Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

JES! Vierottanut itseni cipralexistä ja cymbaltasta!

Vierailija

Nyt tunnen taas eläväni. Musiikki sytyttää, sävellän, kirjoitan aah ELÄN! Syksyllä kuntoutukseen ja siitä sitten työkokeiluun. Nyt elämä maistuu! Pitäkää peukkuja ettei tule mahalaskua..

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

... lasten takia mä niitä uskalsinkin alkaa ottaa. On riipasevaa kun kolmevuotias yrittää lohdutella äitiään. Haluan sentään olla sellaisessa kunnossa, että jaksan lapsia hoitaa, jos vaan mahdollista!



On se hämmästyttävää, että pienillä pillereillä saa ajatukset rullaamaan ja ittensä ylös kaivosta. Mutta silti mietin, että on se jännä, että jos serotoniinilla on jotain tekemistä myös runojen ja säveltämisen kanssa. Onkohan tätä asiaa tutkittu?

Vierailija

lääkkeet teki sen että kaikki oli "ihan sama". Cymbaltaa käytetään masennuksen ja kroonisten kiputilojen hoitoon eli on aika mömmö.. Minä ainakin koen nyt vasta eläväni. Mua lääkkeet turrutti. Itse en pitänyt siitä "harmaasta" olosta. Mun musiikin harrastus kärsi myös pahasti koska tunneskaala oli kapea. Mä haluan elää tämän ainoan elämäni täysillä ja niin että tunnen jokaisen päivän. TSEMPPIÄ! ja VOIMIA kaikille masennuksen kanssa eläville! -ap

Vierailija

aivan kauheat vierotusohjeet mulle, en suosittele kellekkaan laakkeekksi jos kiinnostaa fyysisyys ja inhimillinen elama tunnetasolla. !! zapzap.

Vierailija

kysyisin, ett etkö todella säkään voinut säveltää Cipralexin kanssa? Kärsin GAD:sta ja masennuksesta ja aikasemmin käytin Sepramia, se ei enää auttanu ja nyt sit aloitettu Cipralex... ja luovuus ei kuki oikein. Onko se hinta siitä, että jaksaa olla itkemättä ja panikoimatta? Toivoin ettei näin olisi mutta onko se sittenkin semmonen, että biisien tekoon tarvitaan huonot serotoniinitasot? : (

Vierailija

en mä niitä kirjoittamisen vuoksi pois voi jättää, sairauden hoitoon ne ovat määrätyt ja lastenkin kanssa luonnollisesti menee paremmin.

Vierailija

Toisaalta helpompi elää, kun en ole niin yliherkkä kaikelle, enkä myöskään hermona jatkuvasti. Siis muuten koen eläväni kuten 4, mutta en pysty kirjoittamaan runoja enää ;)

Vierailija

Kuinka kauan vieroituksesi kesti cymbaltasta? Ja mitä oireita sinulle tuli? Itsellä juuri vieroitus käynnissä ja oireet ovat aivan kamalat.. Millä tavalla aloit vähentämään lääkettä?

Vierailija

miksi sanoisit että olit pökkelössä? Siis minkä ryhmän lääke tuo toinen on? Serotoniinin takaisinotonestäjät eli tuo Cipralex, niin niidenhän ei pitäisi turruttaa. Jotkut niin kyllä väittää. Itse syön ahdistukseen ja paniikkiin, enkä mielestäni ole "turta". Päinvastoin, nyt olen pitkäpinnaisempi, kaikki ei koko aikaa vituta ja jaksan innostua vaikka mistä ilman että kaikki tuntuu kauheen rasittavalta ja ahdistavalta. Huomaan iloitsevani esim kesästä tosi paljon, huomaan kaiken kivan ja ihanan ja olen alkanut kiinnittää itseenikin enemmän huomiota. Hihhuloin ja nauran taas niinkuin ennen, ennen lääkitystä vitutti ja stressas kaikki niin paljon ettei kereeny mistään iloita.



Kai sitä voi sanoa turtumiseksi että osaa antaa esim lapsen itkun mennä ohi korvein kun tietää että sillä ei ole hätää. Ennen ahdisti sekin niin ettei voinut mitään muuta tehdä kuin kuunnella. Minusta semmoinen turtuminen on vaan hyvä :)

Vierailija

Ehkä se pikemminkin on niin päin, että taiteilijat ovat herkkiä ihmisiä ja myös siksi masentuneisuuteen taipuvaisempia. Herkkyys on edellytys taiteen tekemiselle, mutta myös altistaa masennukselle. Terveitäkin taiteentekijöitä siis löytyy, mutta myös masentuvaisuuteen taipuvaisia.

Vierailija

Ensin vierotin itseni cibusta (oli suht helppoa) ja sitten cymbasta (oli JÄRKYTTÄVÄT oireet). En olisi kuulemma saanut edes vierottaa itse itseäni vaan lääkärin olisi pitänyt jeesiä.. Mutta nyt olen vapaa ja nautin elämästä vuosien pökkelön jälkeen. -ap

Vierailija

No täytyy myöntää että mullekki tulee toi "ihan sama" olo välillä, mutta nimenomaan asiallisissa tilanteissa. Esimerkkinä tilanne että olen menossa yliopistolle, ja ennen tuntui että apua onko kaikki varmasti nätisti, tukka jne, että kaikki tuijottaa kuitenkin. Lääkkeen jälkeen oloen relannut vähän ja edelleen välitän todellaki miltä näytän mutta annan itselleni löysää, eli siis en vaadi täydellisyyttä ja pode jatkuvasti morkkista. Esim jos välillä tulee kilo niin sit vaan karkkia pois eikä tartte sitä pohtia ja ahdistella pitkään. Välillä on hyvä ajatella että ihan sama :) Toki olisi inhottavaa jos se olo tulisi liikaa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat