Vierailija

Mies lähti käymään kaupassa ja pyysin häntä tuomaan karkkipussin, kun näin raskaana ollessa makeanhimo on mahdoton. No, kun purin kasseja, pussia ei näkynyt. Ja mies teeskenteli hetken, että oli unohtanut koko karkkipussin oston. Lopuksi sanoi, että on se tuolla takin taskussa, mutta oli pakko vähän kiusata! Mä loukkaannuin verisesti ja kyyneleet tuli silmiini. Tätä ne raskaushormonit teettää...

Kommentit (26)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vai että raskauden aikana makeanhimo on mahdoton. Voi jösses! Kuulut selvästi niihin, jotka lösähtävät sohvannurkkaan mättämään suklaata ja sipsejä koko raskauajaksi, kun hormonit niin käskee. Kiloja tulee sitten 30 ja loppuraskaudesta ei pysty enää kun syömään, kun selkää ja jalkoja särkee. ...







joo no muutma viikko laskettuun aikaan ja painoa kertynyt vain 7 kiloa, selkää ja jalkoja särkee ei pysty muuta tekemään kun syömään, mitä on koko rakauden ajan tultu reilusti tehtyäkin...et voi tuomita ihmisiä tuon perusteella!!!!!

Ootas vaan, kun vauva syntyy, niin silloin vasta itku onkin herkässä :D. Jälkikäteen on niitä itkuja sitten hauska naureskella, niin koomisia tilanteet on!

Vai että raskauden aikana makeanhimo on mahdoton. Voi jösses! Kuulut selvästi niihin, jotka lösähtävät sohvannurkkaan mättämään suklaata ja sipsejä koko raskauajaksi, kun hormonit niin käskee. Kiloja tulee sitten 30 ja loppuraskaudesta ei pysty enää kun syömään, kun selkää ja jalkoja särkee. Synnytyksen jälkeen sitten naristaan kun ne 25 ylimääräistä kiloa ei lähde millään. Sääliksi käy - todella. Raskaus ei ihan oikeasti aiheuta mitään makeanhimoa, lorvikatarrin kyllä monelle. " Pena hei herää, sun on pakko lähtee huoltikselle hakeen sipsejä, kun mun on iiiiiiiiiiiihan pakko saada. Nää raskaushormonit nääs. En voi ite lähtee, kun tää maha niin painaa ja nilkat on ihan turvoksissa"

Kun mä olin raskaana, tein yhtenä iltana itelle leipää, mies tuli ja leikillään sano et kiva oot tehny mulle leivän ja puras siitä, itkin varmaan tunnin ;D ;D

makeanhimo vaivaa yhtä sun toista. Läskit luuserit sitten raskausaikana kekkaavat, että himolle voi antaa periksi, kun on ne raskaushormonit, jotka mukamas pakottavat syömään kuin siat. Oikeasti ei ole mitään lääketieteellistä perustetta väittää että olisi joku hillitsemätön makeanhimo raskaana. Että mua ällöttää sellaiset raskaanaolevat, jotka tekevät hirveän numeron raskaudestaan ja mättävät kuin syöttösiat koko raskausajan.

av-mammat, jotka sitten 30 kiloo ylipainoisina äiteinä väittävät, että jonkun, joka on hoikka vielä synnytyksen jälkeen pitää olla käynyt vähintään jossakin leikkauksessa. BBBBBBBBUUUUUUUUUUUUUUAAAAAAAAAAAHHHHHHHHHHHH

Vierailija:

Lainaus:


Oikeasti ei ole mitään lääketieteellistä perustetta väittää että olisi joku hillitsemätön makeanhimo raskaana. Että mua ällöttää sellaiset raskaanaolevat, jotka tekevät hirveän numeron raskaudestaan ja mättävät kuin syöttösiat koko raskausajan.




no ei varmaan kannata sit poistua kotioven ulkopuolelle ollenkaan, vai mitä? Kun noin harmittaa.



Eikä nyt ollu edes puhe mistään lääketieteellisestä, en mäkään oo paksuna ja mun tekee silti mieli vaikka jotain appelsiineja tai suklaata tai ruisleipää kermajuustolla ja kurkulla ison maitokahvin kera... tai jotain, mitä milloinkin.



tämmönen ärhäkkä reaktio kertoo kyllä susta aika paljon, eikä mitään kovin mairittelevaa..



söin raskaus ajan muroja ja hilloo, jota meni kilon purkki viikossa. Mies ei uskonut, kun soitin työmatkalle, että tuo lisää hilloo, eikä sitten tuonut. Lähdettiin sitten yhdessä ostamaan. Karkkia söin myös kilokaupalla, niinkuin muutenkin.

Painoa tuli lisää 8,9kg jotka jäivät sairaalaan.

tarvitsee. Ja usko tai älä, joillakin se on oikeasti vähän lisärasvaa. Itse olen " ilman raskautta" 48kg/164 cm ja kun tulin raskaaksi neuvolahoitaja sanoi heti alkutekijöiksi, että painoa saa sitten tulla vähintään 10 kg. Ylpeänä keräsin sitä 12kg raskausaikana. Makean, suolaisen ja ylipäätänsä kaiken himo oli valtava. Silti ei auttanut. Jälkitarkastuksessa painoin taas 49 kg. Muutaman kuukauden imetyksen jälkeen 46, eikä maidot meinanneet pysyä rinnoissa millään. Luulenpa että isoimmat syömishimot ovat juurikin niillä, jotka niitä kiloja todella raskauden/imetyksen ylläpitämiseen tarvitsevat. Ja mitä tuohon itkuun tulee; minäkin itkeskelin ihan mistä vaan koko raskauden ja vauvavuoden ajan. Miehen mielestä se oli enimmäkseen hellyyttävää, samoin kuin makeanhimoni. Ja mies on ylipäätään samaa mieltä siitä, että kiloja voisi ihan hyvin olla vähän enemmänkin. Varsinkin raskausaikana kantoi tästä hyvinkin paljon huolta. Että ei tarvitse kakkosen mennä ventovieraiden kiloista kantamaan huolta tai heidän miehiään turhaan alkaa säälimään...

Vierailija:

Lainaus:


Vai että raskauden aikana makeanhimo on mahdoton. Voi jösses! Kuulut selvästi niihin, jotka lösähtävät sohvannurkkaan mättämään suklaata ja sipsejä koko raskauajaksi, kun hormonit niin käskee. Kiloja tulee sitten 30 ja loppuraskaudesta ei pysty enää kun syömään, kun selkää ja jalkoja särkee. Synnytyksen jälkeen sitten naristaan kun ne 25 ylimääräistä kiloa ei lähde millään. Sääliksi käy - todella. Raskaus ei ihan oikeasti aiheuta mitään makeanhimoa, lorvikatarrin kyllä monelle. " Pena hei herää, sun on pakko lähtee huoltikselle hakeen sipsejä, kun mun on iiiiiiiiiiiihan pakko saada. Nää raskaushormonit nääs. En voi ite lähtee, kun tää maha niin painaa ja nilkat on ihan turvoksissa"




Minulla ainakin oli hillitön makeanhimo koko raskauden ajan ja kiloja tuli 20, joista n. 1 kk synnytyksestä oli jäljellä -2. Että se sinun teoriastasi, mene muualle kiukuttelemaan.

Itse en normaalisti syö karkkia (makeaa) ollenkaan, mutta molemmissa raskauksissa on tehnyt mieli suklaata aivan mielettömän paljon. Se ei silti tarkoita sitä, että olisin suklaata mässännyt kaksin käsin, vaikka mieli välillä olisi tehnytkin. Itselläni jäi sekä ekasta että tokasta n. 2-3 kg synnytyksen jälkeen " ylimääräistä" , ja kahdessa kuukaudessa ilman kummempia dieettejä (normaali ruokavalio) ne olivat lähteneet ja olin omissa mitoissani.



Lisäksi ekassa raskaudessa söin hurjan paljon broileria ja perunamuusia, jonkin sortin himo kenties tämäkin. Tokassa raskaudessa söin juustoa, feta- rae- home- sulate- ym -juustoja. Itsehillintää tarvittiin, mutta kyllä mulla ainakin on sekä makean että muunkin ruuan kanssa ollut himoja raskausaikana, on tehnyt ihan tosissaan mieli vain ja ainoastaan jotain tiettyä ruokaa, eikä mikään muu ole maistunut ;)

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat