Mitä mieltä mun elämästäni?

Vierailija

- olen 2 lapsen yh

- ei tukiverkostoa--> ei millonkaan vapaa-aikaa

- uhmaikäinen lapsi

- riita perinnöstä sukulaisten kanssa -->välit poikki heihin

- vakava sairaus

- ei oikeita ystäviä, eikä juurikaan kavereita

Kommentit (9)

Vierailija

Turha riidellä perinnöstä, se on vain tavaraa eli tuhkaa, tomua, multaa ja hiekkaa. Ole sinä viisain ja niele ylpeytesi; ajattele lapsiasi ja mitä heiltä puuttuu nyt ja myöhemmin elämässä, jos mitään sukulaissuhteita ei ole. Ystävät ja kaverit reagoivat yleensä sinuun, niin kuin sinä heihin. Kaikenlainen katkeruus ja kauna syö mitä tahansa suhdetta; anteeksi anto on hyvä keksintö.



Uhmaikä ei kestä ikuisuuksia, hienoa että lapsilla on sisarus ja äiti. Toivottavasti hitsaudutte yhteen ja toimitte tiiminä lasten kasvaessa.



Toivottavasti toivut nopeasti sairaudestasi, toivon sinulle ja perheellesi voimia käydä läpi hoidot, millaisia ne sitten ovatkaan.



Elämään kuuluu kaikenlaisia vaiheita, elät täyttä Elämää. Suvantovaiheessa voit nostaa itsellesi hattua; miettiä miten kaikesta kuitenkin selviää ja kaikki muuttuu hyväksi.



Hyvää kesää sinulle ja perheellesi:

Vierailija

lukuunottamatta tuota vakavaa sairautta. Sinulle on suotu 2 lasta, monelle ei suoda yhtään, kunhan lapset kasvavat myös vapaa-aikasi lisääntyy. Myös parisuhteessa eläville pienten lasten kanssa eläminen on raskasta, kotiäitiys ja miehen reissutyö pitää vapaa-ajan minimissään. Perintöasiaan en kommentoi kun en tiedä siitä sen enempää, ei mukavaa varmaankaan. Onko sinulla työtä/opiskeletko? Onhan siinäkin sisältöä elämään. Oletko itse tyytyväinen? Sehän kaiken ratkaisee.

Vierailija

en nyt edes tiedä mihn laitan lapset kun joudun menemään säännöllisesti hoitoihin sairauden takia... Sossun asiakkaaksi en ikinä halua.



ap

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat