Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

~~ ELOTÄHKÄT vko 24 ~~

Vierailija

Helou helou, uuteen viikkoon! Avaan jälleen kerran vain pinon enkä muuta. Viime viikon turinat löytyy tästä:



http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WAR_perhe&p_p_action=1&p_p_...



Palailen paremmalla aikaa...



-AJ&E-

Sivut

Kommentit (61)

Vierailija

Ei oo paljon joutanut koneella nyt istumaan - on mennyt melkein kaikki aika ulkona, kiitos hyvien ilmojen :) Ja nyt on meillä semmonen synttäri/bilesuma menossa, ettei oo tosikaan. Eilen oli yhet synttärit, ens viikolla toiset, sitten yhet rippijuhlat, sitten meän nuorimmaisen synttärit ja sitten taas yhet synttärit...Että huh huh, ei oikein tykkää toi mun sokrumittaus varmaankaan kovin hyvää näistä kaikista bileistä ;)



Omassa olossa ei oikeastaan mitään kummallista, paitsi viime yönä heräsin klo 4 aivan mahottomaan nälkään, joka onneksi meni yhellä jugurtilla ohi. Ja nyt oon saanu parina yönä herätä ja käyä vessassa eli tästä se nyt alkaa.



Ai juu, meillä on "Ellille" nimi EHKÄ valmiina, mutta jahka syntyy, nii näkee sopiiko ko. nimi neitille. Vielä ton ensimmäisen nimen kanssa pähkin ja arvon parin vaihtoehon välillä. Kummeja ei olla vielä juurikaan mietitty, sen aika tulee sitten myöhemmin.



Nyt taas ulos!

Vierailija

(Mitä tämä sivusto meinaa, heitti kirjoitukseni ihan omaksi aloituksekseen, hieno homma!)



On tullut oltua hiljainen pitkän aikaa, ei muka ole kerinnyt kirjoittelemaan. Ihan aluksi olin mukana. Sori :( Tosi pitkälle raskautta pääsin ihan ilman mitään oireita, minimaalista närästyksen tapaista oli iltaisin vaan yhdessä vaiheessa. Mutta nyt on tullut varmaan niitä kohdun kiinnikekipuja, vasempaan puoleen mahaa sattuu kävellessä tosi paljon ajoittain. Pitää ottaa iisimmin... Viime yönä veti suonta pohkeessa, se oli raskauden aikana 2. kerta. Ei sitten oikein muuta ole. Raihnainen olo silti tuon kivun takia ja kävely sen mukaista.



Niinkuin palstalla kirjoittelinkin (ja apua kyselin), niin se on nyt kovasti mietityttänyt, että miten pehmeästi opettaa 3v. esikoista nukahtamaan itse. Vauvan tultua olisi varmaan aika rankkaa nukutella, kun hän hyväksyy vaan minut nukuttajaksi ja haluaa, että heilutan pyllystä jne. Pitää alkaa se projekti heti töiden loputtua (TJ4).



Myöskin se stressaa, että mihin esikoinen menee sitten, kun synnytysreissu tulee. Ei ole mummit+papat lähellä, eikä sitten muita niin läheisiä tuttuja, että tyttö viihtyisi kylässä ilman meitä. Jos sattuu synnytys olemaan päivällä, niin saatan vanhaa naapurintätiämme kysyä, hänen kanssaan on ollut ultrien ajan, joten se saattaisi olla ok. Mutta jos tulee yöreissu, niin minusta sitten mies joutuu jäämään tytön kanssa kotiin. Itse ei varmaan haluaisi, mutta minkäs teet. En halua tyttöä paikkaan, jossa itkee reppana koko pitkän yön. (Tällä hetkellä kun itkisi jo ilman minuakin) Tietty jos viikonloppuna synnytellään, niin pyydän vanhempiani lähtemään ajelemaan tännepäin pikapikaa, kestää muutaman tunnin. Viikolla kun ovat töissä. Harmi, kun sitä ajankohtaa ei tiedä :)



Mutta tuo minua nyt jännittää synnytyksessä eniten, ei itse synnytys yhtään. Ja siihen mennessä tosiaan olisi kiva tytön oppia nukahtamaan ilman minua, en haluaisi sitä asiaa murehtia sairaalassa yöllä vauvan kanssa ollessani. (Paitsi perhehuoneeseen ollaan menossa Haikaranpesään, jonne tyttö mukaan, ellei nyt mitään komplikaatioita tms tule. Mutta pitää olla varasuunnitelma.)



Joten kertokaahan tekin vinkkejä sinne pinoon kovasti, jos on kokemusta tai muuten vaan ajatuksia/neuvoja asiasta. Kiitos paljon :)



Eilen aloin järjestelemään suurta määrää vauvanvaatteita. On tullut niin paljon ostettua kirppiksiltä uutta, että ei tytön vanhaa enää paljoa ole mukana, ei vaan, on sitäkin. Laitoin koon mukaan eri pinoihin, vaikkakin harmittaa se, että kokolappuihin ei voi luottaa ollenkaan, eri valmistajien koot vaihtelee niin paljon. Vielä haluan ostaa erikseen ihka uuden kotiutumisasun. Tytönkin oma on taulussa seinällä ja on niin ihana muisto.



Miehen veli sai tänään vauvan ja voi kun tuli sellainen "mulle kans!"-olo. Tulen varmaan olemaan tosi herkkänä sitten, kun vauva syntyy, koska kuvioissa on nyt tyttömmekin. Verrattuna viime kertaan, kun ei muita lapsia ollut. Varmasti niiiin liikuttavaa sitten, kun tyttö näkee vauvan ekaa kertaa jne. Nyt jo ajattelen sitäkin.



Hyviä vointeja vaan ja jaksamisia kaikille! Koitan nyt ryhdistäytyä ja ilmoitella itsestäni enemmän. Tosi mukava on ollut lueskella teidän oloista ja oireista jne.



Seiskaseiska rv30+3

Vierailija

Täällä myös kärvistelty kammottavassa mahataudissa :( Keskiviikko iltana jo alkoi ja vasta tänään pystynyt kunnolla sängystä nouseen. Eilen oli jo pakko soittaa neuvolaan, että onko nyt ihan ok ku mikään pysy sisässä moneen päivään... no eihän ne etes vastannu! Synnyttäjien vastaanotosta kävi sitten käsky, että jos ei tähän aamuun mennessä hellitä, niin sinne tarkistukseen... No, oksentaminen loppui siihen puheluun... Pikku hiljaa elämä taas voittaa, kunhan toipuis tuo ukko-kultakin, jonka se tauti eilen sitten löi. Peukut pystyssä, että lapset säästyis, esikko onki mummun ja papan kanssa mökkireissulla ja vaan tuo pieni tuossa pyörii... ja käsiä desinfioidaan ahkeraan.



Meillä on vaaville nimi valmiina, mutta niin oli tuolle kakkosellekin jo hyvissä ajoin, eikä ikinä sitä nimeä kuitenkaan saanut, kun ei ollut yhtään nimen näköinen... että sen näkee sitten synnytyksen jälkeen, että oliko se nimi sittenkään niin valmiina :) Meillä myös kummit kysytään vasta kun lapsi on onnellisesti maailmassa, sen verran tuota taikauskoa löytyy täältäki.



Nyt tulikin äkkilähtö, kun tuo pieni seisoo vessan ovea takoen vaippa nilkoissa ja huutaa, jotta kakka...



Elmi 32+1

Vierailija

kotisynnytyksestä: en minäkään kotona uskaltaisi synnyttää, siitä pelosta, että jotakin sattuu ja sairaalassa se apu on niin lähellä siinä tapauksessa. Mutta pelko siitä, että tämä kolmas syntyisi kotona on olemassa kun edellinen synnytys eteni niin nopeasti - entäs jos nyt ei ehditäkään... mutta aika sen näyttää. Toisaalta synnytykset saattavat olla niin erilaisia ehkä tällä kolmannella ei ole mitään hoppua maailmaan.



Jotenkin tämä raskaus kaikkine vaivoineen on ollut niin ihana, että haikeudella laskeskelen jäljellä olevia viikkoja, joita on laskettuun aikaan siis 9, esikoinen syntyi rv37+4 eli siihen olisi nyt 6 viikkoa ja kakkonen 39+1 eli siihen olisi vielä 8 viikkoa - salaa toivon, että saisin kokea senkin ihmeen, että raskaus menisi yliaikaiseksi, mutta saapa nähdä jääkö vain toiveeksi :) toisaalta on ihanaa kun tämä odotus lähenee loppuaan ja kohta on sylissä tuo pieni potkiskelija tuolta massusta, jännää nähdä minkänäköinen pieni ihminen sieltä tällä kertaa tulee, kakkonen kun näytti aivan samalta kuin esikoinen siinä tuli hassu tunne - ihan kuin olisi synnyttänyt saman vauvan uudelleen :)



Nyt saunaan!



Iloa!

-viltsu-inkeri rv31+5-

Vierailija

Hiphei mulla on uusi liesituuletin!!!! Eikä siinä mennyt kuin puoli päivää ja nyt on myös keittiön kaapit siitä huipparin vierestä pesty, kun piti joka tapauksessa tyhjentää, niin sama oli pyyhkäistä.



TarjaMamma: Hyvä että sait aikaistettua neuvolaa ja ananashan pitäisi poistella turvotuksia, joten eikun vaan niitä syömään. En tiedä onko vaikutusta syökö purkista vai tuoretta (??) Ja kiva että olet silmäiloa saanut uimakoulussa, pitäähän sitä kuskaavilla vanhemmillakin olla jotain iloa =)



AJ: Täällä on kans yks mammapoika tänään, mikään ei ole hyvä ja äiti ei saisi lähteä ja äitillä koskee päähän, joten hermot on entisestään tiukilla, eikä jaksais yhtään. Onneksi kohta on päiväuni aika, ja mie pääsen navetalle lepuuttamaan hermojani =)



-E- 28+

Vierailija

E-A: Ihana pienoinen!!!



Täällä kanssa ajatukset taas lentelee laidasta toiseen, toisena hetkenä on n i i n ihanaa ja toisena huoh... Juuri nyt tekisi mieli pakata laukut ja lähteä kuukaudeksi autiolle (lämpimälle) saarelle!! Mukaan lähtiöitä ??



Pääsimme miehen kanssa reissuun viikonloppuna, mutta ei se nyt ihan mennyt niin kuin olisin toivonut... Ja esikkokin oli sairastunut sillä aikaa, oksennellut yökylässä, mutta tänään onneksi hänkin terveiden kirjoissa ja kerhoonkin pääsi.



Illalla supisteli aikas kiitettävästi, pari vähän napakampaakin ja oli muutenkin suht kurja olo, mutta rauhoittuivat sitten aikaa myöte, onneksi.



Ulkona tulee vettää kuin aisaa ja hurjat 5 astetta lämmintä, sekin on tylsää, vaikka vettä tänne päin kyllä oikeesti jo kaivattiin. Ja edellis sadepäivänä kehumani uusi liesituuletinkin on NYT paikallaan, mutta maustehylly ei mahdukkaan enää (olisikin ollut liian yksinkertaista jos olisi niin helpolla mennyt) joten täytyy mennä putken pätkää vielä ehtimään. Eli ehkäpä viikon kahden päästä on valmista =) Osaava mies ei vielä meidän huushollissa takaa että asioita tapahtuu =)



Miijo: Sektiot vauvan ahdinkotilasta johtuneita ja nyt sektio koska kaksi sektiota valmiiksi alla.



Joo taidan mennä nurkkaan nurisemaan, ei voi nyt kehua mielen laatua =) Josko seuraavan kerran iloisimmissa mietteissä.



-E- 28+

Vierailija

kuin *Emma04*...olen aivan kypsä tähän kotona olemiseen, raskauteen ja varsinkin noihin 3 hirviöön, jotka vasta olivat 3 nättiä tyttöä!! Miten niin kuulostaa masentuneelta????

Ei kun rehellisesti ottaen, en jaksaisi tätä olotilaa enää lainkaan, painaa tuo pojanjötykkä niin paljon tuonne alas, että liikkuminen on tosiaan hankalaa, nukkuminen on hankalaa, istuminen on hankalaa. sitten päälle ikuinen pissahätä, etova olo ja lievä päänsärkykin... *Viltsu-Inkeri* sanoi ääneen mun pahimman painajaisen: entä jos mennäänkin yliajalle???!!!KAUHEETA!



Mua masentaa se asia eniten, että mulla on perheessäni 3 lasta, jotka kaikki ovat jostakin käsittämättömästä syystä vuoteenkastelijoita. Esikoinen on 8 vee ja hänellä on jatkunut tämä homma jo neljän vuoden ajan 3-7 x viikossa. Ollaan kokeiltu hälytinpatjoja, lääkitystä ja ollaan käyty kokeissa monesti sairaalassa. Ei auta mikään, lääkäri sanoi vaan sen menevän ohi.

Keskimmäinen on sellainen on-off kastelija, välillä menee kuukausi ettei mitään ja sitten taas saattaa olla joka yö märkänä. Hänen kohdallaan jatkunut jo 2 vuotta. Neuvolassa otetaan asia esiin syksyllä.

Nuorimmainen on aina ollut kuiva aikaisemmin, jopa vauvana oli yöt melko kuivana ja pissarakko aina ollut hyvinkin kestävä...no kuukausi sitten alkoi hänelläkin tämä vaiva ja tosiaan siis reilu 4 vee.

Toisin sanoen, meillä tämä kastelu alkanut kaikilla 4 vuoden hujakoilla ja hirvittää miten kauan tulee jatkumaan. Rajoittaa lastenkin elämää,kun eivät voi mennä kavereille yöksi. Ja meillä pesukone käy kuumana jokainen aamu vähintään 2 koneellista!



Mua alkoi tänäkin aamuna ihan itkettämään tää tilanne...kohta tulee vauva ja kaikki pyykit lisääntyy ja aamut menee kiireisimmäksi....



No, anteeksi tää mun valitus. Onhan elämä kuitenkin ihanaa ja lapsistani en luopuisi ikinä. Joskus vaan vastustaa ja sitä miettii miksi juuri meidän perheessä kaikki on tällaisia...



Nyt täytyy mennä laittaan pyykit narulle kuivumaan....moi.



TarjaMamma

Vierailija

Minäkin ehdin kirjotella.. Oli anoppi kylässä ja vaikka mukava ja ihana kun onkin niin jotenkin mua on alkanu ärsyttää hänen tapansa ilmaista asioita.. Ja jotenkin tuntuu että hän tietää miten pitää tehdä ja mitä pitäisi hommia.. Luulen että johtuu raskaudesta, mutta huomaan itsessäni tätä että ärsyynnyn helposti. Vaikka kukaan ei pahalla varmaan tarkoittaisikaan..

Tänään on ollu selkä kipeä ja pää ja nyt illalla huomasin että on kai flunssa tulossa..Toivottavasti ei ole kun on lauantaina häät juhlittavana ja huomenna on juostava kaupungissa ostoksilla, miksi kaikki pitää aina jättää viimetinkaan?

Onko teillä muuten ollut tuollaista ärsyyntymistä? Vaikka normaalisti se ei ärsyttäisi niin nyt ärsyttää.. Mä loukkaannun nyt oikeestaan ihan kaikesta, jos on ollut hyvä päivä niin sitten en.. Harmillista..

Nyt tulee taas mojotusta että taidan mennä ulkoiluttamaan koirat vesisateesee jos pikkujätkä rauhottuisi, en siis tiedä että tuleeko tyttö vai poika mutta kiva sanoo sitä jätkäksi.. Niin sanon kyllä narttukoiraammekin=)

Illan jatkoja..

Sisuliini

Vierailija

pitkästä aikaa jos kirjottelis, ollu kamalasti töitä=/. minulla painoa tullut vasta 5 kiloa ( koputtaa puuta ). ei tarviis tullakkaan paljoo kun mun on vaikee saada pois.



minä narahdin myös sokeritestistä, ja nyt mittailen kotona 2 kertaa viikossa, ja paastot on yleensä aika korkealla =/ ja välillä myös muut arvot, yritän syödä terveellisesti mutta repsahadan välillä...viikonloppuisin yleensä.



maha on valtava tai ainakin siltä tuntuu. perjantaina on neuvola saa nähä miten painoo tullu ja onko sf mitta vieläkin yläkäyrillä. nyt viemään lapset pesulle...



peetu ja typykkä 28+4 :8}
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=d34097b7-3706-11dd-8384-c...!

Vierailija

Kvia *Miijo* että sait tekstistäni jotain irti :)



Kukas se kysykään sitä ärsytys-asiaa?! Viime raskaudessani olin aivan hirveä ihminen, suoranainen hormoonihirviö ja koko lähipiiri joutui kärsimään - nyt onneksi menee kaikki siinä sivussa ja olen ollut ihmeen rauhallinen ja seesteisä ;) Ainoastaan oma isäni sai sappeni kiehumaan tossa viime viikolla ja me ei kyllä mahuta saman katon alle, ko ite oon raskaana. Ollaan jotenkin niin samanlaisia sarvipäitä eikä kumpikaan kestä vastaansanomisia, vaikka eihän isäni raskaana ole, mutta ite oon, nii hänen suustaan kuultuna tuolloin asiat ovat jotenkin aivan järettömiä. Onneksi meillä on kuitenkin välimatkaa eikä olla kovin useasti tekemisissä :p



Ja mitä anoppiin tulee, nii mulla on se puoli oikeastaan aika hyvin. Mieheni äiti on kuollut (en ole häntä koskaan edes tavannut ja en siis tarkoita, että hänen kuolemansa olisi hyvä asia) ja tää appiukkoni nykyinen vaimoke on todella mukava ihminen ja nähään ehkä kerran, pari kuussa, jos niinkään usein. Eli he eivät tukkeudu meän elämään ollenkaan ja neuvoa saa, jos sitä kysyy. He eivät ole joka päivä soittelemassa ja itseasiassa se meneekin niin, että ite soitan tälle anoppipuolelle, ehkä kerran parissa viikossa/ kerran kuukaudessa. Mulla oli x-avioliitossani aivan mahoton anoppi, joka muuttui meän esikon syntymän jälkeen sellaiseksi, että aivanko tämä lapsi olisi ollut hänen. Onneksi olen päässyt tuosta suvusta irti - oli se sen verran hirvittävää. Kukaan ei varmaan uskois, jos kertoisin niistä kaikista hommista, mitä tapahtui, mutta jätän nuo asiat pois, koska niistä tuli moniosainen kirja :p



Jaksamisia kaikille anoppien ja appiukkojen kanssa ja hyvää vointia! Lähen imuroimaan...



-AJ-

Vierailija

Maanantaiaamu ja vettä sataa taivaan täydeltä! Rakennusmiehet aloitti aamulla kahdeksalta makkarin ikkunan takana naulapistoolin kanssa räiskimisen ja yöllä oli taas jostain syystä aivan mahdotonta nukkua. Keittelin siinä kahden aikaan aamuyöllä itselleni kaurapuuroa kun ei ollut mukamas muutakaan tekemistä ja nukuttanut ei yhtään :) No yllätys, että sitten aamulla kellon soidessa olisi voinut nukkua vaikka vähän pitempäänkin...



Jälleen yksi neuvola käynti ohitse ja sf-käyrän alalaidoilla mennään taas, niin kuin aiemmissakin raskauksissa. Painoa oli kyllä sitten tullut edellisenkin kuun edestä, eli tuommoiset 1,2 kg / vko! Toivottavasti vauvakin olisi niistä omansa saanut että ei kaikki roikkuisi äidin lantiolla vielä joulun allakin ;) Hemoglobiinikin oli taas kohdillaan ja sokerit yllättäen plussalla, mutta eivät onneksi laittaneet vielä seuramaan uudestaan niitä arvoja...



Täytyy myöntää, että itselläkin on ollut jostain syystä pinna hieman kireällä tuon Neiti Wiis Veen kanssa, enkä oikein tiedä onko Nti ollut tavallistakin ärsyttävämpi vai pitäisikö vain itse yrittää ryhdistäytyä ja tutkia omaa napaa välillä. Tiedän että tämä flunssa ja turvotukset ei ainakaan auta asiaa, mutta kyllä vikaa on varmasti paljon myös väsymyksessä, joka iskee sellaisina ihme aaltoina. Välillä sitä on niin elämänsä kunnossa ja vauhdissa, kun taas välillä tuntuu että voisi vain maata päivän peiton alla ja lukea jotain hyvää kirjaa.



*Lyle* Itse kanssa huomasin että oli ihana tässä eräänä lämpöisenä päivänä viime viikon lopulla, kun löysi juuri sopivat vaatteet niskaan, että sitä suorastaan säkenöi ja ystävänikin huomauttivat, että raskaus taitaa tosiaan saada ihmisen hehkumaan. Tuli itselle ihana fiilis, kun muutkin huomasi, että voi hyvin. Nyt tämän flunssan myötä säkenöinti on ehkä hetkeksi hiipunut, mutta täältä sitä noustaan kuin feenikslintu tuhkasta...



Ihanaa odotusta kaikille ja viikon jatkoja,



E-A ja 30+6



PS.

*amalia-joel* tässä kuva toisesta tulevasta perheen jäsenestä, josta oli silloin viikko sitten puhetta...
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=81f3e7b4-3603-11dd-a840-8...!

Vierailija

Voi, kun lämpenis kelit täällä pohjosessakin uudelleen. Ärsyttää, ko ei viitti pihalla tuulessa ja tuiverruksessa olla. Just kävin vaunuttelemassa, nii olipas vallan ihana tuuli :p



Harmillista, ko monella kuulostaa unet jo kärsivän - ite nukun, ko pieni kissanpentu. Nukutaan yleensä neitin kanssa aamulla aina suunnilleen 9 asti. Ja nyt oon ollu pari päivää aivan liian touhukas - eilen innostuin peseen jääkaapin ja mm. khh:tta, jotka ei todellakaan kuulu mihinkään jokapäiväisiin hommiin ;) Taitaa olla jo tuo siivousvimma iskemässä - dääm!



Aamulla olin tuntevinani, että Elli vetelee nyt jotenkin poikittain tuolla yksiössään, kuhan ei vaan tekis sitä, että puskee ittensä istumaan. Jos sen tekee, nii on sitten kyllä yhtä luupää. ko siskonsakin.



*TarjaMamma* Jokos oot tilannu Kaarinalle aikaa?



Tuli muuten tosta *Viltsu-Inkerin* tekstistä mieleen, että kuinka moni teistä uskaltais synnyttää kotona?!? Ite en ehkä siihen leikkiin, koska on muistissa niin hyvin se, ko etelässä ne kaksoset kuoli kotisynnytyksessä viime vuonna. Muutenkin synnyttän ennemmin sairaalassa, koska siellä apu lähellä, jos vaikka synnytyksessä tapahtuisi jotain. Nooh, nää nyt on vaan tämmösiä ajatuksia...



Keskiviikon jatkoja kaikille!



-AJ&E (ja päivät on hukassa, mutta jotain viikolla 30, ehkä)-

Vierailija

Mieliala onkin sitten sen mukainen niin minulla kuin lapsillakin!!! Tuntuu että jatkuva kähinä päällä eikä minunkaan pinna tunnu olevan kovin pitkä... Meillä siis poika loppuvuodesta 7v toinen poitsu 5v ja tyttö muutaman kuukauden päästä 3v joten hyvin osaavat sembalot pistää pystyyn! ;)



Mies on ollut joka synnytyksessä mukana ja on lähdössä tälläkin kertaa. Itse olen ollut pikkuveljeni synnytyksessä mukana ja ihan mukava kokemus itselle. En itse halua ketään muuta mukaan synnytykseen jos ei ukkokulta kerkiäisikään. Odotan jo innolla että aika kuluisi nopsaan että pääsisi itse asiaan ja saisi jo pikkuisen syliin!! Se tunnelma ja tunne kun saa vauvan rinnan päälle on jotain ihanaa... Toivonkin että Nuppu päättäisi syntyä jo hyvissä ajoin heinäkuun puolivälin jälkeen. Ei jaksa näitä liitoskipuja ja vatsa kipuja enää...



Yöt on täälläkin tosi katkonaisia ja vessassa joutuu käymään 3-5krt sekä päälle kerrat kun neitille pitää peittoa tms laittaa. Väsymys on tullut takaisin ja voisinkin nukkua missä ja milloin vain. Onneksi on mummola melkein vieressä niin saa nuo mukelot sinne välillä vähäksi aikaa.



Meidän neiti melkein 3vee istui muutama aamu sitten vessassa ja tuumasi minulle että hän haluaa kikulin! Minä siihen hölmönä että Niinkö?! Neiti sitten jatkoi että: Voitaisiko käydä kaupasta ostamassa hälle kikulit tai voisiko veljensä antaa ne hänelle!!?! Minulla oli naurussa pitelemistä ja yritinkin selitellä ettei niitä oikein kaupasta saa ja hällä on kyllä jo parempi malli käytössä ettei kannata alkaa vaihtamaan... Oli kyllä hauskaa kun miehelle kerroin...



Torstaina on taas äpoli käynti ja onkin mukava nähdä taas pikkuinen ja mielenkiinnolla odotan että onko nuo paikat auennut lisää. Supistuksia tuntuu joka päivä joten saa nähdä...



Tulipahan tarinaa mutta jaksuja kaikille ja yritetään nauttia näistä mahoista ;)



T: TP rv32+2 ja Nuppu

Vierailija

*Emma* Se on niin taivaantosi, että miesten pitis muka aina saaha "etuajo-oikeus" asioissa ja varsinkin, jos ne koskee heän omia menojaan tai tekemisiään. Meillä kans oli tässä aikasemmin melkosta säätöä ja vääntöä, mutta miehen töiden takia ja mun piti naispuolisena luovuttaa :p Ois ollu kiva, ko ois jo lapsena saanu tietää, mihin tulevaisuudessa joutuu ;)



*TarjaMamma* Voi että, teillä on ikävä tilanne ton lastenne yöpissauksen kanssa :( Jännä juttu on se, että se alkaa "vasta" 4 vuoden tienoilla eli ei ainakaan voi mistään rakenteellisesta viasta olla kyse *virtuaalihalaus sulle*



Ja tosta ylimenosta -se on aivan tuskallista. Mullahan meni esikko sen pari viikkoa yli ja silloin yritettiin hoputtaa kaikella mahollisella tavalla sitä synnytystä, mutta sinnikko vaan pysy mahassa eikä alkanut millekkään. Tosin asiaa vielä mutkisti sekin, että ilmeisesti mun la oli laskettu silloin päin seiniä ja ultrassakin näytti paria viikkoa nuoremmalta mitä oli, mutta silloinen nlatäti piti päänsä ja piti la:n 15.8 ja esikko syntyi vasta 30.8 tuskallisen käynnistyksen kautta - eli loppupeleissä ei ollutkaan ehkä yliaikainen. Käynnistystä en tahtois enää kohalleni, koska jäi melko paskat fiilikset siitä. Nooh, tulipa sitten se synnytyspelko, mutta onneksi pääsin pelkopolille viimeksi ja se kantaa vieläkin :)



Mulla iski aamulla ensimmäinen suonenveto jalkaan - voi jessus, ko kävi kipeetä! Eli taijan alkaa popsimaan magnesiumia ja tästäpä tulikin mieleeni, että kohta alkaa varmaan ne kaikki muutkin "onnellisen odotuksen" lieveilmiöt eli alkaa käsiä pakottaan, unet loppuu, ei pysty nukkumaan, jne...Vielä ainakin toistaseksi oon saanu välttyä vessassa ravaamiselta öisin *koputtaa puuta* Tosin eilen mulle sitten iski se kuuluisa siivousvimma ja innostuin siivoomaan turhamaisia paikkoja, aivanko niillä ois jotain väliä siivota, heh!



Nyt lähen syömään! Ai nii, soitin eilen neuvolaan varatakseni ajan heinäkuulle, nii sainpas kuulla, että mulla on vielä kolmas lääkärikäynti jossain viikon 36 tietämissä. Ite olin siinä uskossa, että niitä on vain 2. Mutta hyvä näin.



-AJ-

Vierailija

Meillä ei vielä sada vettä, mutta onhan sitä luvattu ja just kattelin Forecan sivuilta, että vasta lauantaina paistais seuraavan kerran arska meillä, plääh!



Meillä nuorimmainen on ollut tänään harvinaisen kärttynen, varmaan osittain johtuu tosta uusiutuneesta korvatulehuksesta, mutta sitten tekee vielä hampaita tähän kaupan päälle. Jesjes! Missään ei oo hyvä olla ja äiti pitis olla kokoajan vähintään metrin päässä ja mieluiten ihan näkösällä. Ei siinä mitään, mutta mies on aamusta iltaan tänäänkin töissä, nii ei pahemmin naurata - onneksi isommat pojat "selviää" itekseenkin eikä tartte mua jatkuvasti. Onneksi ovat jo 8 ja 11 vee.



Voi sinua *E-A*, ko menit ton kuvan mulle näyttämään :p Mulla iski nyt aivan hirveä kuume päälle, jonka oon saanu pidettyä järkisyiden perusteella aisoissa, mutta nyt se taas pomppas. Aivan ylisuloisenluttana toi pentukoiruus on <3 Tiiän seuraavaksi meneväni netistä katteleen pentuvälistyksen sivuja ;)



Tosta säkenöimisestä muuten - itellä ollu kans sitä nyt ilmassa. Liekkö sitten noi uudet mammavaatteet vaikuttaneet asiaan, ko oon tuntenut itteni niin hehkeeksi ;) Tai sitten se on tää aika, jolloin on kaikki suht ok...Pitää mennä, alkaa tuon pikkuneitin kiinnostus tietokonetta kohtaan olemaan taas ihan huipussan, ei meinaa vaipassaan pysyä.



-AJ&E-

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat