin ja tuskastuisin totaalisesti. Työhän on aikas paljon yövalvomista ja suhteellisen raskasta laatikoiden nostelua, työntelyä, kävelyä yms. Täällä vaikuttaa olevan aika paljon samoista ongelmista kärsiviä odottajia vai oisko se vaan meän ammatinvalinnan syytä ;-D.

Kommentoinpa nyt tuohon parisuhde asiaankin jotain. Meillähän tulee lasten ikäeroksi se 8-vuotta. Esikoista odottaessani meillä oli ihan samoja ongelmia kuin aika monella nyt täällä ja sen jälkeenkin jatkui vielä aika pitkään. Mutta nyt joulukuisen km:n jälkeen ja tämän uuden raskautumisen myötä meidän suhteemme ja perheemme hyvinvointi on todella loistavassa tilassa. Ainakin toistaiseksi. Mies on huomioinut mun ällötykset ym. olot hienosti ja sanonut pojallekin et antaa äitin levähtää ja nukkua, mennään me tuonne miesten hommiin ja pyöräileen tai jotain muuta :x .

Pitää varmaan antaa päivänsankarille vuoro koneelle ja lähteä ite suihkuun.



Aurinkoista päivää kaikille siirix 22+1

Enpä ole oikein jaksanut kirjoitella, töissä on tosiaan ollut töitä niin ei ole tarvinnut netissä roikkua:)

Täällä kaikki sitä samaa, vatsa kasvaa ja liikkeet tuntuu tosi hyvin jo päällekkin päin, mieskin on niistä päässyt osalliseksi. Oma kunto on huonontunut ihan selvästi ja ripeä kävelykin tuntuu raskaalta. Mielialat vaihtelee tosi paljon, mies on ikävä kyllä päässyt niistäkin osalliseksi:) no onneksi ymmärtää asian, että kaipa ne tähän tilaan kuuluu.

Odotan jo aikaa että saan oman vartalon takaisin vaikka tämä vauvavatsa onkin ihana. Jotenkin ikävä sitä omaa vartaloa! Ja kevyempää oloa... voi olla että tulee tälle porukalle aika raskas loppukesä näiden vatsojen ja helteen kanssa!!

Neuvolasta on kirjoiteltu, täällä Salon seudulla neuvola on useesti mutta just sellainen pikarutiinivisiitti; verenpaine ja pissa katsotaan ja kuunnellaan sydänäänet ja siinä se sitten onkin. Hemppa otettiin eka kerralla ja viimeksi kun olin. Rautatabletteja sain neuvolasta, hb oli 109.

Me ollaan päästy nyt sitten rakentamaan, tontilla on jo hieno kuoppa ja huomenna tulee paaluttaja! Aika innoissani olen vaikka miestä ei kauheesti kotona näy mutta luulen että se on kaiken sen arvoista sitten kuitenkin.

Viikot menee tosi nopeesti, nyt lähtee jo 24:s viikko käyntiin, hui!!



katjaäippä ja masukki 23+

Milloinkahan viimeksi olin kirjoittelemassa...



Neuvolantädeistä oli ollu puhetta...Meillä kans vaihtuu täti nyt kesällä. Tai no kesällä on vielä lomittaja ja sit syksyllä tulee "oikea" täti omalta äitiyslomaltaan takaisin töihin. Joten tämä täti joka nyt on ollu menee muihin tehtäviin..Inhottaa kun meillä nuo tädit vaihtuu kun tämä täti oli niin mukava ja ystävällinen.Myös esikoisen täti siis vaihtuu kun ois ollu sama täti. Meillä on joka neuvolakäynnillä tehty pissatestit,hemoglobiinit,paino,verenpaineet...Ja nyt viime kerralla otettiin jo sf-mittakin. Olen ollut kyllä tyytyväinen neuvolaan.



Sain varattua yksityiselle rakenneultranki joka on ensi tiistaina...tuskin maltan odottaa. Ja nyt mieskin pääsee mukaan!



Pikkuinen jo kovasti liikuskelee masussa. Oi kuinka olikaan ikävä näitä pieniä liikkeitä. Tämä on kyllä yksi ihannimmista asoista odotuksessa.



Meilläkin on tuon miehen kanssa vähän nihkeä vaihe menossa...mutta toivon et ukko kestäis minua ja mielialojani...



mutta nyt tämä mami lähtee ruokkimaan itseään ja esikoistaan...



pikku ja masu 19+6

Lainaus:




Gelee, voi mikä sai sut pitkälle saikulle? Nyt otat rauhallisesti kotona..






Seisomatyö tai sanoisiko juoksematyö :) Kokoajan jalkojen päällä liikkeessä. Lyhyet tauot, aina ei edes pääse niille tauoille. Välillä joutuu nostelemaan painavia koreja yms. Kiire on mahdoton ja henkilökuntaa liian vähän. Johonkin oli raja vedettävä, että minkä verran on valmis riskeeraamaan. Ja jos näitä saikkuja alkaa tulemaan niin ei ole reilua työkavereitakaan kohtaan, että joutuvat aina paikkaamaan ja kiristämään entisestään omaa tahtiaan. Joten parempi jäädä kokonaan pois.



G rv 25

mukaan mahtuu tottakai :) mulla myös on hieman painon ja herkuttelun kanssa taistelemista. Mutta liikaa stressiä en siitä ota. Mies uhkasi jo piilottaa puntarin kun hypin siinä kaksi kertaa päivässä :( Neuvolantädit voisivat olla hiukan varovaisempia kun painonnoususta puhutaan. Kun eivät voi tietää kenenkään historiasta minkälaisia ongelmia tämän asian kanssa ollut..



Nooh, siirix, mulla kuulostaa olevan aikalailla samanlainen työ kuin sinulla. Yövuorot jo lopetin, vaikka ei olekaan fyysisesti rankkaa silloin.. Valvominen saa ainakin pelkäämään, että vauva siitä kärsii. Oon ehkä ylivarovainen.. Nilkoissa ei ole kuitenkaan vielä turvotusta pahemmin, saa nähdä sitten kun helteet tulevat. Ootko pitänyt tukisukkia?



Gelee, voi mikä sai sut pitkälle saikulle? Nyt otat rauhallisesti kotona..



Rakenneultrassa kävin ja kaikki oli hyvin, ultraaja kyllä tarkasteli sydäntä ihmeen kauan ja monesta kulmasta, eikä puhunut silloin mitään... Ajattelin, että nyt on jotain hullusti, mutta kuulemma ei mitään ongelmia :)



Fanny 21

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat