Vierailija


Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä nyt 6 vuotta ja elämä sujuu hyvin. Olemme rakastuneita ja pitkienkin selibaatti-jaksojen ajan on suhteemme kestänyt hyvin. Emme kummatkaan ole kovin hirveän riippuvaisia seksistä (voi mennä vaikka 2-3 viikkoa ilman, toisinaan taas on useinkin).



Olen silti realisti ja ymmärrän, että ihminen ei ole yksiavioinen luonnostaan. Pitkässä suhteessa voi tulla sellainen tilanne eteen, että kaipaisi vaihtelua seksielämäänsä. Kumpikaan meistä ei sitä nyt kaipaa eikä osaa ajatella kaipaavansa tulevaisuudessakaan.



Mutta, olen sitä mieltä, että jos vaihtelunhalu iskee, olen valmis avoimeen suhteeseen.

Olen miehelleni kertonut, että jos joskus tulee halu mennä vieraisiin, senkun kertoo ja sovitaan pelisäännöt.

Valehetlu satuttaa enemmän kuin se vieraissa käynti. Ja kun n. puolet ihmisistä pettää kumppaniaan jossakin vaiheessa...miksi hakata päätänsä seinään??



Olenko kummajainen, vai onko teitä muita samoin ajattelevia?

Sivut

Kommentit (29)

Meilläkin mahtava suhde, mutta kyllä täytyy sanoa, että välillä tekisi mieli vierastakin. Itsellä se on jäänyt vain ajatusasteelle, sillä en haluaisi toista osapuolta mitenkään loukata. Tilaisuuksia olisi nyt ollut yllinkyllin, mutta aina se oma on kuitenkin mielessä ja olen vetänyt sitten lopulta, onneksi, puihin.

Meillä ei tuollainen avoin suhde toimisi, jos jotain tehdään, niin sitä ei sitten kerrottaisi.


Kaikella kunnioituksella uskoasi kohtaan, mutta puhut ihan höpöjä.



22:



Vilpittömästi, käsi sydämellä vannon, että minä tai mieheni kumpikaan ei tunne pienintäkään halua mennä vieraisiin!! En himoitse muita miehiä, en ihastu edes himpun vertaa, en flirttaa. Sama on miehelläni.



Kyllä kai sinulla on joskus käynyt mielessä, esim. kuka lapsistasi (jos sinulla on lapsia?)huolehtisi, jos sinä ja miehesi kuolisitte? Minä ainakin olen ihan ohi mennen ajatellut. Ja tuskin kumpikaan meistä harkitsee itsensä ja miehensä surmaamista kuitenkaan?? Nämä ovat vaan sellaisia " pohditaanpas elämää ja olemista" -juttuja.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

suhde sitä, mitä molemmat todella haluavat. Voi tulla yllättäviäkin fiiliksiä: mustasukkaisuutta, vaikka ikinä ei olisi sitä arvannut. Tai sitten jompi kumpi kiintyykin liiton ulkopuoliseen seksikumppaniin enemmän kuin oli tarkoitus. Tai jotain.

kyllä avoin suhde on hieno asia. Saa käydä HIV-testeissä tasaisin väliajoin ja miettiä, onko lapsilla sisarpuolia. Loistava idea.



Semmoisesta kukaan kuullut kuin moraali?

Itse olen ap:n kanssa samoilla linjoilla - itseasiassa tein vastaavanlaisen aloituksenkin tänne jokunen aika (½ vuotta?) sitten ; ).



Ihminen todellakaan ei ole luonnostaan yksiavioinen " eliö" - ja kyllä tuo luonnollisuus pointti on aivan paikallaan tässä pohdiskelussa, jotta saadaan tehtyä eroa sen välille mitä me teemme sivistyksen / opitun käytännön ja käytöstapojen myötä ja mitä taas sen vuoksi ettemme omaisi minkäänlaisia meitä rajoittavia sosiaalisia sääntöjä.



Vielä 1500 luvulla keksittiin Ranskan ylimystön parissa sivistys, minkä peruja mm. tämä nykyaikainen parisuhde ja uskollisuus yhdelle kumppanille on - sitä ennen ihmisen seksuaalinen (ym. muu käyttäytyminen) oli jota kuinkin villissä " luonnon" tilassa, voitte vaan kuvitella mitä kaikkia ruumiillisia toimintoja suoritettiin kadulla yhtään välittämättä kuka näki ja missä katsoi = ). Ollaanhan me lähellä myöskin apinaa - olettekos seuranneet apinalauman käyttäytymistä? Tarkkailkaapas joskus yksi vuorokausi - voitte yllättyä!



Toki voi (ja on suotavaakin!) elää vallalla olevan moraalikoodin mukaisesti tässä asiassa, mutta ihmisen luontaista käyttäytymistä se ei kyllä ole. Ja jos joku nyt ottaa tässä kohtaa puheeksi rakkauden, niin voisitko samalla selvittää sitä mitä rakkaus mielestäsi on? Onko olemassa muunlaista PYYTEETÖNTÄ rakkautta kuin äidin rakkaus lapseen (tai ylipäätään vanhemman rakkaus omaan jälkeläiseen - jolle sillekin on biologiset selviytymisellä selitettävät perusteet olemassa)? Minä nimittäin epäilen tätä, hyvin usein me " rakastamme" koska saamme siitä jotakin vastineeksi - ja onko se silloin puhdasta rakkautta? Kiintymistä (syvää sellaista) varmasti on - mutta että rakkautta?



Hmmm... jääkäämme pohdiskelemaan tätä eteenpäin ; ).

" 18 lisää, että mitipä ihan realistisesti tilannetta, että miehesi tulee luoksesi ja sanoo, " luta, nyt on sellanen tilanne et taryttisin sitä avointa liittoa"

Sinä sanot että ok, ja olet tyytyväinen tietäessäsi että mies viettää kiihkeää suhdetta toisaalla?



Kyllä se avoin liitto pitää sopia jo ennen kuin on " tarvetta" . "





Öööö...niin? Juuri sen vuoksi olemmekin mieheni kanssa jo nyt jutustelleet molemmat ajatuksistamme. Onko lukutaitosi kehnolla tolalla vai viekö vauvan nukutus huomiosi :) ?



Juuri sen vuoksi että koskaan ei tiedä, kuinka elämä menee, olemme jo nyt puhuneet omista näkemyksistämme asiassa. Jos mieheni tulisi luokseni jonakin päivänä ja sanoisi, että haluaisi vieraisiin, sanoisin ok. Minä en omista miestäni, ei myöskään hän minua. Jos asioista on sovittu ja toiselle ei valehdella, mikä minä olen ketään käskemään?



ap

Minulle ei tulisi avoin suhde nyt mieleenkään, koska en halua muita.



Jos alkaisi haluttaa, ehdottelisin avointa suhdetta.



Turha asiaa on kaunistella!

yksiavioisuus ei ole " luonnollista" , ovat naiiveja.



Luonnollisuus ja luonnottomuus eivät mielestäni ole mitään selityksiä sille, miten nykyihminen perheensä ja elämänsä järjestää. Eikä muutaman sadan edellisen vuoden tunteminen historiankirjoistakaan tuo mitään " luonnollista" selitystä asiaan.



Sen sijaan olen edelleen sitä mieltä, että on ihan fiksua luoda parisuhteeseen itse parhaana pitämänsä säännöt, riippumatta siitä, mikä yleisesti on tapana. Mihin ap tarvitset luonto-perustetta tässä? Ei ole sen oikeampaa elää yksi- tai moniavioisesti. Kunhan tapahtuu reilusti, avoimesti, yhdessä kumppanin kanssa sovitusti.

" Minä ainakin olen yksiavioinen.

Miksei siis miehenikin."





Anteeksi nyt, mutta kuulostaa aika naiivilta :D



Korostan nyt, että luotan mieheeni aivan 100% varmuudella. En mitenkään pelkää hänen tahtovan vieraisiin. Eihän sitä tiedä, vaikka se olisin minä, joka niin haluaisi tehdä?! Ja luultavampaa on, että kumpikaan ei halua avointa suhdetta ja vieraita ihmisiä koskaan.



Minusta vaan on hyvä pohtia asioita muutenkin kuin tiukka pipo pään ympärillä.



ap

Sinä sanot että ok, ja olet tyytyväinen tietäessäsi että mies viettää kiihkeää suhdetta toisaalla?



Kyllä se avoin liitto pitää sopia jo ennen kuin on " tarvetta" .

vietä päivät pitkät istuen lähes liikkumatta ruudun ääressä, leikkauta sairaalassa itsestään osia irti pysyäkseen terveenä jne. jne. Oletko kuullut kulttuurista?

En ole sitä mieltä, että minä tai mieheni kuuluisimme tuohon 50 %, joka pettää. Ihan hyvin voi olla, että elämme koko elämämme onnellisesti vain toistemme kanssa, ilman kolmansia osapuolia! Ja mikäpä siinä, hienoahan se on.



Mutta, kuten sanoin, olen realisti. Avoin suhde olisi vasta sitte vaihtoehto, kun tilanne olisi jo niin pitkällä, että toinen olisi ihan pettämisen partaalla. Siis vaihtoehto sille, että toinen menee salaa pettämään ja valehtelee. Parempi kertoa totuus ja sumplia yhdessä, kuinka toimitaan. Nyt kun emme kumpikaan sellaista suuremmin kaipaa, ei ole mitään tarvetta lähteä vain huvin vuoksi vieraisiin hyppelemään.



Ja kyllä, uskon, että ihminen todella ei ole luonnostaan yksiavioinen. Historiaa pidemälle tarkasteltaessa ei se jää epäselväksi.



ap

" Niin, miksi tosiaan sotkea luontoa tähän?

Vai helpottaisiko ap:ta, jos sen avulla pystyisi yksiselitteisesti toteamaan, että hänen toiveensa avoimesta suhteesta on sellainen sääntö, jota kaikkien pitäisi noudattaa? "



Toinen lukutaidoton ;)



Avoin suhde ei ole minun _toiveeni_, vaan yksi realistinen mahdollisuus jossakin vaiheessa suhdetta. Hyvin mahdollista, että ikinä kumpikaan meistä ei sitä edes halua!



Ja missäköhän kohtaa viesteisäni sanon, että KAIKKIEN pitäisi näin tehdä????





ap


Etkö osaa ajatella 10 tai 20 vuoden päähän?



Asiat tuppaa muuttumaan matkan varrella aika usein. Et voi tietää, mikä suhteenne tilanne on sitten.



ap

Vai helpottaisiko ap:ta, jos sen avulla pystyisi yksiselitteisesti toteamaan, että hänen toiveensa avoimesta suhteesta on sellainen sääntö, jota kaikkien pitäisi noudattaa?

mutta toisaalta ei minua hetkauttaisi jos mieheni joskus jotain toista naista kiksauttaisi. Mies on vaan meistä se osapuoli, jolle nämä uskollisuusasiat ovat paljon merkityksellisimpiä, joten en edes vihjaise ajatuksistani. Tuo omistamisenhalu ei ole oikein koskaan mulle auennut...

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat