Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Heipsansaa,



Kiirettä on taas pitänyt näiden lapsosten kanssa, vaikka käynkin aina silloin tällöin kurkkaamassa kaksosperheiden kuulumisia/tinkaamisia ;).



Meillä on tällä hetkellä koko perhe kipeänä ja meidän kaksostyttö raukalla on lievä rs-virus, jota saan tehotarkkailla ja lääkitä aina 6 tunnin välein. Omakaan olo ei ole kovin rapia, mutta onneksi nämä flunssat aina tulevat mutta myös menevät. Tehtiin sellainen nukkumajärjestys, että mies nukkuu esikoisen kanssa ja kärsii sen heräämiset, minä nousen vain kaksosten älämölöihin 4-8 krt yössä.



Meidän vauvelit ovat nyt 6 kk ikäisiä ja ihanaa kun nuo koliikkihuudot ovat nyt sitten lopullisesti historiaa. Ollaan maisteltu kasvissoseita muutaman viikon, mutta menekki on edelleen heikkoa, suurin osa syljetään takaisin kaukaloon. Täysimetyksellä ovat siis edelleen ja mitat ovat huimat: pojalla 8970g/68 cm ja tytöllä 9,2 kg/68,5cm - tällaisiä " kaksosrääpäleitä" siis meillä, joten en yhtään ihmettele näitä mun selkävaivoja kun noita kanniskelen päivät pitkät. Tyttö kääntyilee ja viettää aikaansa paljon vatsallaan, mutta poju lilluu kyljellään ja vähän yrittää vatsalleen muttei ole vielä toistaiseksi onnistanut. Hampaita hän on kuitenkin jo ehtinyt tekemään kaksi kappaletta. Toisaalta ihanaa, kun nuo ei vielä pahemmin liiku, sillä sitten saa olla koko ajan perässä hiihtämässä, kun ehtivät joka paikkaan =).



Tytöllä on nyt oikean korvan kuulo seurannassa, sillä 5 ja 6 kk neuvoloissa oikean korvan kuulo ei ole reagoinut helistämisiin. Tytöllä on ollut samaan aikaan paha flunssa ja nyt rsv, joten sekin on tietysti voinut tukkia korvan. Vien vauvan heti flunssan kaikottua yksityiselle korvaspesialistille, onneksi on tuo vauvavakuutus. Ollaan miehen kanssa huolestuneita, mutta katsotaan nyt ensin mitä nuo kokeet antaa tulokseksi. Pojallahan oli syntyessä pienen pieni reikä sydämessä, mutta sen tsekkaukseen on kutsu vasta tulossa. Toivottavasti se olisi jo umpeutunut.



Muuten tää on tätä arjen pyöritystä. Karkaan muutaman kerran viikossa salille ja jumpalle, menen vaikken jaksaisi tehdä muuta kuin istua korvalaput päässä niskalihaksia venytellen ;). Pääasia, että olen saanut omaa aikaa ja vähän puhaltaa ilman lapsia. Nyt kun näitä syöminkejä tehdään jo isommalla porukalla, niin on siinä säätäminen näiden eri pöperöiden kanssa. Esikoinenkin on vähän taantunut omassa syömisessään ja haluaa välillä äidin apua, mutta hänen osaamisensa kehumiset nokkamukin ja lusikan käytössä on saanut Eerikan kuitenkin jatkamaan itsenäistä syöntiään. Vauvojen kanssa yritetään hypätä suoraan nokkamukiin, jotta jäisi tuo tuttipullovaihe kokonaan väliin. Ostettiin muuten toiseksi tuoliksi Emman wave syöttötuoli, jossa on samat ominaisuudet kuin Stokkessa mutta on enemmän kuin puolet halvempi (69 egeä lastentarvikkeliikkeessä).



Mitäs vielä? Elämä on oikein ihanaa ja tiedostan itsekin, että nyt on helppoa kun olen kotona ja ehdin hoitaa noita lapsia. Sitten kun tulee paluu työelämään, tulee tämän arjen pyöritys olemaan huomattavasti raskaampaa, koska lapsethan heräilevät öisin varmaan tuonne 3-4 vuotiaaksi ja tarhaan on vietävä ja töihin ehdittävä. Muistutan miestä, että nautihan nyt, nuo vauvat ovat pieniä niin vähän aikaa. Ja mies on niin myyty noihin nassikoihin, vaikka keväällä ei meinannut saada öitään nukutuksi vauvastressin takia. Toki olemme väsyneitä, tulee välillä huudettua ja elämä on toisinaan raskasta kun pitää revetä joka paikkaan, mutta varmasti en vaihtaisi paikkaani kenenkään vapaaehtoisesti lapsettoman ystäväni kanssa.



Oikein mukavaa joulunodotusta kaikille nykyisille ja tuleville tuplamammoille.



T. Eerikanäiti, Eerika 2v 1kkja " Aatu & Bertta" 6 kk



Kommentit (9)

Oskari oli 6540g ja 65cm ja Sanni 5740g ja 62,5cm. Ihan hyvin kehittyvät. Molemmat ovat jo muutaman kerran kääntyneet selältä vatsalle, tosin Sannilla jää kädet vähän tielle vielä. Navan ympäri pyöritään kovasti ja muutenkin päästään jo vähän liikkeelle, vaikka ei sitä ihan ryömimiseksi voi vielä sanoa. Osku pääasiassa sätkii paikallaan mahalla ollessaan, joten tahto liikkua on ainakin kova! Oskari haluais myös olla pystyssä koko ajan, istua, että saa nähdä koska se taito opitaan. Isoveli istui jo alle puoli vuotiaana, mutta tämä kaksikko ei ole ihan vielä siinä kohdassa taidoissa.



Perunaa ja porkkanaa syödään sekä hedelmäsoseita ja kauravelliä. Rintamaitoa myös edelleen tulee, joten sitä myös. Öisin herätään enää yleensä kerran syömään, kauravelli on pidentänyt nukkumista aika lailla. Mutta aamulla nukutaan pitkään ja päivällä otetaan yhdet pidemmät päikkärit ja pari lyhyempää.



En ole ehtinyt pahemmin mitään joulusiivoja tehdä, mutta lahjat on kaikki hankittu ja olen mä sentään jotain jouluista tänne kotiin saanut. Ens viikolla alkaa miehellä parin viikon loma, joten sitten pääsen lomalle minäkin! ; ) Ehkä sitten ehtii esikoisen kanssa leipomaan vähän pipareita ja tekemään joulukoristeita. Just sain eilen kortit postiin, kun saatiin niin tosi hyvä kuva lapsista siihen! : )



Mukavaa joulunaikaa kaikille!



T: Piia, Elias (melkein) 3v sekä Sanni ja Oskari 5½kk

Meillä otettiin tänään iso askel meille... Vauvojen sängyt siirrettiin omaan huoneeseen ja siellä nyt nukkuvat ensimmäistä kertaa päikkäreitä. Aikaisemmin jo piti siirtää mutta sitten iski kamala flunssa, josta jälkitautina vielä molemmille korvatulehdukset ja halusin heidät pitää lähellä nukkumassa. No kyllähän niitä flunssia varmaan tulee myöhemminkin, mutta täytyy sitten katsoa miten hoidellaan yöt.



Mittoja en nyt tiedä, kun seuraava neuvola 22. päivä ja edellisestä melkein kaksi kuukautta. Kasvaneet kyllä ovat, kun vaatekoko on jo suurentunut parin kuukauden takaisesta. Kehitystä on tapahtunut. Tyttö kyllä kehittyy motorisesti nopeammin. On jo ryöminyt kuukauden ja kohta varmaan konttaakin, mutta poitsu edelleen sätkii mahallaan jalat ilmassa. Työntää kyllä käsillä niin että liikkuu peruuttaen ja navan ympäri pyöriminen on hänelläkin muuttunut huomattavasti taidokkaammaksi. Sitä mukaa, kun taidot ovat lisääntyneet, on lattialla viihtyminenkin parantunut. Tyttö kyllä käyttää hyväkseen tilaisuuden, kun itse pääsee liikkumaan ja toinen ei. Kaikki lelut vie pojalta ja siirtyy juuri sen verran kauemmaksi ettei toinen yltä. Siinä sitten naureskelee. Tiedä sitten onko tarkoituksellista...



Meillä siis ihan mukavasti menee ja nyt jo suren sitä, että puolen vuoden päästä pitäisi olla töissä, jossen jää hoitovapaalle. Ja sen sitten taas määrittelee melko pitkälle taloudellinen tilanne :(



Oikein hyvää joulunodotusta kaikille!



Enna & pikkaset 7,5kk

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pakko vielä kirjoittaa elämää helpottanut seikka, jota en olisi osannut toivoa.



Mulla meni kaks vuotta sitten lautaillessa ranne mutkalle (siis luu oikeasti mutkalle) ja vaikka se saatiin kiskottuakin paikoilleen, ei se ihan entisensä ole. No meidän edellisessä asunnossa lavuaarin hana oli oikealla puolella ja muksut piti aina nostaa tuolle vasemmalla kädellä ja ranne alkoi ihan tosissaan kiukuttelemaan. Nyt uudessa asunnossa molempien vessojen lavuaarien hanat on vasemmalla puolella eli kipeä ranne saa rauhassa huilia ja onkin lopettanut vihlomisen. Tuntuu muksujen nostelu huomattavasti mielyttävämmältä, kun ei tarvitse pelätä ranteen pettämistä:)

Hei



Todella pitkästä aikaa ehdin koneen ääreen ja ajattelin nyt vastata kun täällä olen. Ehdin seuraamaan palstaa viimeksi joskus alkukesästä. Meidän kaksoset syntyivät viikolla 33 15.07 suht isokokoisina: A-tyttö 1900g ja B-poika 2350g. Asustamme Tanskassa ja täällä on sairaala ym. systeemit nähtävästi vähän eri lailla. No, oltiin kaikki sairaalassa 3-4 viikkoa ja siitä lähtien kotona lukuunottamatta yhtä sairaalareissua pojan kanssa. Hän on hieman alttiimpi sairastelemaan, hengitys on pysyvästi vähän rohiseva. Isommat sisarukset (5- ja 2-vuotiaat )kantavat tarhasta kotiin kaikki maailman taudit. Kaksostyttö sen sijaan on koko ajan terveenä.

Ihmettelen sitä miten voi olla kaksi niin erilaista vauvaa: tarpeet, temperamentti ja ulkonäkö erilaiset. Suunnilleen samankokoisia ovat kuitenkin, noin 6,5 kiloa ja 62-64 cm. Tänään on varsinainen ihme että ovat nukkuneet päiväunia samaan aikaan jo pari tuntia, usein toinen herää jo tunnin jälkeen ja sitten loppupäivä menee eri rytmeissä. Onneksi ovat päättäneet ottaa kunnon yöunet viime viikkoina. Poika herää joskus kerran yössä. Oltaisiinpa saatu muutkin lapset nukkumaan niin hyvin! Nukkuvat ihan omissa sängyissään ja tässä vaiheessa eri huoneissa. Meillä ei toiminut hienot teoriat samassa sängyssä nukkumisesta.

Se että vauvoja on kaksi alkaa nyt olemaan tosi antoisaa: on ihana katsella kun he huomaavat toisensa ja hymyilevät. Meitä huvittaa kun joskus toinen huutaa pää punaisena ja toinen hymyilee ärjyjälle tyytyväisenä.

Aluksi tuntui usein epätodelliselta että juuri meille kävi näin että lapsimäärä tuplaantui. Elettiin päivä kerrallaan ja toivottiin että selvitään menosta yön yli. Nyt kaksoset alkavat tuntumaan ihan ns. tavallisilta ihanilta vauvoilta, ovat kohtapuoliin normaalissa kasvukäyrissä ja ottavat kehityksessä varmasti pian ison askeleen.

Nyt minua taas kaivataan. On tämä aika menoa välillä, muutama kerta ollaan miehen kanssa " jaettu" vauvat ja lapset. Olisipa esikoisen kanssa tiennyt miten helppoa yhden vauvan hoito on.

Päivät menee vauhdilla ja ihanaa, kohta on joulu. Kiirettä vaan tulee kun mies on iltavuorossa koko viikon ja mun täytys koittaa siivoilla ja tehä pipareita yms.



tytöt heräilee molemmat 1-2 kertaa öisin ja päivisin nukutaan 1-2 päiväunet.



9kk neuvola on takana ja neiti A:lla oli pituutta 70cm ja painoa 7,8kg ja neiti B:llä oli pituutta 67cm ja painoa 7,6 kg.



Neiti A ryömii ja koittaa päästä seisomaan tukea vasten...huonoin tuloksin vielä. Sen sijaan hän sanoo " kakka" ja jollain tasolla sanoo myös " äiti" .



Neiti B konttaa ja nousee tukia vasten seisomaan ja kävelee tukien kanssa ja polviseisonta onnistuu ihan ilman tukea ja koittaa siten päästä eteenpäin:)



Saatiin lupa alkaa neiti B:n kanssa kokeilemaan hapanmaito tuotteita pikkuhiljaa. viiliä jo vähän maisteltiin ja naaman ilmekin oli sen mukainen:):)



Neiti A:n maitoallergia näyttää ainakin tällähetkellä olevan historiaa..ollaan alettu kokeilemaan tuttelia soija maidon joukossa ja puuron joukossa. Ainakaan nyt 30ml:n päivä annoksesta ei ole mitään oireita tullut. Eli kohta lisätään annosta 10ml ja pikkuhiljaa desiin saakka kokeillaan ja jos ei mitään tule, niin sitten voin sanoa hyvästit kalliille korvikkeelle ja alkaa taas antamaan tuttelia ja pikkuhiljaa hänellekin sitten hapanmaito juttuja ja sitten 1 vuoden nurkilla maaliskuussa tavallista maitoa.



Isoveli tykkää kovasti hoitaa siskoja ja toisen kanssa painivat välillä ja nauraa räkättävät yhdessä:)



Joulua meillä kovasti odotellaan ja joka päivä on jotain ohjelmaakin tiedossa ennen joulua.



sari ja tytöt kohta 9kk ja isoveli 3v5kk

Meillä 5 kk neuvola ensi viikolla, joten kokoa en tarkkaan tiedä, kuukausi sitten 4 kk neuvolassa olivat 7500 g ja 67 cm sekä 6900 g ja 64 cm. Iloiset on meidän tytöt, hymyjä satelee joka suuntaan ja jutustelua on ihana kuunnella. Paitsi silloin kun ovat juttutuulella n. klo 04 aamulla, mikä on tapahtunut useita kertoja viime aikoina... Useinmiten menee yöt ilman syöttöä, joskus syövät siinä puoli kuuden aikaan. Kiinteitä syödään yksi annos puuroa, ja yksi annos hedelmä- tai kasvissosetta päivässä. Hampaita ei vielä näy, mutta kummallakin kuolaa tulee ja jotain pitää " kaluta" koko ajan eli kutina suussa on kova.

Kiireistähän tämä kaksosarki on, mutta kyllä minä nautin!

Joulua odotellessa,

Meidän kaksikosta poika joutui toissapäivänä maidottomalle dietille ja nyt on pari yötä mennyt huomattavasti paremmin. Saa nähä, helpottaako yöhuudot pidemmän päälle ja rauhottuuko iho, mutta tätäkin nyt kokeillaan. Tekee kyllä itelleen ihmeitä, kun on hieman paremmin nukkunut.



On hieman tylsää, kun mies nukkuu ja pikkuset tuijottavat Sinisen talon nallea (ihan yliveto suosikki:)). Kinkku kärisee uunissa ja varmaan palaa vielä. Kinkkumittari sekosi yöllä ja mulla ei pahemmin ole kokemusta tuollaisen paistamisesta.. Tullut kirottua koko kinkku muutamaan otteeseen.-) Ei olla aattoa edes himassa ja miehen isovanhemmat raahas meille 12 kilon kinkun..... On hieman reilu meidän perheelle, kun ei nuo meidän pikkuset vielä sen päälle ymmärrä.



Paketteja on aivan järjettömästi. Mitä ihmeellisimmistä suunnista on tullut pikkuisille paketteja ja meillä ei varmaan mahdu asuntoon kohta mitään muuta kuin leluja. Ja vielä kun tietää, että nuo meidän pikkuset varmaan himoitsevat niitä papereita paaaaljon enemmän kuin itse lahjoja.



Meillä poika muuten keksi ryömimisen salat tässä tällä viikolla ja nyt vedetään itseään jo aika hyvää vauhtia pitkin lattioita. Tyttö on edelleen rapu, mutta on konttausta alkanut treenailemaan. Oon tässä jo moneen kertaan ihmetellyt, kun monet tuntuvat kilpailevan siitä, kuka lähtee ryömimään, konttaamaan ja kävelemään ensimmäisenä. Ite oon lähinnä helpottunut siitä, ettei pikkusilla ole hirmuinen kiire liikkeelle tai ylös. Kolhuja tulee tälläkin vauhdilla jatkuvasti ja pojalla on jo mustelma päässä. Pelottaa jo valmiiksi, mitä kaikkea kerkeävät, kun nopeammin liikkeelle pääsevät.



Mutta nyt pitää mennä kurkkimaan tuota kinkkua... Huoh... 12 kiloa... Taitaa tulla muutama kinkkuleipä syötyä..:)



Mutta vielä kerran kaikille älyttömän hyvää joulua!!!



Dummy + hämmästyttävän rauhallinen termiittikaksikko (7,5kk)

Mä eilen jo kaivoin tuon vanhan pinon tuolta sivujen takaa ja lueskelin sitä ja kirjoitinpa vielä piiitkät pätkät. Mun ja tietokoneitten yhteistoiminta on kyllä aina hieman tökkinyt ja eilenkin tuo teksti katosi johonkin bittiavaruuteen. Toivotaan, että nyt on parempi tuuri.



Meillä on nyt muutto takana ja kämppä aivan hyrskyn myrskyn. Kakarat tuntuvat nauttivan tästä, kun koko ajan löytyy jotain uutta ja mielenkiintoista (ja yleensä kiellettyä..), mutta mä alan pikkuhiljaa kaipaamaan jonkinlaista järjestystä. Tuntuu, että joka paikka on täysi tilapäisratkaisuita, eikä asiaa yhtään auta anopin kyläilyt ja kauhistelut siitä, että kun ei vieläkään o saatu kämppää järjestykseen.. On alkamassa kovasti järjestelmään ja meinaa loukkaantua, kun sanon, ettei siitä nyt oikein ole apua. Lähtivät nyt sitten etelään viikoksi, joten on vähän aikaa rauhassa. Mukavaa lomaa niille ja hieman mullekin..:)



Meillä käytiin neuvolassa muksujen ollessa 6,5 kuukautta ja mitoiksi saatiin pojalle 74 cm ja 9965 g ja tytölle 70 cm ja 8870 g. Tällaiset pienet kaksoset siis meilläkin. Ei painosta ihan heti uskoisi, että pikku herran syöminen on aina melkoista taistelua. Tytöllä taas varmaan puoli kiloa tuosta painosta on poskia on nimittäin kasvattanut erittäin suloiset hamsterinposket..:)



Ja hampaita on tehty ja tehdään.. Pojalla on jo 5 ja toinen kulmahammas ylös tulossa. Yöt ovat siis sen mukaisia, varsinkin kun tämä meidän pikku herra on siskoaan huomattavasti helpommin kitisevä ja huomionkipeämpi. Päivisin hampaista ei o mitään hässäkkää, mutta yöllä heräillään vähintään parin tunnin välein ja saatetaan välillä keikkua tuntitolkulla. Ekan kulmahampaan kohdalla raahasin pojan jo lääkäriinkin, kun huuti yöllä 2,5 tuntia putkeen ja hieroi samalla korvaa. Lääkäri tutki ja antoi terveen paperit ja tuhahti että turhaan hampaita tekeviä vauvoja tänne raahataan. Itelle tuli kuitenkin parempi olo ja huudotkin kestää, kun tietää mistä johtuvat. Toinen kulmahammas on kuitenkin nyt jo melkein läpi, joten ehkä nuo yötkin rauhoittuvat?



Ja sitten meillä pidettiin ensimmäinen mahatauti ja oli kamalaa. Mulle varmaan vielä enemmän kuin muksuille. Eka alotti poika oksentelun ja seuraavana päivänä tyttö. Tyttö teki vielä samana päivänä totaalisen juomalakon. Oli koko päivänä juonu ehkä 30 ml ja yhtäkkiä nous kuume 39.2 ja mä olin jo ihan valmis lähtemään sairaalaan. Supot sitten onneksi tehosivat ja nestettä alkoi uppoamaan, joten saatiin hoidettua kotona. Tuli taas pientä shokkihoitoa. Mahatauti on monen muun ongelmien rinnalla hyvin pientä eikä todennäköisesti mitenkään vaarallista ja silti olin aivan paniikissa. Sai taas tajuamaan paremmin, miten en todellakaan voi mitenkään edes kuvitella esim. Marikan oloja. Toivottavasti teilläkin on jo asiat kääntynyt parempaan?



Käväisin taas viime viikonloppuna töissäkin rentoutumassa ja sunnuntaina oli sitten firman pikkujoulut. Oli kiva nähä tuttuja ja siihen päälle nukkua täydet yöunet. Oli seuraavana päivänä ihan epätodellinen olo ja totesinkin, että tais olla ekat täydet unet vuoteen. Jännästi sitä tottuu tällaiseen pieneen väsymykseen ja alkaa pitää normaalina olotilana.



Mutta siis muksut ovat edelleen erittäin ihania ja kultaisia. Kehittyvät päivä päivältä ja liikkuvat koko ajan nopeammin. Istumaan ei vielä nousta, mutta jos joku muu nostaa, niin siinä nökötettäisiin vaikka kuinka kauan. Konttausta harjoitellaan, mutta liikkuminen ei vielä niin onnistu. Ihania pakkauksia ovat ja elämä rullaa nyt taas mukavasti.



Tuosta kuulosta vielä.. Meillä ei kumpikaan ole oikein reakoinut neuvolan helistimiin ja piipittimiin ja neuvolatäti totesi vain, ettei taida olla tarpeeksi kiinnostava ääni. Kehitti sitten muita ääniä ja jo alkoi päät kääntymään. Toivotaan, että teilläkin on kyseessä jokin vastaava juttu.



Dummy + termiittikaksikko (7kk)

Meille kuuluu vihdoinkin hyvää.



Arki on tasoittunut, edelleen sitä värittää suht' tiheät kontrollikäynnit, fysioterapiat, neuvolakäynnit yms. No - lääkärin suosituksesta muuten emme sitten juuri liiku missään vaan karttelemme infektioita. Lapsivieraita emme ole vieläkään ottaneet vastaan, jouluna olisi tarkoitus tavata serkkuja (mikäli ovat terveenä). On vaikeaa, kun kaikilta vierailta on aina tentattava, että oletteko terveenä - yllättävän moni on valmis vetämään herneet nenään kun ei oteta kipeänä vastaan. Ehkäpä se on kuitenkin enemmän heidän ongelmansa kun meidän....



Painoa lapsilla on kertynyt kivasti, poika on ottanut tyttöä huimasti kiinni lähes 300 g viikkovauhdilla! Tyttö on nyt reilu 6 kg ja vajaa 65 cm. Poika vajaat 6 kg ja n. 63 cm (tiedä näitä lukuja tällä hetkellä kun neuvola on vasta loppuviikosta ja ollaan uskallettu pitää kolmen viikon tauko mittailuissa!). Ruokaa painuu molemmilla kiitettävät määrät. Syöttäminen sujuu nopsaan, reilussa puolessa tunnissa ovat molemmat ruokailleet (tuntuu niin helpolle kun ennen pojan leikkausta poika söi huudon kera 80 ml maitoa reilussa tunnissa). Nukkuvat 11-12 h heräten muutaman kerran mutta rauhoittuvat tutin antamisella. Päivällä ovat valveilla aina 1,5 - 2,5 h ja sen jälkeen on pikku-unien aika - useimmiten puolen tunnin tirsat riittää ja yhdet pidemmät päiväunet.



Mitään ihmeitä ei täällä olla opittu, tyttö eilen alkoi kääntymään selältä mahalleen (ensin vetäen itsensä veljen jalasta kiinni pitäen). Poika ei viihdy mahallaan yhtään, leikkausarpi painaa vielä kovasti ja olo on tuskainen. Pojan rintalasta jäi leikkauksesta ulospäin kuprulleen ja helppo on uskoa, että siihen painaa. Terapiapallon päällä päivittäin jumpataan ja siinä jaksaa hyvin kannatella päätään ja olla mahallaan. Pojan vauhti olisi kova, selällään potkii itseään eteenpäin pitkiä matkoja - takaraivolla ei varmaan ole kohta hiuksia lainkaan! Molemmat vierastavat kovasti kaikkia, poika varsinkin. On sanottu, että sairaalassaoleminen " kasvattaa" nopeammin lasta, poikakin alkoi vierastamaan huomattavan nuorena. Ei sillä, olisihan tuo kasvattaminen saanut jäädä väliin...



Olen lukenut kirjan " Leijonaemojen tarinat" ja huomannut, että on ihan normaalia/sallittua karjua leijonan lailla pentunsa puolesta. Kirja on loistava kuvaus erityislasten äitien ajatusmaailmasta. Moni on itkenyt vuolaat virrat lukiessaan - itseäni ei itkettänyt kun olivat niin lähellä niitä omia ajatuksia / kokemuksia, joita on joutunut työstämään menneinnä kuukausina. Suosittelen kaikille, jotka haluavat kurkata verhon tälle puolen (ostan kirjan joululahjaksi läheisille niin ymmärätävät ehkä paremmin läpikäytyä).



Jännityksellä seuraamme lasten kehitystä, kaikki opittu on meillä suuri asia ei itsestäänselvyys! Kontrollikäynnit sydänasemalla ja kirurgisella jatkuvat pojan osalta, tytön vsd ultrataan joskus pojan käynnin yhteydessä (kardiologi kuunteli viimeksi ja ei kuullut enää sivuääntä). Työt alkavat osaltani neljän viikon kuluttua! Mukavaa on päästä tekemisiin ihmisten kanssa, vaikka kyllähän ikävä lapsia päivän aikana varmasti tulee. Isä jää kuitenkin lasten kanssa kotiin, joten lasten osalta mikään ei muutu. Meillä oli sovittu jo ennen lapsien olemassaoloa, että vanhempainvapaa jaetaan puoliksi " kun ei ole äidin yksinoikeus" (mieheni sanoin). Arvostan kyllä miestäni, että uskaltaa jäädä pois uraoravanpyörästä ja haluaa luoda tiiviin suhteen lapsiinsa. Epäilystä siitä, etteikö mieheni pärjäisi ei mulla ole - päinvastoin. Itselläni on paljon pitämättömiä ylityövapaita ja vuosilomia, joten en minäkään töissä varmasti täysiä viikkoja roiku....



Mukavaa Joulunalus aikaa, muistakaa, ettei kaappeja tarvitse jouluksi siivota mikäli ette Joulua siellä istu! Ja mikä parasta, ihan kohta käännytään taas valoa kohti ja kesäkin tulee!



Marika ja aamu-uninappulat







Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat