Seuraa 

Luin ennen joulua jotain (suomalaista) lehteä, jossa haastateltiin perheitä, joissa oli toinen puolisoista ei-suomalainen. Jutun aiheena oli joulunvietto ja joulutavat.



Yhden perheen jenkki-isä sanoi, että oli ekoina Suomen jouluinaan vähän kummissaan siitä, miten vähän lapsille annetaan lahjoja. Hänen mukaansa Jenkeissä lapsia todella lahjotaan lahjoilla ja on tyypillistä, että ihan pienkin lapsi saa yli 50 lahjaa.



Miten on? MItä kokemuksia teillä jenkkiäideillä on asiasta ja miten on mahdollisesti muissa maissa?



Mainittakoon, että omat lapseni saivat tänä jouluna kukin ehkä 10-15 pakettia (+joitain yhteisiä lahjoja) ja minusta sekin oli suuri määrä ja leluja on nyt taas " kauheasti" .

Kommentit (10)

En itsekään kannata lasten hukuttamista lahjoihin, varsinkaan muoviseen krääsään ja lyhytikäisiin muotitavaroihin, mutta Suomessa ollaan toisaalta usein aika pihejä lahjojen antamisessa. Yhdysvalloista kotoisin olevan mieheni perhe ei ole millään tavalla varakas, silti he lähettelevät lapsillemme upeita lahjoja niin jouluksi kuin syntymäpäiväksi, usein vielä kaksi-kolme lahjaa per lähettäjä per lapsi. Myös monet sikäläiset tuttavamme ovat lähetelleet lahjaksi vaikka mitä, vaikka eivät ole edes välttämättä nähneet lapsiamme!


Toki taalla ihmisilla on kaytettavissa enemman rahaa ja se nakyy myos lahjojen maarassa. Mutta myos pienempituloiset shoppailevat ja lisaavat credit card velkaansa...Minunkin anoppi shoppailee harrastuksekseen, mutta ei ole mitenkaan hyvatuloinen. Han kayttaa ihan varmasti viimeisetkin pennosensa, jotta saa ostettua kalliit lahjat. Eli kyseessa on selvasti kulttuuriero, joka kylla minuakin valilla arsyttaa... Mieluusti nakisin anoppini saastavan lahjarahansa esim. elaketiliansa varten, mutta han nakojaan haluaa valita itse nain. Tallaisia hanen joulunsa ovat aina olleet, han on puolustautunut kun olen uskaltanut asiaa aaneen ihmetella...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Otetaanpa yksinkertainen laskuesimerkki:



Maassa A perheen käteenjäävät nettotulot ovat 1000 rahaa, ja niiden käyttö jakaantuu tasaisesti mm. asumisen, auton, ruuan, sähkö-, vakuutus-, & lehtimaksujen, harrastusten, vaatteiden ja lelujen suhteen niin, että esim. asumiseen menee 30% (300) ja leluihin 5% (50) käytettävissä olevista tuloista.



Maassa B perheen käteenjäävät nettotulot ovat 1200 rahaa, ja niiden käyttö jakaantuu tasaisesti kuten maassa A, ja yksinkertaisuuden vuoksi oletamme, että leluihin käytetään sama 5% (60).



Maassa C jää käteen myös samat 1200 rahaa, ja leluihin käytetään edelleen se 5% (60). Sen lisäksi hinnat ovat 10% halvemmat kuin maassa A ja B. Eli jos lelu maassa A ja B maksaa 5 rahaa, maassa A 5%:lla (50) käytettävissä olevista tuloista saa perhe 10 lelua, maassa B 12. Maassa C lelun hinta on 4 rahaa, ja 60:lla saa 15 lelua.



Tosiasiassa ihmisten kulutus ei jakaannu tulojen lisääntyessä aina samalla lailla, vaan ihmiset painottavat asioita eri lailla: joku säästää, joku panostaa enemmän asumiseen, toinen hienompaan autoon, ja jonkun osa-alueen kulutus pysyy prosentuaalisesti samana suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Kansantaloustieteellinen fakta kuitenkin on, että kaikki mikä tulee, se myös menee johonkin, olipa se sitten säästöön tai kulutukseen.



Vielä esimerkki omasta perheestämme. Arvioin itse, että tänä vuonna käytimme lasten joululahjoihin selkeästi vähemmän rahaa kuin Suomenvuosina. Mutta koska hintataso leluissa on Jenkeissä selkeästi halvempi kuin Suomessa, vähäisemmällä rahamäärällä saimme lapsille paljon enemmän leluja. Jos täällä yhden Suomenbarbien hinnalla saa parhaimmillaan tarjouksesta 3 barbia, niin en näe mitään syytä jättää ostamatta tytöille myös barbien autoa. Eli: tällä ei ole mitään tekemistä kulttuurierojen kanssa, vaan kyseessä on puhdas kansantaloustieteellinen lainalaisuus.

En ole kylla tohon tormannyt, mielestani se on ihan perhekohtaista, maasta riippumatta. Toi 50 lahjaa kuulostaa kylla aika isolta maaralta, sellaista en ole viela nahnyt..


En tieda nyt ihan viidestakymmenesta lahjasta, mutta mina olen taalla Jenkeissa huomannut kuinka joululahjoja ja kalliita sellaisia annetaan runsaasti. Myos aikuisille. Ensimmainen jouluni anoppilassa oli aikamoinen jarkytys, varsinkin kun omassa perheessani Suomessa olemme olleet aina melkein yksi-kaksi lahjaa per henkilo linjalla... Tama maa on todellakin kapitalismin kehto ja tavaraa riittaa!

Meidän 1 ja 2-vuotiaat pojat olivat hukkua lahjoihin jouluna ja mielestäni lahjat menettivät merkityksensä, kun pojat eivät jaksaneet niistä kiinnostua. Ihan älytöntä. Radio-ohjattavia autoja ja tietokone- pelejä noin pienille. Anoppi oli laittanut rahaa lahjoihin varmasti satoja euroja ja sitten pojat leikkivät vain muovisilla laivoilla, jotka olin ostanut Anttilasta parilla eurolla...



Kareen & pojat

amerikkalainen mieheni on ainoa lapsi,ja meidan lapset sitten ne ainoat lapsenlapset.Appivanhemmat ostavat paljon ja kallista.Kutsuvat shoppailua *harrastuksekseen*.Jos lapset kirjoittavat toivomuslistan,niin aivan varmasti saavat kaiken haluamansa.

Itsellani on valilla tasta ristiriitaisia ajatuksia...on kiva nahda lasten ilo,ja appivanhempienkin...mutta itse en aio koskaan ruveta ostamaan yhta paljon,ja kylla se minua loukkaa kun lapset hatikoivat jouluaamuna lahjat lapi,etta ' paastaan' akkia mummulle ja papalle.

Mutta kuten joku jo sanoikin,tama on perhekohtaista,meilla on useita amerikkalaisia ystavia jotka kauhistelevat meidan lasten saamaa lahjamaaraa.Ja myos mina ja mieheni saamme paljon ja kalliita lahjoja,mieheni sanoi etta tama on aina ollut tapa heidan perheessaan ja etta enjoy it!!!

Olen huomannut, että monet tuttavamme (Suomessa siis), jotka ovat kuitenkin hyvätuloisia, eivät halua ostaa lapsilleen hirveästi lahjoja, koska eivät halua " kerskakuluttaa" ja totuttaa lapsia yltäkylläisyyteen.



Omassa perheessämmekin meillä olisi mahdollista käyttää joululahjoihin moninkertainen summa rahaa, mutta jotenkin tuntuu väärältä ostaa niin kamalasti sitä tavaraa lapsille. Haluaisi opettaa lapselle, että on muutakin tärkeää kuin ne tavarat.



Nyt kun täällä Suomen telkkarissa on pyörinyt näitä tosi-tv-ohjelmia, joissa on ollut perheet kohteena (vaimot vaihtoon, nanny911) niin niista olen kiinnittänyt huomiota, että jenkkilapsilla näyttää olevan tosi paljon leluja. Siinä missä meillä on yksi serkuilta peritty pienehkö leikkikeittiö ja kaikkien lasten käytössä ollut parkkitalo, niin ohjelmien lapsilla näyttää olevan kaikki mahdolliset muoviset ritarilinnat, maatilat, balettistudiot, leikkiostoskärryt ostoksineen, nuken kalusteet yms.



Kulttuuriero, sitä se varmasti on.

Vaikka tietysti Suomesta löytyy perheitä, joissa järjettömästi leluja ja USAsta löytyy perheitä, joissa ajatellaan, että leluja ei tarvi olla ihan hirveesti.

samoin tuotteiden hinnat! Lelut maksavat täällä paljon vähemmän (25-50 prosenttia jopa) kuin Suomessa, ja ihmisillä on käytettävissään enemmän rahaa, joten ei ole mikään ihme, että ostellaan kallista ja enemmän. Mielestäni tässä lahjojen määrässä / kalleudessa ei ole mistään kulutushysteriasta kysymys, vaan yksinkertaisesti siitä, että ihmisillä on enemmän rahaa käytettävissään. Ihan takuulla jos Suomessa ihmisillä käsiin jäisi enemmän rahaa tai lelut / vaatteet / elektroniikka olisivat halvempia, niin enemmän lahjoja osteltaisiin.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat