yksin lasten kanssa

Vierailija

olen nuori kotiäiti,lapset alle 4v ja odotan kolmatta.

Mies on töissä muualla viikot,viikonloppuisin vain kotona.

Olen todella yksin ja aikalailla tylsistynyt (masentunut?) lapset hoidan hyvin ja rakastan heitä ylikaiken,mutta en saa koskaan "hengähtää",kokoajan teen kotihommia tai hoidan heitä (ovat erittäin vaativia lapsia ja kovia kiukuttelemaan) lähiaikoina mulla on ollut kauheasti päänsärkyä,migreenikohtauksia,olen meinannut pyörtyä,unihäiriöitä.

Minulla on yksi ainut ystävä joka käy kylässä,ja vanhemmat joiden luona voidaan käydä.

Mutta lapset ovat silti aina mukana... en saa koskaan olla yksin.

Lapset ovat aika vaikeita saada nukkumaan ajoissa jne...siis iltaisinkaan ei omaa aikaa ole.

Joskus aamuisin on vähän aikaa jos nousen ennen heitä,mutta sekin aika kuluu siten siivotessa jne.

Olen harkinnut eroa miehestä ja muuttoa toiselle paikkakunnalle,isompaan paikkaan jossa olisi enempi virikkeitä,lapsille ja ehkäpä itsellekin joitain harrastuksia tai henkireikiä...

Kommentit (8)

Vierailija

neuvolasta paikkakuntasi äitikerhoja/perhekerhoja ja ala etsimään aikuisseuraa.

Ero tuskin auttaa tilannettasi, yritä keksiä miten helpottaa nykyistä tilannetta ettei eroa tartte harkita. Ja puhu miehellesi, tee tilanne selväksi, ettet jaksa jos ei muutoksia tule. Menkää puhumaan yhdessä jonnekkin, missä ulkopuolinen kuuntelemassa ja varmistamassa että molemmat saavat puhuttua oman näkemyksensä. Tsemppiä ja jaksamista sulle. Ja kokeileppas etsiä sähköpostikavereita jotta saat jaettua arjen murheita jollekkin.

Vierailija

enää tiedä mitä haluan. kait edes tunnin hiljaista ja rauhallista aikaa.

taidan todellakin muuttaa pois,alkaa tuntua ainoalta ratkaisulta ja hyvältä :)

Vierailija

koska itse on lapsia haluttu. Ei tässä varmaan suurimmalla osalla äitejä omaa aikaa ole. itse ajattelen asiat näin, että lapset ovat pieniä vain hetken. Sen jälkeen alkaa oma aika.

Vierailija

eihän kukaan tule sua kotoasi hakemaan ja työntämään, jos et itse uskalla lähteä.

Mietippäs uudelleen mikä on tärkeää elämässäsi ja rohkaistu etsimään itsellesi henkireikiä, ennenkuin pimsahdat kotiin. Ei itseään saa unohtaa! Ja lapsesi tarttevat äidin joka pitää huolta itsestään. Ja jo hyvinkin pienet asiat ja muutokset saavat ihmeitä aikaan.

Vierailija

Ymmärrän sinua, koska olen ollut samassa tilanteessa. Paitsi että vanhemmatkin olivat muualla.



Mutta sinulla tuntuu olevan jo uupumuksesta johtuvia psykosomaattisia oireita, joten jonkun asian pitää muuttua että jaksat.



Oma mieheni pystyi vähentämään reissailua kun minä aloin oireilemaan, keskustelkaa siitä, tai miettikää mistä voisit saada kotiapua. Kysele neuvolasta vaikkapa.

Vierailija

että haluat miehesi olevan enemmän kotona ja tekevän enemmän kotihommia?

Silloin sun on varmaan parasta kertoa se miehellesi että näin haluat.

Sitä niin helposti jää kotiin pyörimään ja tekee itsestään "marttyyrin".

Ne roolit että isät töissä ja äidit raatamassa 24h lasten ja kodin kanssa putkahtavat esiin kun lapsia syntyy, valitettavasti. Mutta mikään ei muutu, jos emme itse mitään muuta. Edelleenkin kannatan että miettisit mikä sulle on tärkeää ja alkaisit pikkuhiljaa muuttamaan arkeasi haluamaasi suuntaan :)

jaksamista ja voimia siihen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat