Vierailija

Vanhemmat haluavat päästä helpolla eivätkä jaksa opettaa lapselleen kuinka yöllä toimitaan jos herätään. Sitten päästetään mukula viereen ja valitellaan hetken päästä kun se tulee sinne joka yö. No totta ihmeessä tulee!



Loogisesti ja säännönmukaisesti toimimalla lapsenkin yöunesta tulee parempaa. Sen he ovat ansainneet! Turhan moni äiti vaan torpedoi lapsensa yöunia...

Kommentit (14)

Se, että lapsi herää yöllä, ei ole unihäiriö. Se, miten hän toimii, on toki opittua. Mutta se, että hän lähtee vanhempiensa luo jos siltä tuntuu, ei sekään ole _unihäiriö_. Se ei ole edes ongelma, ellei joku koe sitä ongelmaksi (ja silloin tosiaan voisi olla syytä opettaa lapselle vaihtoehtoisia toimintatapoja).



Hanki oma elämä.

Seiskan aggressioita ei suinkaan herättänyt sinun kirjoituksesi (vaikka valtaosa tulituksesta taisi tulla sinnepäin), vaan nro 5. Satuinpa vain kaupan päälle olemaan eri linjoilla mainitsemasi luennoitsijan kanssa... Tiedän kyllä, että asiantuntijoita on tässä asiassa aivan laidasta laitaan ja uskon jopa, että useimmilla on osa totuutta hallussaan. Tahtoo vain olla yleismaailmallinen ilmiö, että yhden asian liikkeet myyvät parhaiten (ja asiantuntijalle on ymmärrettävästi se oma koulukunta rakkain). Vaan onneksi meitä ostajiakin on joka lähtöön :)



nro 7

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Halusin vain nostattaa osaltani asiasta keskustelua ja tuoda julki YHDEN asiantuntijan mielipiteen, kun asia on ajankohtainen minullekkin. Eihän se herkkua ole viedä yöllä unista lasta takaisin omaan sänkyyn, etenkin kun olisi niin suloista ottaa hänet viereen yöski. Kuitenkin muutaman kerran näiden ohjeitten mukaan toimittuani, poika nukkuu yönsä levollisemmin. Näin siis meillä, jokainen tehköön omalle perheelleen sopivammalla tavalla.



terv:3

Seiskan aggressioita ei suinkaan herättänyt sinun kirjoituksesi (vaikka valtaosa tulituksesta taisi tulla sinnepäin), vaan nro 5. Satuinpa vain kaupan päälle olemaan eri linjoilla mainitsemasi luennoitsijan kanssa... Tiedän kyllä, että asiantuntijoita on tässä asiassa aivan laidasta laitaan ja uskon jopa, että useimmilla on osa totuutta hallussaan. Tahtoo vain olla yleismaailmallinen ilmiö, että yhden asian liikkeet myyvät parhaiten (ja asiantuntijalle on ymmärrettävästi se oma koulukunta rakkain). Vaan onneksi meitä ostajiakin on joka lähtöön :)



nro 7

Koskaan en ole kieltänyt häntä tulemasta väliimme nukkumaan. Parin viikon ajan hän tulee lähes joka yö väliimme, sitten saattaa olla puolikin vuotta sellaista aikaa, että nukkuu omassa sängyssä koko yön heräämättä(tai ainakaan ei herätä vanhempiaan).

Enpä ole ajatellut ennen, että horjuttaisin lapsen perusturvallisuutta sallimalla hänelle nämä yövierailut. Usein lapsi saattaa mennä loppuen lopuksi takaisi omaan sänkyynsä todetessaan, että välissämme onkin liian ahdasta.

Jos lapsen perusturvallisuus kärsii siitä, että arvelee vanhempien olevan hyvä turva mörköjä vastaan. Eikö nyt ihan yhtä lailla lapsi opi, että kun herää ja vanhempia ei näy, niin mörkö hyökkää just ja äiti on huudettava paikalle päivystämään vähän äkkiä?



Jos joku haluaa määrätietoisesti ja vakaasti viedä lapsen takaisin sänkyynsä, tehköön niin aivan rauhassa minun puolestani. Pikkaisen vain pistää näkemään punaista, kun joku tulee suu vaahdossa selittämään, että minulla on nyt kuulkaa ONGELMA.



No olkoon vaan jos se teitä ilahduttaa, mun psyykkinen itsenäisyyteni kestää jotenkin tämän(kin) takaiskun ;)

Tietenkään lasta ei tarvitse opettaa siihen että yöllä saa esim. leikkiä mutta hän ainakin kirjassaan " Temperamentti - ihmisen yksilöllisyys" suhtautuu unikouluihin ym. hyvin negatiivisesti.

Lastenpsykiatri juuri korosti sitä, että tuossa " äidin kainalossa on turvallista olla" - jutussa mennään ojasta allikkoon. Lapsesi kasvaa luullen, että omassa huoneessa on jotakin pahaa, jotakin mitä voi pelätä... Tämä asiantuntija kehoitti vanhempia osoittamaan omalla käytöksellään lapselle, että mitään pelättävää ei ole. Siksi lapsen on täysin turvallista nukkua myös omassa huoneessaan. Tällä johdonmukaisuudella luodaan lapselle oikeaalla tavalla luotettavaa perusturvallisuuden tunnetta. Ei " uskottelemalla" lapselle, että vain äidin lähellä on turvallista.



terv:3

onneksi tosiaan!



Mitä väliä sillä on, miten normaalina itse pidän itseäni? Sinulle se on sen sijaan ilmeisen tärkeää.



Koska olen epänormaali ja lisäksi öisin kovin kovin uninen ja äreä, lapsen perusturvallisuutta ei välttämättä paranna se, että menen hänen sänkynsä viereen äyskimään ja murjottamaan. Ai niin, mutta tällaisten ihmistenhän ei pitäisi lisääntyä, jos ei osata olla niin kuin sykologi sanoo.



On muuten vallan uniongelmien huippuasiantuntijoita, jotka ovat kanssani samaa mieltä... Mutta ne onkin ihan väärässä. Ja minä vetoan siihen, että äitini on pilannut minut päästämällä viereen, kun suo-ojat yrittivät nielaista. Paska ämmä.

Meillä oli koulussa luennoimassa (opiskelen kasvatustieteiden maisteriksi) lastenpsykiatri, joka puhui samasta asiasta kuin sinä ap. Hän myös totesi, että kun vanhemmat päästävät viereensä yöllä vaikkapa lapsen, joka pelkää huoneessaan olevan mörkö, he vahvistavat tällä toiminnallaan lapsen luuloa siitä, että omassa huoneessa/sängyssä ei ole turvallista, vaan vain aikuisten luona on turvallista ja mörkövapaata aluetta. Hän oli täten huolissaan lapsen psyykkisestä itsenäisyyden kehotuksesta ja kehoitti vanhempia olemaan jämptejä ja turvallisia aikuisia lapsilleen. Lapselle on osoitettava, ettei omassa huoneessa/sängyssä ole mitään pelättävää ja johdonmukaisesti viedä lapsi joka yö takaisin omaan sänkyynsä nukkumaan. Pidemmän päällehän tämä on vääjäämättä kaikkien etu.

Eikä se ole minkään sorttinen ongelma. Muistan itse lapsena, miten pelkäsin yöllä, jos heräsin, en saanut unta uudestaan kun katselin varjoja ym. onneksi minullakin oli lupa kömpiä äidin turvalliseen kainaloon. Saman turvan haluan omallenikin antaa. Se myös edesauttaa sitä, että lapsi nukkuu hyvin, kun hän tietää, että yöllä herätessä pääsee äidin viereen.

ei ole annettu lapsena turvallista unta tarvittaessa jopa kainalossa!



Ihan puppua ap:n kirjoitus. Tietenkään lapsen ei tarvitse antaa pompottaa perhettä öisin, mutta kainaloon ottaminen ei ole mikään unihäiriö. Itsekin lapsena menin vanhempien viereen, kun heräsin yöllä. Mitäs sitten? Hyvä olen ollut aina nukkumaan.



Musta parasta on elää vaistojen varassa. Mikä tuntuu hyvältä ja oikealta, niin pitää toimia. Meillä lapsi tulee aamuyöllä kainaloon ja siihen nukahtaa heti. Ei häiritse meidän kummankaan unta yhtään. Ihanaahan se on saada olla rakkaittensa lähellä nukkuessa.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat