Vierailija

Kun asutte ulkomailla niin soittaako Suomen sukulaiset tai kaverit teille? Itse oikein mietittiin tätä asiaa ja miehelläni on yksi kaveri joka soittaa hänelle ja minulla yksi kaveri joka soittaa(työsuhdekänny) mutta muuten kaikki yhteydenpito on meidän soittojen varassa. Vähän joskus rasittaa tuo ajattelu että kukaan ei raski edes minuuttia puhua......Miten teillä? Yleensähän täältä Suomeen soittelu maksaa kai enemmän kuin Suomesta ulkomaille

PS: Asun kuitenkin Euroopassa

Kommentit (11)

Vierailija

että ystävät ei kyllä paljon soittele... sähköpostit kulkee kyllä kohtalaisesti molempiin suuntiin parhaiden kavereiden kanssa. En kyllä itsekään ystäville jaksa soitella, jotenkin tuntuu että työ vie niin paljon energiaa, että ei jaksa soitella kuin tärkeimmät soitot, eli omalle perheelle. :) Eli ystävien soittoja en ole edes ymmärtänyt kaivata sen enempää. On kuitenkin paikalliset ystävyydet, jotka on päivittäisiä, kotimaan ystävyydet on muutenkin aina siihen tyyliin, että kun nähdään niin juttu jatkuu siitä mihin viimeksi loppui...

Vierailija

Eli ennen lähtöä lähisuku ja tärkeimmät ystävät saivat lahjan



Skype eli kamera ja ohjelma-asennus koneelle ja kirjalliset, kuvalliset (copy-paste) ohjeet käyttöön, joten mummot ja vaaritkin selviävät uuden tekniikan kanssa.

Vierailija

Vanhemmat useamman kerran viikossa. Samoin itse soittelen vanhemmileni ja lähisukulaisille.



Nyt kun aloin miettiä, niin kyllä kaverit ovat lakanneet soittelemasta. En kuulu kenenkään "rinkiin" jolloin vois soitella puoli-ilmaiseksi niinkuin Suomessa. Miehelleni soitellaan jonkin verran enemmän kuin minulle.

Vierailija

Lainaus:

Mitä ihmettä te puhutte vanhempienne kanssa jos soittelette useamman kerran viikossa??? En minä soitellut heille Suomessakaan asuessani ja silti ollaan hyvin lämpimisä ja läheisissä henkisissä väleissä.





Enpä minäkään juurikaan soittele kun nuo pienet lapset aina häiritsevät puhumista.

Vierailija

Meilla ei kukaan soittele tavallisella lankapuhelimella tai kannykalla. Kaikilla ystavilla ja sukulaisilla on Skype-yhteys tietokoneeseen. Ilmaiseksi jutellaan ja nahdaan (niilla joilla kamera) viikottain. Vanhempien kanssa jutellaan 1-2 tuntia joka viikonloppu. Kameralla naytan talon, lasten askartelemia toita, istuttamani kukat puutarhassa. Eivat ole taalla koskaan kayneet, mutta tuntevat kotimme kuin omansa :D

Jos ystavat eivat satu olemaan tietokoneella kun haluaisin jutella, niin pirautan skypella heidan kannykkaansa. Se on todella halpaa.



Eli hankkikaa nyt ihmeessa kaikki Skype!! ;)

Vierailija

Vanhempani soittavat minulle noin 3krt viikossa ja samoin mina heille muutaman kerran viikossa. Mina soitan lankapuhelimesta eraan halvemman numeron kautta. Siskolleni saatan soittaa noin kerran/kk ja serkulleni muutaman kerran vuodessa.

Messengeria kaytan ahkeraan ystavien ja sukulaisten kanssa, kirjoitellaan, jutellaan ja kaytetaan kameraa heidan kanssaan joilla sellainen on. Aitini juttelee lapsieni kanssa muutaman kerran viikossa ja nakevat toisensa ja lapset nayttavat mummille mita milloinkin.

Mutta kukaan Suomen ystavistani ei enaa nykyisin soita minulle tanne (olen asunut nyt 13 vuotta Englannissa), mutta tekstaillaan! Se on ihan kiva tapa myos nayttaa etta valittaa ja muistaa ystaviaan, ja halvempaa.



Miehen perhe asuu neljassa eri maassa. Soittaa molemmille vanhemmilleen noin 2 krt/kk, ja he hyvin harvoin soittavat hanelle, yleensa jos on jotain todellista asiaa. Veljensa kanssa soittavat ehka kerran tai kaksi/kk. Kayttavat myos mesea.

Vierailija

Eli skypella soitellaan meidan perheille suomeen melkein joka paiva, ja niille kavereille kenella on skype ehka kerran parissa viikossa. Se hiukkasen arsyttaa ettei olla saatu joitain kavereita laittamaan skypea vaikka on kone ja nettiyhteys. Heidan kanssaan yhteydenpito on kylla ollut meidan soitteluiden varassa. Aika monesti sita miettii etta miksi mun pitais aina vaivautua ja kuluttaa puhelinlaskua (asutaan usassa) kun toinen ei ikina vaivaudu? Sitten erityisesti ottaa paahan sellaiset, jotka ei oo pitanyt yhtaan yhteytta edes sahkopostilla jotka yhtakkia ilmoittavat tulevansa kylaan. Just joo, ilmaiseen hotelliin vaan, mur mur. Monesti sita ajattelee, etta ei sita varmaan suomessa olevat kaverit ajattele meita yhta usein kuin me heita, heilla on kuitenkin siella liuta muita kavereita, me vaan ollaan poissa. Meilla taas ei ole taalla ketaan ja varmaan muistellaan enemman suomessa olevia kavereitamme. Tuntuu joskus epareilulta ja tyolaalta yksin yrittaa yllapitaa ystavyyssuhteita, etta eiko sita toista sen vertaa kiinnosta? Etta voisi soittaa esim. kerran parissa kuussa? Tai edes joskus? :( Kylla sita muutenkin miettii etta miten paljon sita sitten enaa on yhteista puhuttavaakaan, kun taalta joskus kotiutuu. Kun taalla ulkosuomalaisena painitaan eri ongelmien kanssa kuin kotisuomessa... Ja on sita itsekkin muuttunut ja kasvanut tosi paljon siita ihmisesta joka oli ennen lahtoa.

Vierailija

Mun vanhemmat soittelee, nyt tietysti tietokoneen kautta, mutta soittivat ennenkin puhelimella ja tarvittaessa jopa kännykällä ihan niinkuin jos oltais kotimaassa. Miehen isä taas ei ole soittanut ikinä, äiti taas soitti ennen vanhaan ehkä kerran kuussa tms., mutta nykyään mies on tainnut liikaa kehua, että meiltä päin on soitot halvempia, kun ei soita hänkään enää itse. Miestä ei haittaa moinen, mutta mua välillä ärsyttää, kun jotenkin yhdistän itsenäisesti soittamisen siihen, että on toista ikävä ja haluaa olla yhteydessä... No, meidän perheet on siis ihan erilaisia, yhteydenpidon hintaa ei niin katsota, kun on puolin ja toisin tärkeää olla tiiviisti yhteydessä.

Vierailija

menee soitot.

Vanhempani kyllä aina katkaisevat jos soitan heille ja soittavat heti parään minulle, ettei minun tarvitse maksaa puheluista.

Ystävät ja myuutkin sukulaiset soittelevat aina silloin tällöin, mutta tottakai vähemmän kuin Suomessa asuessa.

Voi sanoa, että noin kerran viikossa saa Suomesta puhelun.

Skype on ollut kanssa kovassa käytössä. Sen avulla on tullut soitettuä niin jenkkeihin kuin Singaporeen, ilmaisia puheluita.



Euroopassa minäkin asun.

Vierailija

Lainaus:

Mitä ihmettä te puhutte vanhempienne kanssa jos soittelette useamman kerran viikossa??? En minä soitellut heille Suomessakaan asuessani ja silti ollaan hyvin lämpimisä ja läheisissä henkisissä väleissä.





Enpä minäkään juurikaan soittele kun nuo pienet lapset aina häiritsevät puhumista.






Minusta taas olisi outoa jos lapset eivat voisi jutella isovanhempiensa kanssa kuin muutaman kerran vuodessa, ei varsinkaan pienet lapset sahkopostin kaytosta paljon hyody, tai tietysti jos itse kerrot mista mummin kanssa on keskusteltu tms. Mutta siis meilla menee noin etta jutellaan mummin kanssa parisen kertaa viikossa joko puhelimessa tai mesessa. Mummikin tykkaa kun saa kuulla lasten aania ja puhetta ja toisin pain, minusta se lahetaa heita enemman kun eivat voi nahda niin usein kasvokkain. Nain meista tuntuu etta isovanhemmat pystyvat olemaan enemman "lasna" elamssamme. Ja isani on sokea joten hanelta ei kirjoittamiset edes onnistuisi ja kuulee mielellaan joskus lasten kuulumisia myos puhelimitse. Meilla ei nuo puhelut paljoa maksa ja mese ilmainen niin ei sinansa mitaan rajaa paljon haluan ottaa yhteytta.



Tietysti varmaankin riippuu myos siita kuinka tiiviisti on tottunut pitamaan yhteytta Suomessa asuessaankin, jos harvoin niin sitten varmasti vielakin harvemmin ulkomailla asuessaan. Ja jotkut tykkaavat jutella, toiset mieluummin kirjoitella. Ma itse taas mieluummin kirjoitan vain virallisille tahoille ym. ja muuten kylla soittelen.



Yleensa soittelen iltasella kun lapset jo nukkumassa jos haluan puhua rauhassa, muuten ei meteli haittaa ja saavat lapsetkin luurin kateen.

Vierailija

Mitä ihmettä te puhutte vanhempienne kanssa jos soittelette useamman kerran viikossa??? En minä soitellut heille Suomessakaan asuessani ja silti ollaan hyvin lämpimisä ja läheisissä henkisissä väleissä.



Vanhempien kanssa soitellaan suunnilleen juhlapäivinä. Muutoin sähköpostit kulkeen pari tai kolme kertaa viikossa. Sähköpostilla viitsin lähettää pienenkin viestin mutta soittaa en viitsi vain sanoakseni että moi!



Miehen perhe ei soittele juuri koskaan koska heidän asuinmaastaan soittaminen on tosi kallista. Mies soittaa iäkkâälle äidilleen ehkä kerran kuussa.



Kavereista ei soittele juuri kukaan mutta sähköpostia satelee joka päivä joltain. Enpä minäkään juurikaan soittele kun nuo pienet lapset aina häiritsevät puhumista.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat