Vierailija

Sivut

Kommentit (44)

jostain 10-18 vuotiaaseen.hoitsut oli hitlerimäisiä mulkkuja tai saamattomia nynnyjä.pari ihanaa poikkeusta oli.elämässä olen pärjänny ok, oma talo, pelit ja vehkeet, vakkarityö ja ihana pikkuvauva.mutta en tule toimeen ihmisten kanssa.olen jyrkkä ja ennakkoluuloinen.pelkään että yöllä joku murhaaja/raiskaaja tulee tänne..pelkään että vauvalle käy jotain.mutta ihmeen hyvin kaikesta huolimatta olen selvinnyt.huumeet ja tupakankin jätin kun päätin etten ole sellainen luuseri. en osaa sanoa tuosta sijaisperheasiasta..laitos on aina laitos.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mihinkähän sitten perustuvat nämä surkuttelut, että lastenkodit pullottaa kodittomia lapsia...?



Miksi muuten mieluummin lastenkoti kuin sijaisperhe?



t. adoptioäiti, sijaisvanhemman ystävä

Lastenkodissa, jossa mä olin ei ollut orpoja (meitä lapsia/nuoria olin noin 30). Kaikilla oli kuitenkin perhettä tai jotain sukulaisia olemassa eli viikonloput vierailtiin omien sukulaisten luona, joko vanhempien, isovanhempien tai muiden olemassa olevien sukulaisten luona. Ei siihen sitten juuri mitään sijais- tai adoptioperhettä tarvittu. Mullakin oli sukulaisia olemassa, joiden luona olin viikonloput, en olisi missään tapauksessa sijaisperheeseen, jossa olisin mahdollisesti kiintynyt vieraisiin ihmisiin, kun omia sukulaisia kerran oli olemassa. Nämä surkuttelut lastenkotien " kodittomista" lapsista ovat ihan keksittyä puhetta, ei asia ollenkaan niin ole. Lastenkodeissa on (tai ainakin mun aikaan oli) paljon lapsia, joilla siis sukulaiset ovat olemassa/elossa, mutta joiden kanssa lapset eivät voi syystä tai toisesta asua.



Itse siis tykkäsin mieluummin olla laitoksessa kuin että olisin joutunut vieraaseen perheeseen. Joku toinen lastenkodissa ollut voi toki ajatella toisin.



Vierailija:

Lainaus:


Eli lastenkodeissanne ei ollut ainutta adoptiovapaata lasta? :-O

Mihinkähän sitten perustuvat nämä surkuttelut, että lastenkodit pullottaa kodittomia lapsia...?



Miksi muuten mieluummin lastenkoti kuin sijaisperhe?



t. adoptioäiti, sijaisvanhemman ystävä




Helsingin ensikotiin veimme kaikki vauvantarvikkeet ja -vaatteet

viimeisimmän lapsemme jälkeen. Tulevat tarpeeseen. Jos ovat sellaisia tarvikkeita, ettei ole käyttöä juuri sillä hetkellä, myydään myyjäisissä ja tuotolla tuetaan kotiutuvia äitejä ja lapsia, usein ensikodista lähtevällä äidillä ei ole paljon kodintarvikkeita tms.

Joululahjoja sai tosi paljon ja kalliita, merkkivaatteita sai käydä ostamassa katsomatta hintaa jne. (jos ajatellaan tällaista taloudellista puolta).

onko lastenkodeissa Suomessa " orpoja" ? Siis lapsia, joilla ei kertakaikkiaan ole muita holhoajia kuin lastenkoti?



Jotenkin tästä viestiketjusta ja muualtakin olen saanut käsityksen, että lastenkotilapset on joko itse " törttöilleet" tai sitten vanhemmat ovat " törttöileet" niin paljon, että lapset on otettu huostaan.

kuitenkin on laitosmaisia paikkoja..näin muutaman paikan toimintaa kuitenki itse..jälkensä se jätti, tosi on.en juurikaan niitä mieti enää, onhan siitä jo aikaakin 8 vuotta..mutta (ex)narkin se paikka minusta teki.

ois kiva vaihtaa ajatuksia teidän muiden lastenkotiasukkien kanssa..minkä ikäsiä olette?

mitään akalliita lahjoja.tietty pikkusumma oli esim vuodessa vaatteisiin ja viikkorahat." työpalvelua" pysty tekeen pilkkahinnalla jotain matonpesua.

Siellä laitoksessa aloin käyttämään kovia aineita.ihan vitusti ryypättiin ja tehtiin mitä vaan, pilvee polteltiin hoitsujen neän alla eivätkä mitään tehneet.

Minun lastenkodissani oli aivan tavallisia lapsia ja nuoria (vain yksi todellinen ongelmatapaus), mutta sehän on aika vähän 30 lapsesta/nuoresta. Kotiolot meillä vain oli sellaiset, ettemme voineet täysiaikaisesti asua vanhempien luona.



Mistähän nämä huhupuheet sairaista lastenkotilapsista ja kodittomista paroista oikein juontuvat??

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat