Vierailija

.

Sivut

Kommentit (40)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Siinä on ihmettelemistä jollekin kiree pipolle.

Ja ettei pääsis helpolla niin ilmotan samaan hengenvetoon että OON ainaki VIELÄ vähintään 4 vuotta kotona koska

a) meillä on siihen varaa

b) mies arvostaa niin paljo lasten kanssa kotona oloo

vastasinkin jo aiemmin tähän kyselyyn ja sanoin,ettei nolota kyllä yhtään. Olen insinööri koulutukseltani ja menen töihin juuri silloin, kun meidän perheestä tuntuu

Lainaus:

Rehellisesti kun olen muutaman henkilön kanssa jutellut niin ovat sanoneet menneensä töihin koska pääsevät siellä tavallaan helpommalla.

Tosin sitten on niitä jotka sanovat kuinka rankkaa se on olla töissä ja hoitaa lapset.



Itse olen lastentarhatäti ja minua säälittää sellaiset päiväkodissa olijat jotka eivät osaa vielä edes kävellä. Hyvä kun osaavat seisoa.



Lasten hoitaminen muutaman vuoden ajan kotona on pieni mutta arvokas osa elämää. Niitä muistoja ja mukavia hetkiä ei saa enää lasten ollessa isoja jälkikäteen luotua.



En näe siinä mitään pahaa että "uhraa" muutaman vuoden elämästään.

Minusta ei ollut ollenkaan noloa tulla äidiksi ja hoitaa omaa lastani kotona kaksivuotiaaksi. Enkä näe mitään noloa siinäkään, että joku on kotiäiti lasten koulun alkamiseen asti. Miksi on tai olisi hienompaa, että joku toinen hoitaa lapsemme?

olin sitten kotona tai töissä.



Miettikööt oikein päänsä puhki kuinka hirveen nolo minä oikein olen ;) jos siitä jotain saavat. Minä en tekemisiäni jonkun henkisesti kehittymättömän muiden arvostelijan silmissä mittauta.

Lainaus:

Mikä siinä "todellisessa" työssä on niin arvokasta ja korvaamonta, että naisen tulisi pistää jalat ristiin ja kiiruhtaa kodin ulkopuoliseen työhön?

En väittänyt, että kotona tehtävä työ olisi raskasta. Tai että töissä käyvä pienten lasten äiti ei joutuisi kulkemaan rankimman kautta. Yritin vain sanoa, että lasten hoitamisella on arvoa, se ei ole työn pakoilua vaan ammatti sinällään, jossa nainen laittaa itsensä ja kykynsä täysillä likoon seuraavan sukupolven puolesta. Kotiäitiys voi olla siis tietoinen uravalinta ja ammatti, ainakin minulle.




Ja oikeastaan, miksi on muka noloa, jos on kotona vielä sittenkin, kun lapset ovat yli maagisen 3v? Mikä siitä tekee noloa, jos on (varaa olla) kotona "tekemättä mitään" jos siitä itse nauttii? Minä ainakin olisi JOS olisi varaa, vaan kun ei ole...

omille lapsilleni. Ja myös koko perheelle. Mieskin arvostaa kotiäitiyttäni. Ehkä sitten, jos olisin kotona pitkään vielä sen normi 3v jälkeenkin. Nyt nuorin vasta 1v9kk. Joten en koe kotiäitiyttäni negatiivisesti.



Muiden - työssäkäyvien naisten? - mielestä voi olla olla toisin, mutta MINÄ en ole nolo, vaikka he puolestani sitten olisivatkin. Mutta en ole kyllä mitään kommentteja saanut toisaalta, että ehkei kuitenkaan heidänkään mielestä ole mitenkään kummallista hoitaa omia alle 3v lapsiaan kotona. Jokainen tekee omat valintansa. Eiköhän tässä kukin ehdi olla töissä vaikka kuinka pitkään vielä kotiäitivuosien jälkeenkin.



tt. Kolmen äiti

ja olen ylpeä siitä :)



Minusta on hienoa sanoa olevani kotiäiti ja uida vastavirtaan niiden joukossa, jotka vievät vauvansa/taaperonsa hoitoon.



Minä en ota toisten ihmettelyä negatiivisena vaan perustelen hyvin valintani ja olen jo muutaman mamman mielipiteisiin vaikuttanutkin - ovat olleet pidempään kotona kuin aikoivat, kun kannustin :)

Lapsen ollessa vasta puoli vuotias minulta jo kyseltiin, olenko vielä kotona vai mitä teen...siis toiset äidit! Että olenko jo TÖISSÄ siis.

Hieman todellisuudesta vieraantuneita?



Ainakin itsellä oli usein kotiäitivuosien aikana tunne, että muut ihmettelivät miksi oikein vain loisin kotona.

Kotosalla olen ollu pian 8 vuotta ja olen oikeasti nauttinut tästä ajasta. Nuorin lapsista on nyt 2v6kk, ja seuraava syntyy Joulukuussa joten saan vielä olla kotona ainaki seuraavat kolme vuotta. Mä todellakin nautin siitä, että saan siivota kodin, laittaa ruokaa ja hoitaa itte lapset. Ja jos vaan rahallisesti mahollista aion olla kotona vielä senkin jälkeen kun taas nuorin täyttää 3 vuotta.

Meillä mies on sanonu, että arvostaa mua näin. JA haluaa että olen kotona lasten kasnsa.Tykkää siitä kun saa tulla jokapäivä töistä siistiin kotiin, jossa odottaa vaimo ja lapset. Ehkäpä mulla syytäkin olla ylepä, kaikki miehetkään kun ei arvosta kotiäitiyttä.

Lainaus:

ja lasten kokopäiväinen hoitaminen ei työstä käy? Entä sitten päiväkotien henkilökunta?



Tarkoitit varmaan kotirouvaa, joka jatkaa kotona oleskelua vielä lasten kasvettua isoiksi tai jopa ilman lapsia?



Meillä myös mieheni arvostaa äitiyttä ja lasten kasvattamista, kotiäitiys oli hänen toiveensa jo ennen lasten tuloa. Vierastamme ajatustakin, että jokin muu taho pitäisi lapsistamme huolta. Sen verran rakastan ja arvostan lapsiani, että olen valmis laittamaan "oman elämän" jäähylle ja olemaan läsnä heidän arjessa. Senkin uhalla, että eläkettä ei paljoa kerry ja rahat ovat tiukalla.



Ja en kritisoi yksinhuoltajia tai taloudellisesti ahtaalla eläviä perheitä, jotka joutuvat laittamaan pienet lapsensa päiväkotiin!




Olen itsekin ollut hoitovapaalla, ja ei se kyllä mitään TYÖTÄ ole, paljon helpommalla pääsin kuin työssäkäyvänä äitinä. Ok, alle vuoden vanhan lapsen hoitaminen käy kyllä välillä työstä ;) Päiväkodissa on yhden ihmisen vastuulla väh. 4-5 vierasta samanikäistä lasta, kun taas kotona niin ei ole. Joka väittää, että hoitovapaalla oleminen on työtä, ei ole kokeillut, mitä on käydä töissä pienten lasten äitinä!



Tarkoitin työn pakoilulla äitejä, joilla ei ole työpaikkaa, ja jotka tehtailevat lapsia 3-4v välein tekemättä välillä töitä...tiedän muutaman tällaisen tapauksen, tuskin heistä on työelämään nuorimman lapsen ylitettyä maagisen 3-v. rajapyykin.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat