Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Ellikkäs meillä kaksi lasta vanhin kolme ja puol ja nuorempi vuosi ja yhdeksän kuukautta. No nyt sitten vauvakuume on vallannut ja hullannut meidän perheen.... ja eilen mieskin sitten sano illalla sängyssä että tehdään vauva. Ihanaa on ajatella että vielä teemme kolmanen kun olin jo melkein varma että jäädään tähän kahteen...



Mutta nyt kauheat kummitukset valtaavat mieleni. Miten pärjätään taloudellisesti? miten mahdutaan asumaan tässä pienessä asunnossa? jaksanko fyysisesti ja henkisesti vielä yhden vauvan ja lapsen? Olen ihan hirveässä ristitulessa. Tiedän myyös sen että jos nyt ei tehdä vauvaa tuskin tehdään myöhemminkään..



Ja asuntokin jotenkin sterssaa kun nykyään tuntuu että lapsiperheet asuvat niin isosti ja pienissä aunnoissa asuvia katsotaan kummaksuen.

Ei voida ottaa asuntolainaa ennenkuin menen töihin ja se luonnollisesti viivästyy jos vauva tulee... Eikä mulla kiirettä töihin ookkaan. Mielelläni hoidan lapsia kotona.



Niin ja sitten vielä sekin että saakohan kolmelle lapselle koskaan hoitajaa että päästäisiin miehenkin kanssa joskus yhteistä aikaa viettämään...



huh mitä vuodatusta, mutta kyllä helpotti saada mustaa valkoiselle. Vähän selvitin omaakin päätä tässä kirjottaessa.



Onko ketään joka osaisi sanoa viisaita sanoja tai kertoa omia kokemuksia.



KYLLÄ TUOLLA MAHANPOHJASSA VAHVASTI KUTKUTTELEE ja kolmas nyytti olisi niin ihanaa saada! Kiva jos jaksoit lukea ja ottaa kantaa!

Kommentit (9)

Meidän perhe asui kaksiossa kolmen lapsen kanssa, eli kyllä sitä pärjää vaatimattomammissakin oloissa. Tosin oma talo oli rakenteilla siinä vaiheessa kun kolmas syntyi, mutta vasta pari vuotta sen jälkeen päästiin muuttamaan. Nyt on maailmassa jo neljä lasta ja edelleenkin pärjätään, vaikka olen käytännössä ollut työelämästä pois yli kymmenen vuotta. Pieni 9 viikkotunnin osa-aikatyö ei tuo kotiin edes ruokia. Mies ei ole suurituloinen ja laina on melkoinen, mutta päivä kerrallaan mennään ja minä jopa haaveilen viidennestä. Isäntä EHDOTTOMASTI EI!

Meitä kolmatta lasta kaihoavia pinoutuu täällä nimellä kolibrit! Ja samojen asioiden kanssa pähkäillään kukin vuorostamme enempi ja vähempi!

Joten tervetuloa mukaan porukkaan vaihtamaan ajatuksia! =)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

eli 3 v 5 kk ja 1 v 10 kk, ja esikoinen jo 15 v.

Olin aivan varma kuopuksen synnyttyä, että meidän lapsiluku on tässä.

Vaan...

aloin tuossa varmaankin (en muista tarkalleen) tämän vuoden alussa jo miestäni kiusaamaan, että " eikös yksi vielä?" ;)

Vauvakuumetta ei varsinaisesti vielä tuolloin ollut, ja jatkoin aina silloin tällöin kysymistäni mahdollisesta neljännestä.



Syksyllä tunsin, että vauvakuume alkaa polttamaan, ja aloin taas kyselemään, että " no, mites ois?" ;) ja mies mietti tahollaan asioita tovin, ja tokaisi sitten yks kaks eräänä päivänä (lokakuussa?), että " olen miettinyt asioita, ja tehdään vaan se neljäskin" :)

Ja nyt kolmatta kiertoa elellään, ja vauvakuumeen kourissa on myös tuo mies-kultakin :)

Laskee kanssani " otollisia päiviä" ja miettii jo, että " jos nyt tärppäisi, niin laskettu aika olisi..." :)



Asuntona meillä oli vielä kolmannenkin vauva-aikana 3 h+k+s, mutta vuosi sitten vaihdoimme isompaan, 4 h+k+s, ja tässä ollaan vaikka neljäskin tulisi maailmaan :)

Asuntolainaakin on, mutta pärjätään silti :)

Olen ollut äitiyslomilla ja hoitovapailla yhtäsoittoa -02 keväästä, ja töihin en kiirehdi.

Nautin kotiäitinä olosta näiden kahden pienen (ja yhden isomman) kanssa, ja toivommekin kovasti, että pian saisimme kaipaamamme vauvan sulostuttamaan elämäämme :)



Välillä tietty mietin omaa (ja miehenkin) jaksamista, etenkin kun olen itse sairastunut kuopuksen synnyttyä (reumaan), ja kuopuksella synnynnäinen selkävika (leikattu vasta) ja keskimmäisellä puheviivästymä (vasta diagnosoitu dysfasia).



Vaikka väsymystä on useinkin, niin onnea ja iloa sitäkin enemmän :)

Nyt taas vannon mielessäni, että " se neljäs vielä, ja sitten ei enempää" , mutta katsotaanpa minkäkokoiseksi tämä perhe tästä vielä muokkaantuu ;)

Ajattelin minäkin vain sanoa, että rohkeasti vain tekemään sitä kolmatta.

Sopu sijaa antaa ja kummasti se talouskin muokkautuu oli lapsia sitten 1 tai 10+++.

Itse haaaveilen seitsemännestä lapsesta ja isommasta talosta...

Meillä on vain 3 makuuhuonetta silti sopu sijaa tuo.

Eikä rahoillakaan juhlita, jokainen kolikko lasketaan ja talous suunitellaan tiukkaakin tiukemmin.

Kummasti sitä vaan rahat venyy ja ihminen kun on kyse omista lapsita.

Ja meillä tosiaan ei kumpikaan ole korkeasti koulutettuja akateemikkoja vaan ihan tavallisia duunareita ja minä vielä kotona näitten 6 lapsen kanssa.

Joten annapalaa vaan varsinkin jos mieskin on mukana asiassa :)

Kolmatta lasta täälläkin kaihotaan, joskin kaksi ensimmäistä eri miehelle, eli uusperhe ollaan. Kyllä tuntuisi kaihoisan ihanalta saada se yhteinen lapsi ja kolmas lapsi. Ehkäisy jätettiin 2 kk sitten, ..

Miten sitä jaksaa itse, riittääkö rahat jne. Ja hienosti on mennyt ja tämä kolmonen on meidän perheen neiti aurinkoinen. Ei tämän helpompaa lasta olisi voinut toivoa (kaksi oli koliikkivauvoja, joten pelkäsin sitäkin tämän kohdalla). Kaikki on mennyt loistavasti ja elämä on ollut ihan helppoa. Lapset on jopa olleet hoidossa välillä, että ollaan isännän kanssa nautiskeltu... Ollaan vähän jaettu niitä hoitopaikkoihin, ei jaksa mummut ja papat enää kaikkia kolmea kerralla.



Eli en voi muuta kuin lämpimästi suositella, me täällä hulluina haaveillaan jo nelosesta (tämä on yllättänyt mut täysin, koska olin aivan varma, että meillä on ja tulee olemaan kaksi lasta), en olisi uskonut, että vieläkin yhtä toivon...



Onnea siis matkaan ja pikaista plussaamista! Tuolta löytyy lokamasut (toivovat vauvaa lokakuussa 06), tervetuloa mukaan! Tulen sinne itsekin kohta, kunhan tuo täti meille ensi viikolla kurvaileepi.


..mutta järjellä ajatellen, elämästä taitaa selvitä ihan hyvin kuitenkin ;)



Meillä siis kans asuntolainan ottaminen venyy (olen kotona lasten (2kpl.) kanssa) mutta tosin meillä on iso (4h+k) asunto alla, joten sen puoleen hieman eritilanne. Mutta sen pidemmittä puheitta päädyimme kuitenkin tekemään sen kolmannen ;D



Eli tsemppiä ja uskon että kolmas menee ihan siinä kun 2 edellistäkin :)



Marieela ja rv 14+6

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat