Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Nyt kun opetusministeriö (vai - virasto) on miettimässä uskonnollisten elementtien käyttämistä koulujen joulujuhlassa, mitä mieltä itse olet tarhojen uskonnollisesta opetuksesta?



Marke alla mietti seurakunnan kerhoon lapsen viemistä, joka ei kuulu kirkkoon, ja sai osakseen aika hyvä ryöpsyt.



Itse koen henkilökohtaisesti, että perheen uskonnollista vakaumusta ei saa halveksia, ja meidät ateistit ja muuta uskontoa edustavat pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon yleisissä juhlatilanteissa. Minä yritän olla tuputtamatta omaa näkemystäni kaikille, mutta toivoitsin myös, että meidän perheelle ei tuputettaisi satuja, varsinkaan lapsille joilla ei ole vielä oma analysointikyky kehittynyt tarpeeksi.



Mitä mieltä sinä olet? Toivottavasti en nyt astunut ihan kamalaan muurahaispesään ja saa aikaiseksi kamalaa sotaa. Mutta minua kävi oikeasti kamalasti kiinnostamaan.

Sivut

Kommentit (38)

En halua lapselleni uskonnollista opetusta, mutta en aio estää hänen etsintäänsä. Haluan, että lapseni saa tietoa eri uskonnoista, mutta koska en näe uskontoa tarpeellisena (joskin joillekin siitä eittämättä on hyötyä), en näe tarvetta uskonnolliseen opetukseen. Jos lapseni saisi uskonnollista opetusta, mikä uskonto/mitkä uskonnot pitäisi valita? Mieluummin käyttäisin tuon ajan johonkin mielestäni hyödyllisempään.



Myönnän, että mulla on vahvoja epäluuloja uskonnollisuutta kohtaan, mutta onneksi tunnen myös avarasydämisiä ja -katseisia uskovaisia. Mä jouduin osallistumaan koulussa uskonnon opetukseen, koska äitini ei uskaltanut työpaikan menetyksen pelossa erota kirkosta. Kärsin jumalanpalveluksista ja aamunavauksista, kun piti näytellä ja fuskata sellaisissa asioissa, jotka oikeasti olivat joillekin todella tärkeitä. Terkkarikin tiedusteli mun ja perheeni rukoilutottumuksista, enkä oikein tiennyt, mitä pitäisi vastata. Tuntui ahdistavalta ja painostavalta.



No joo, meni OT.





Leenuska5:

Lainaus:


Minusta uskonnottomat, kristityt jne. voivat ihan rauhassa juhlia joulua miten haluavat. SItä ihmettelen miksi ateistivanhemmille on niin vaikeaa jos heidän lapsensa saavat kristillistä opetusta ja vieläpä uskovat siihen. Isompana lapset kuitenkin itse valitsevat oman uskonsa ja heillä kuuluu olla siihen vapaus. Itse kun en tunne yhtään sellaista aikuista joka manaisi sitä kun hänelle pienenä opetettiin iltarukoukset ja jouluna sai näytellä joulunäytelmässä Joosefia, tai että oli hirveätä kun joutui käydä pyhäkoulussa tms. Lähinnä niistä on varmasti jääneet hyvät muistot vaikka harva on aikuisena kuitenkaan uskovainen.




Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ja id-al-fitr on aivan liian islamilainen. Hanukka puolestaan ihan liian juutalainen. Mutta yllättäen niitä juhlitaan islamilaisissa maissa ja Israelissa ihan riippumatta siitä sopiiko se maan uskonnottomille tai toisuskoisille.



Meillä päiväkodin joulujuhlat ovat olleet iltaisin, jolloin sinne menemisen voi valita. Jos enkeli taivaan tms. suomalaiseen jouluperinteeseen kuuluva ohjelmanumero on liikaa, on tehtävä omat johtopäätökset.



Opetushallitus on juuri linjannut, että vain julistava opetus on jätettävä koulujen yhteisissä juhlissa ulkopuolelle ja nuo perinteeseen kuuluviksi katsottavat, ihan määritellyt asiat, saavat jäädä.



Jos lähdetään sille tielle, että jokainen yksittäinen perhe voisi omien mieltymystensä mukaan sanella, mitä juhlissa saa olla ja mitä ei, jotta se sopisi juuri heidän ei-kristilliseen uskontoonsa ja sen tulkinnan tiukkuuden alalajiin, jota he harjoittavat - tai uskonnottomuuteensa - jäisivät juhlat todennäköisesti kokonaan järjestämättä.



Tätä en katso kohtuulliseksi (edelleen) kristityn enemmistön näkökulmasta.



Vein ulkomailla asuessa lapset lähetystön joulukirkkoon vain siksi, että oppivat kulttuuritraditioon kuuluvaa käytöstä, musiikkia ja toimintatapoja. Ei ole syytä alkaa karsia tätä kotimaassa. Ainakaan vielä. Palataan asiaan sitten kun enemmistö on militantisti uskonnottomia.









että joulupukki tuo lahjoja ja vain kilteille lapsille... että sellaisia satuja saa ihan vapaasti opettaa, ja minun äitinä on opetettava että se on satua. miksei sit jouluevankeliumiakin voisi lukea, tähteä pitää joulukuusessa tai enkeleitä (krist.symboleita nekin!!) ja vaatia kotona vanhempia ' oikaisemaan' nämä saduiksi kuten muitakin noit, tonttu,mörkö-yms. satuja tarvii vanhempien oikoa saduiksi eikä oikeasti olemassaoleviksi! Joten mielestäni ihan turha haloo näistä suomalaisista uskonnollisista tunnuksista juhlissa on noussut - niitä kun oikeasti on ihan hirveän vähän ja varsinkaan niin että ihan OPETETTAISIIN lapsille päiväkodissa/koulussa että ovat tosia nämä jutut... SUVAITSEVAISUUTTA myös kristinuskoa ja perinteitä kohtaan, please.

SItä ihmettelen miksi ateistivanhemmille on niin vaikeaa jos heidän lapsensa saavat kristillistä opetusta ja vieläpä uskovat siihen. Isompana lapset kuitenkin itse valitsevat oman uskonsa ja heillä kuuluu olla siihen vapaus. Itse kun en tunne yhtään sellaista aikuista joka manaisi sitä kun hänelle pienenä opetettiin iltarukoukset ja jouluna sai näytellä joulunäytelmässä Joosefia, tai että oli hirveätä kun joutui käydä pyhäkoulussa tms.



Minua ahdisti koko uskontotuputus koulussa, tarhassa, partiossa ja kirkolla (jostain älyttömästä sosiaalisesta syystä kävin myös isoskoulutuksen). Saan vieläkin vatsanväänteitä. Kamalinta oli serkuilla evankeliumin lukeminen jouluna ja iltarukoukset!



Tämä on minun traumani toki, mutta en halua lapseni käyvän samaa läpi. Koin etsikkovaiheeni hyvin rajuna ja etsin totuutta yhä. Kristinusko ahdasmielisyydessään ja rajoittuneisuudessaan saa minut näkemään täysin punaista. En voi käsittää uskontoa jossa tärkeää on Jumalan rakkaus, mutta joka on käyttäjiensä keskuudessa suvaitsematon. Sateenkaaren erivärejä on meissä ihmisissä paljon, Jumalan pitäisi rakastaa meitä kaikkia, mutta osa kristityistä osaa pitkän listan asioita, joita Jumala ei muka hyväksy. Katinkontit. Avarakatseisuus on rikkaus.



Tässäkin keskustelussa joku oli sitä mieltä, että kuuluu vain kristityille. Ahdasmielistäkö? Argh!

Tästä asiasta on ollut jo kova keskustelu elämänkatsomus palstalla. Vastaan mielipiteeni sit tännekin.



Asumme Kristityssä maassa, mutta myös maassa jossa on uskonnon vapaus. Mielestäni tarhoissa/kouluissa on yhä oltava Joulujuhlat/kirkot, mutta ne jotka eivät kuulu kirkkoon (ateistit/muita uskontoa edustavat)niin niiden ei tarvi osallistua niihin vaan heille on sitten järjestettävä muuta toimintaa. Ja vaikka jossain tarhassa suurin osa lapsista olisi ei kirkkoon kuuluvia niin silti niille muutamille kirkkoon kuuluville pitäis järjestää jonkinlaiset joulujuhlat koska niin kun sanoin, asumme Kristityssä maassa.



Tähän samaan syssyyn voisin pistää että poikani tarhassa ainakin puolet ovat ei kirkkoon kuuluvia mutta silti siellä järjestettii joulujuhla. Mut joulukirkkoa ei ollut. Juhlissa ei ollut mitää uskonnollista. Tarha jakoi jokaselle lapselle lahjan mut se oli henkilökunta kun jako, ei pukki.

Hei!



Itse kuulun kirkkoon, mutta en muista koska olisin viimeksi käynyt kirkossa tai käyttänyt kirkon tarjoamia palveluita. Puoliso ja lapset eivät kuulu kirkkoon ja lapset saavat aikanaan tehdä itse omat valintansa.



Uskonto näkyy joka päiväisessä elämässä (ainakin jouluna) ja mielestäni saakin näkyä. Suuri osa väestöstä on kristittyjä ja saavat sen näyttää. Toki muillakin on oikeus uskoa mihin haluavat ja samoin näyttää siihen liittyviä asioita. Kumpaakaan näkemystä ei tule tuputtaa pakolla vaan tarjolla on hyvä olla vaihtoehtoja.



Mielestäni on kuitenkin ok, että koulun päättäjäisissä lauletaan suvivirttä ja joulujuhlassa on seimi. Sitä voi vaikka pitää muihin kulttuureihin tutustumisena. Toisaalta jos suurin osa lapsista osallistuu tilaisuuteen, niin en näe mitään syytä miksi omani ei saisi olla hommassa mukana. Olipa siellä sitten uskonnollisia elementtejä tai ei. Kyllä hänenkin tulee tietää mistä kristinuskossa on kyse (jollakin tasolla) vaikka ei siihen itse uskoisikaan. Auttaa ainakin ymmärtämään ihmisiä jotka asiaan uskovat.



Eli... kannatan jokaisen vapautta valita oma näkemyksensä, mutta myöskin suvaitsevaisuutta muita kohtaan.



Jenkeissä homma on mielestäni karannut käsistä kun kielletään perinteiset tavat siksi että ne kuuluvat yhteen valta uskontoon. Tosin jenkit ovat aina olleet erittäin kriittisiä omista oikeuksistaan, mutta toivon että vastaava suvaitsemattomuus ei valtaa alaa täällä.

ja kouluissakin et-oppilaat ja eriuskoiset oppilaat eivät silloin näihin tilaisuuksiin osallistu! That simple! Eiväthän kristitytkään osallistu vastoin tahtoaan esim. muslimien juhliin. Minkään uskonnon juhlallisuuksia ei kuitenkaan voi muuttaaa " uskonnottomiksi" tai neutraaleiksi muiden miellytämiseksi ja vaatimus siitä on mielestäni täusin käsittämätön ja absurdi. Itse täytyy valita vain mihin osallistuu!!!!!!!!

Uskonnonvapauslaki ei lähde siitä, että enemmistö olisi oikeassa tai että enemmistöllä olisi enemmän valtaa muihin nähden. Jokaisella on oikeus uskontoon tai uskonnottomuuteen.



Miksi siis kristityt saisivat sanella, mitä ei-kristittyjen juhlaan pitäisi kuulua?



Miri:

Lainaus:


Jos lähdetään sille tielle, että jokainen yksittäinen perhe voisi omien mieltymystensä mukaan sanella, mitä juhlissa saa olla ja mitä ei, jotta se sopisi juuri heidän ei-kristilliseen uskontoonsa ja sen tulkinnan tiukkuuden alalajiin, jota he harjoittavat - tai uskonnottomuuteensa - jäisivät juhlat todennäköisesti kokonaan järjestämättä.



Tätä en katso kohtuulliseksi (edelleen) kristityn enemmistön näkökulmasta.

Joulu on sekoitus pakanallisia vanhoja traditioita, joulupukkeja, coca-cola pukkeja, krääsää, jouluvaloa, hyvää ruokaa, johon on ympätty Jeesuksen syntymä. Meillä kirkkoon kuulumattomien perheessä, sitä juhlitaan koska siihen liittyy hienoja pakanallisia menoja ja se katkaisee pitkän talven ilon, rakkauden ja suvun juhlaan.



Luettuani juttujanne tulin siihen tulokseen, että en vieläkään halua lapseni laulavan virsiä tai kuulevan jouluevankeliumia tai muuta kristillistä höpötystä. Jos olisikin niin, että tarhan kristillinen kasvatus tapahtuisi vain ja ainoastaan joulujuhlassa ja kirkossa, olisin enemmän kuin tyytyväinen, mutta niitä virsiä harjoitellaan ja juttuja löpistään niin, että lapsi tietää mistä varmasti on kysymys.



Uskontoa voi harjoittaa seurakunnan piirissä ne jotka sitä haluavat, jättäkää päiväkoti uskonnollisista harjoituksista vapaaksi alueeksi. En toki pillastu muutamasta tähdestä (meilläkin on joulutähtivalo kotona) tai muutamasta enkelistä, vaan siitä, että kirkkoon kuulumaton lapseni hoilaa koko matkan tarhasta: Kiitos sulle Jeesukseni, paras joululahjamme. Emme kuulu kirkkoon, joten en halua lapseni 3-vuoden iässä tulevan jo kristillisen aivopesun piiriin.



Olen aina vastustanut valtionuskontoa henkeen ja vereen. Ja tulen aina vastustamaankin.

Jouluhan on alkujaan pakanallinen juhla, josta tehtiin kristinuskon levittyä uskonnollinen juhla.



Mielestäni jo suomalaiseen kulttuuriin ja kansanperinteeseen kuuluu joulujuhlat (niitäkin on, jotka haluaisivat lopettaa koulujen ja päiväkotien juhlat). Jouluun kuuluvat, tontut, joulupukki, jouluenkelit, jouluvirsi, tiernapojat ja joulukertomus ihan kuten kinkku, piparit ja lanttulaatikko.



Mutta mielestäni päiväkotien ja koulujen tehtävä on juhlia neutraalisti eli esim. joulukertomus esitetään kertomuksena, ei tapahtuneena totena. Kerrotaanhan lapsille muitakin tarinoita. Mielestäni jo yleissivistyklseen kuuluu tietää suomalaisista joulunviettotavoista. Koulujen ja päiväkotien tehtävä ei todellakaan ole järjestää hartaushetkiä tms. Jos niitä halutaan, ne lapset jotka haluavat/saavat vanhemmiltaan luvan voi viedä kirkkoon ja muille voi olla muuta " vastaavaa" ohjelmaa (esim. sytytetään kynttilät ja ollaan hetki ihan hiljaa ja mietitään miltä se tuntuu)



Oma lapseni saa kyllä osallistua vaikka kaikkiin mahdollisiin juhliin, kristittyjen ja muiden, kunhan häntä ei velvoiteta osallistumaan mihinkään rituaaleihin vastoin tahtoaan vaan hän on tutustumassa ja katsomassa.

Neuvosto aikoina kansa oli kovin hurskasta ja uskoivat salaa.

Tunnen yhden papin tyttären joka sai neuvosto aikaan venäjällä kasteen. Tunnen toisen papin joka meni Kuubaan ja joka ikinen seurakunnan tyontekijä joka on uskonnollisessa mielessä mennyt kommunisti maahan on sanonut että ei koskaan tavannut ihmistä joka uskoi että Jumalaa ei ole. Sellaisia ovat tapavanneet vain omassa kapitalistisessa vapaassa maassa.



Et voi olettaa että tarha tietää automaattisesti että et halua lastasi kirkkoon. Kerro se henkilokunnalle - kyllä tällaisesta asiasta voi puhua.



Tuo joulujuhlan seimen peko on kovin jyrkkä asenne ja teitä ei ole kovin montaa.

Joulu on kristillinen juhla ja seurakunnan kerhon pitää tehdä joulu juhla ei-kristilliseksi?



Vaaditaan että maassa olevat muslimit tekevät Eid juhlan ei-muslimiksi ja sitten hyokätään juutalaisten ja hindujen kimppuun?



Eiko se riitä että vanhemmat järjestävät lapsilleen jotain muuta tekemistä silloin kun on kyse uskontoon kuuluvasta juhlasta?

Vai eiko se ole sallittua pyytää vanhemmilta jotain?



Jouluhan on kristuksen syntymäjuhla, miksi ateisti sellaista ylipäätään viettää? Päiväkodin joulujuhla on ainakin meillä illalla eikä siihen ole pakko osallistua.

Mutta yhtälailla uskonnonvapautta on oikeus uskonnon vapaaseen harjoittamiseen. Suvaitsevaisuuttakin kuulutetaan yleensä lähinnä niin päin että enemmistön on oltava suvaitsevainen kaikenkarvaiseten vähemmistöjen spesiaalinäkemyksille.



Toisin päin, eli niin että myös vähemmistöt suhtautuisivat enemmistön tapoihin, kulttuurin ja uskontoon avarakatseisesti ja suvaitsevaisesti taitaa olla suht harvinaista täällä Suomessa näissä uskontoasioissa erityisesti.



Tämä kommetti vähän sivuraiteilta, mutta kuitenkin.

Mun joulussani ei ole kristillistä sanomaa vaan vietän joulua valon voittona pimeydestä. Kristillisyyden puute ei mielestäni nakerra suomalaisuuttani.



Päiväkodissa saa mun puolestani olla näkyvissä kristillisiä elementtejä, kunhan ei edellytetä tunnustuksellista uskonnon harjoittamista (rukoilu, virret) ja kunhan uskon asioita ei esitetä kiistattomana, ainoana totuutena.



Muutenkin olen sitä mieltä, että uskonnolliset yhteisöt voisivat itse huolehtia jäsenistönsä uskonnollisesta kasvatuksesta. Se ei ole valtion ja kuntien tehtävä.



Suomessa on uskonnonvapaus, mutta välillä tuntuu, että uskonnottomilla vasta onkin vaikeaa. Tyttärestäni oletettiin automaattisesti, että hän on kristitty, ja niinpä hänet vanhempien tietämättä vietiin päiväkotiryhmänsä mukana kirkkoon. Tuskinpa siitä vakavaa sielullista vammaa syntyi, mutta olisimme halunneet hänen tekevän jotain järkevämpää (korvaavaa toimintaa oli järjestetty muihin uskontokuntiin kuuluville lapsille) ja ainakin olisimme halunneet tietää tilanteen luonteesta etukäteen.

Minusta uskonnottomat, kristityt jne. voivat ihan rauhassa juhlia joulua miten haluavat. SItä ihmettelen miksi ateistivanhemmille on niin vaikeaa jos heidän lapsensa saavat kristillistä opetusta ja vieläpä uskovat siihen. Isompana lapset kuitenkin itse valitsevat oman uskonsa ja heillä kuuluu olla siihen vapaus. Itse kun en tunne yhtään sellaista aikuista joka manaisi sitä kun hänelle pienenä opetettiin iltarukoukset ja jouluna sai näytellä joulunäytelmässä Joosefia, tai että oli hirveätä kun joutui käydä pyhäkoulussa tms. Lähinnä niistä on varmasti jääneet hyvät muistot vaikka harva on aikuisena kuitenkaan uskovainen.

Itse ajattelen että lapselle (ja aikuisellekin) on ihan hyvä ja turvallista uskoa Jumalaan eikä se heidän elämäänsä vahingoita millään tavalla. En ymmärrä sitä miksi se olisi ateisteille niin kauheaa, uskovathan lapset joulupukkeihinkin eikä se vanhempia haittaa. Usko antaa myös moraalista perustaa joka voi tukea lasta ja nuorta pysymään poissa pahoista asioista kuten huumeista, alkoholista ja liian aikaisesta seksielämästä. Minä hyväksyisin ateistinakin lapseni uskonnollisuuden etenkin jos siitä ei ole haittaa vaan pikemminkin hyötyä.

Ymmärrän kyllä jos muslimi haluaa pitää lapsensa poissa kristittyjen opeista, koska hän uskoo että islam on ainoa oikea uskonto ja haluaa lapsensa kasvaa siihen, mutta miksi ateistille kristillinen opetus olisi pahasta koska kyseessä ei ole uskonnollinen vastakkainasettelu?

Voiko joku ateisti vastata tähän kysymykseen? Toki tätä voi perustella sillä että ateisti ei halua lapsen uskovan " satuihin" , mutta joulupukkiin on kuitenkin sallittua uskoa? Ja jos haluaa, voihan sitä lapselle sanoa että tämä on sitten äidin mielestä satua mutta jotkut uskovat siihen...

Hyvässä hengessä kysyllen, Leenuska :)

Minusta jokaisella perheellä on oikeus elää oman vakaumuksensa mukaan. Siksi minusta päiväkodissa pitää olla aina vaihtoehto, jos jotain kristillistä sisältöä on ohjelmassa. Siis jos seurakunnasta tullaan pitämään hartautta tms. niin muun uskoisille lapsille pitäisi järjestää muuta ohjelmaa, jos vanhemmat näin haluavat.



Itse toki uskovana äitinä olen ihan tyytyväinen, että lapseni hoitopaikassa (ryhmis) mennään pari kertaa vuodessa kirkkoon ja seurakunnasta käydään pitämässä pääsiäishartautta. Mutta ymmärrän myös sen, että kaikki eivät halua lapsiensa osallistuvan, joten heille pitää järjestää muuta ohjelmaa.



Fakta on kuitenkin se, että kristinusko kuuluu vahvasti suomalaiseen elämäntapaan. Jouluun kuuluu kristilliset perinteet, samoin muihin juhlapyhiin. Ei niitä minun mielestäni missään tapauksessa saa vähätellä ja jättää pois siksi, että ne eivät kaikkia miellytä. Se ketä ei miellytä Jeesuslapsi seimessä vaatikoon muuta ohjelmaa siksi aikaa ja laittakoon vaikka korvatulpat lapselleen kevätjuhlan suvivirren ajaksi ;)



Ainkin oman lapseni hoitopaikassa tavallisessa päivittäisessä toiminnassa ei ole yhtään mitään uskonnollisuuteen viittaavaakaan, joten nämä muutaman kerran vuodessa olevat erikoistilanteet eivät todellakaan voi olla liian paljon. Jos haluaa päästä täysin uskonnottomaan kulttuuriin, niin sitä saa aika kauan hakea...

Suurin osa lapsista kuuluu kirkkoon.

Kirkkoon kuulumattomista kaikki eivät suinkaan ole ateisteja.

Ateisteja on yllättävän vähän.

On paljon enemmän agnostikkoja kuin ateisteja ja heillä ei ole noin jyrkkää mielipidettä joulujuhlaan kuuluvasta seimenestä.



Et voi syyttää tarhaa siitä että eivät laittaneet lastasi muitten eri uskontokuntiin kuuluvien ' ryhmään' . Pelkkä kirkkoon kuulumattomuus ei kerro kaikkea.



Sano erikseen että et halua sitä ja tätä ja sitten joko järjestävät jotain muuta - tai jos eivät siihen pysty niin sanovat sinulle etukäteen ja voit itse tulla järkkäämään jotain muuta tekemistä lapsellesi.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat