Seuraa 

Miten teillä arki sujuu? Tuleeko jo kiukkukohtauksia? Meidän poika on aina ollut vaativa ja nyt vielä kiukkua päälle, huh... No muuten sujuu hyvin, pottailua harjoitellaan ja se sujuu mutta ei oteta vakavasti vielä. Syönyt on itse n.1v3kk iästä. Olen kotona vielä ja aion ollakkin kun pikku kakkonen syntyy ensi kesänä.

Kommentit (8)

Täällä on myös kesäkuisen pojan äiskä. Meillä on nyt ihan selkeästi alkanut oma tahto löytyä ja kiukuttelua on päivittäin. Itseä se yleensä jaksaa huvittaa, kun toinen ihan tosissaan huutaa kurkku suorana ja välillä jopa menee lattialle makaamaan ja potkii. Arki sujuu samoilla rutiineilla päivästä toiseen. Käydään kerhossa pari kertaa viikossa ja parina aamuna käydään puistossa. Ikkunasta katsellaan lintuja ja nyt poika on oppinut viemään pyykkikopan tai roskiksen väärinpäin ikkunan eteen ja kiipee päälle jotta näkee ulos. Muutenkin poika ihan mahdoton kiipeilemään. Kaikki kielletty kiinnostaa ja tietokone erityisesti.



Syömistä on harjoiteltu ja se sujuukin ihan mukavasti aina välillä. Yleensä vaan pojasta on mukavampaa nostella ruoka pöydälle kuin yrittää sitä suuhun. Ja siitähän yleensä tulee sanomista... Potalla poika käy useasti päivässä ja nyt kakat tulevat pääsääntöisesti pottaan. Itsestä tuntuu, että poikakin on vähitellen hoksaamassa että potalla käyminen on itseasiassa ihan mukavaa.



Kotona ollaan vielä tämä vuosi ja tammikuussa poika aloittaa perhepäivähoitajalla. Onneksi poika pääsi mukavalle hoitajalle ja uskon sen helpottavan omaa tuskaa siinä vaiheessa, kun poika jää hoitoon. Itsellä on alussa varmasti vaikeampaa, poika on ollut aina tosi reipas, rohkea ja sopeutuvainen. Että eikohän se siitä.



Iloista viikonlopun jatkoa kaikille!

Vaativa kaveri ollut jo synnäriltä lähtien ja yhä edelleen. Tempperamenttia löytyy ja viimeaikoina tullut omaa tahtoa ja kiukkuamista jos ei saa mitä tahtoo tms. Hän on kuitenkin rauhallinen, huumorintajuinen ja iloinen.



Toisena lapsena on oppinut kaiken pikavauhtia: syönyt itse lusikalla 1v iästä, sanoja tulee paljon yli 30 ja uusia ilmaantuu melkein päivittäin. Potasta kiinnostui aika äskettäin, muttei malta istua niin kauaa että sinne ehtisi mitään ilmestyä. Pissaa on malliksi sinne saatu äidin kovalla kyttäämisellä ja suihkun kiinni nappaamisella. Kova halu on kaverilla tehdä samoja juttuja kuin 1,5v vanhempi veljensä, isoveikka on idoli vaikka tältä välillä köniin tuleekin.



Tämä kaveri ehtii lisäksi joka jumalan paikkaan sekaantumaan, kiellettäessä ei meinaa uskoa ja pois ohjattaessa käy kääntymässä lenkin ja palaa pikaisesti rikospaikalle. Lelut kiinnostavat vain sillon kun ovat isoveljen leikeissä, muuten päätyy räpläämään kiellettyjä: videot, lamppu, stereot linjalle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meillä arki sujuu ihan mukavasti.Kotona ollaan tytön kanssa ja aijon olla vielä aika pitkäänkin,pikkukakkosta kun odottelemme syntyväksi tässä vuodenvaihteen/tammikuunalun tienoilla.

Meillä ei mitään kiukunpuuskia ole vielä ilmennyt...pottaharjjoittelu on menossa,mutta ei mitenkään vakavasti asiaa olla otettu.Tyttö nukkuu edelleen hyvin(kuten vauvanakin) 1-2 päikkärit ja n.12-13h yöunet.Kovasti yrittää saada sanoja aikaiseksi ja hyvin ymmärtää mitä hänelle sanotaan jne.

Nyt kun masussa on vauva niin kovasti hän käy masua taputtelemassa ja hokee vauvaa ja pätevänä tyttönä hän on muillekin joilla on vähän pullea masu tehnyt diagnoosin vauva =) siitä on turha lähteä väittelemään,hän mielestä se on ihan selkeä juttu jos masu vähän pullottaa ;)

Ulkoilua hän rakastaa valtavasti,nyt vaan on jäänyt vähän vähemmälle kun on pientä flunssaa.

Mutta tällaista siis meille kuuluu.



Täällä yksi kesäkuussa -03 syntyneen tytön äiti.



Meidän neitimmekin osaa osoittaa mieltä, mutta ei raivoamalla vaan loukkaantumalla. Itkee milloin minkäkin asian takia alahuuli törröllä ja oikein hellyyttävän näköisenä...



Puhetta tulee valtavasti ja uusia sanoja tapailee kaiken aikaa. Lyhyitä lauseita tulee paljon (esim. isi nukkuu, valo päälle, sukka jalkaan) ja eilen neitokaisemme ällistytti meitä luettelemalla numeroita seitsemään asti! Tosin ainoastaan numeron kaksi merkityksen ymmärtää (kävelee iloisesti nalle molemmissa käsissä ja sanoo " kaksi nalle" ...)



Potta on meillä edelleen sellainen leikki. Päiväkodissa istutaan säännöllisesti, kotona silloin, kun tyttö puhuu kakasta. Yleensä istutaan kakka-asioilla 15 minuuttia ja heti, kun vaippa laitetaan takaisin, tekee kakan sinne. Mutta eipä tässä hätää. :)



Pukeminen on yksi lempiharrastuksia. Kenkiä sovitellaan jatkuvasti, sukat, paita ja housut onnistuu itse pukemaan ja riisumaan ja vetoketjut ovat tytön intohimo. Pukee mielellään myös äitiä ja isiä...



Laulaminen ja soittaminen ovat myös in. Tyttö voisi istua pianon ääressä vaikka kuinka kauan, naputtelee koskettimia ja laulaa " muumiii, muumiii..." .



Kertakaikkisen valloittava pikkuneiti!



Akileia

Rianna80: Onnea teidän perheelle, ihanaa kun pieni on tulossa!



Meillä sujuu arki pojan kanssa aika lailla samoin kuin teillä muillakin. Vaativa lapsi on aina ollut, ja vaikka kiukutteleekin nykyään enemmän, niin edelleen tehoaa puhe. Jos oikein hermostuu ja alkaa huutamaan, otan syliin ja sanon: " kuuntelepa XX, äiti kertoo." Sitten selitän miksi jotain ei saa tai pitää tehdä. Jos kyse on asiasta, jonka voi toteuttaa hetken päästä, sanon " XX:n täytyy odottaa vähän aikaa, sitten saat, äiti lupaa." Meillä YLEENSÄ tehoaa tämä. Poika sitten sanoo usein itsekin " oottaa" ja " upaa" =)



Ipana syö itse puuroa ja muuta mikä pysyy hyvin lusikassa, mutta pääasiassa syötän häntä. Mukista juo hienosti, iltapullo on käytössä vielä. On kova poika syömään, ja ihanaa on kun sanoo usein " hyvää" . Sulatti kyllä isotädin sydämen täysin, kun hän antoi omatekemän riisipiirakan pojalle, poika maistoi ja katsoi isotätiä ja sanoi: " hyvää!" .



Potalla käydään iltaisin, en ole kovin paljon siihen vielä panostanut. Teen kolmivuorotyötä, poika on päivähoidossa PPH:lla (aivan ihana hoitaja!) ja illat ja yöt mummon luona kun olen töissä. Aikamoista suunnittelua on meidän arki, mutta poika on sopeutunut tosi hyvin. Ja minun ei tarvitse miettiä miten pärjäävät kun olen yövuorossa..!



Kaikenkaikkiaan elämä on ihanaa..! Joulua odotamme innoissamme..!

Näyttää siltä että hyvin samaan tahtiin lapsoset kehittyy. Poika aloitti eilen puhumisen oikein kunnolla. Uusia sanoja tuli monta ja tänään vauhti kiihtyy :) Peräkkäisiä sanoja ei vielä tule.



Kuinkas rohkeita ja sosiaalisia teidän lapset on? Poika on kotona hoidossa edelleen ja luulisi että tästä syystä ujostelee vieraita mutta ei. Jos veisin vieraaseen paikkaan ja lähtisin niin ei kyllä kaipaisi. Poika ei koskaan ole ollut äidissä kiinni vaikka kiintymystään osoittaakin suukottelemalla ja halaamalla ja ilostumalla kun tulen kotiin.

Arki sujuu vallan mainiosti. Ruoka-ajat ja nukkuma-ajat ihan samat kuin jo viime keväänä - ulkoillaan monta tuntia päivässä. Päivä kerrallaan eteenpäin. Omaa tahtoa löytyy riittävästi ja kiukuttelukin on nyt tullut kuvioihin. Jotakin on pienen miehen mielessä muuttumassa, kun päiväunille menokin oli jo toisen päivän peräkkäin yhtä huutoa. Aiemmin meni kuukausia niin, että vain ehdotin uniaikaan pientä lelujen keräilyä tieltä pois ja unille. Ihan mallikkaasti mentiin vapaaehtoisesti unta odottelemaan ja nukahti n. 10 minuutissa. Tänään ja eilen meni myös se sama 10 minuuttia - siitä tosin huudettiin ensimmäiset 5 minuuttia sen jälkeen, kun äiti edes mainitsi sanan päiväuni...



Meillä syödään kyllä leipä itse + tomaatia tai kurkkua tai hedelmää popsitaan ihan itse - välillä " kalastellaan" pieneen haarukkaan noita tomaatin palasia, mutta lusikalla syönti ei vielä onnistu. Ruokaa kyllä saa lusikkaan, mutta lusikan pitäminen oikein päin suuhun asti ei vielä onnistu.



Pottailua on harrastettu enemmän ja vähemmän. Teki poika tuossa lakon syksyn aikana - ei enää mennä " pelkästään" pissalle ruokien jälkeen. Tietää kyllä, mihin pottaa käytetään, mutta ei vielä malta pysähtyä pissalle - kakalle sinne kyllä mennään. Sekin tuntui tänään vähän jännittävän vaikka ei aiemmin siinä mitään ihmeellistä ollutkaan. Tänään saatiin jälleen iso saalis sinne ja niin, että ei vaippaan mennyt yhtään. Joskus alku tehdään vaippaan - useimmiten ei. Mutta ei mitään kiirettä.



Olen kotona siihen asti (ainakin :-)) kun poika täyttää kolme.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat