Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

ja muutenkin uskonelämän hoitaminen laiskahkoa. En halua (jaksa) ottaa vastuuta seurakunnassa. Muutoinkin koko elämässä jaksaminen tiukilla. Apua!

Kommentit (12)

Vierailija:

Lainaus:


Uskon asioissa siihen vain on oma lisänsä, kun pelkään, että ehken sitten ole " oikeassa" uskossa ollenkaan (" koetelkaa itseänne, oletteko uskossa" ) tai lopulta käy niin, että kadotan uskon lahjan...



En vain jaksa.



Rukoilkaa puolestani.




Siis tuo epäilys on minusta niin väärin! ap:han tarvisi vain suunnattomasti tukea, eikä mitään epäilyjä että onko usko oikeanlaista tai onko se uskoa ollenkaan!!!

4

kyllähän minä voin käydä keskusteluni" jumalan kanssa ihan itse. En tarvi siihen pappia tai kirkkoa. Vai luuletteko ettei jumala kuule minua jos en ole kirkossa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Se kuullosti ihanalta tälläisen tavallisen kirkkouskovaisen korvissa, kun omakin usko on aina välillä lujilla.



Voimia ap:lle ja kaikille muillekin. Ja siunausta vuodelle 2006!

Kyllä Jumala kuulee sinua ihan missä tahansa, ei siihen kirkkoa tarvita. Miksi niin torjuva asenne kirkkoon? Itsellä se kokemus, että kun on siipi maassa ja voimaton olo, niin uskovien yhteydestä saa voimaa, iloa ja virkistystä. Muistathan, että vaikka nyt koet voimattomuutta, niin Jumala ei päästä sun kädestä irti, Hän ei sua hylkää ellet sinä tietoisesti käännä selkääsi Hänelle. Siunausta sinulle.

kaipaisin niin löytää paikan, jossa voisi alkaa käydä; sellaisen jossa olisi ihanan virkistävää musiikkia ja hyvä opetus.



Edellinen seurakunta jossa kävin oli vaan seurakuntalaisten välistä oppikinaa, johon kyllästyin; alkoivat asiariitely vaikka eikö se pääasia uskonelämässä ole jossakin muussa kuin teologisessa kiistelyssä...



Menetin samalla yhteyden (ei enää tuntunut samalta) niihin muuten ihaniin uskovaisiin ihmisiin, ja nyt kaipaisin ymmärtäväisiä & iloisia uskovien yhteyttä.



Olen vain muutamassa asiassa eri mieltä joidenkin pappien ja uskovaisten kanssa... En välitä tulla haukutuksi kirkon penkkiin siksi kun uskon vääränlaiseen jumalaan yms. Jumala ja Jeesus jutut muuten ok, mutta liika on liikaa. Eli uskon mutta omalla laillani, enkä siihen tarvi toistaiseksi ainakaan kavereita. Minulla muutenkin asiat nyt hyvin,4

Eli kirkossakäynti antaa juuri voimia, vaikkei siltä aina tuntuisi. Jumala hoitaa sanan ja ehtoollisen kautta. Mutta vaikeinta on se lähteminen... Kun ei jaksaisi. Ja tämä jaksaminen koskee kaikkea elämää. Kun ei oikein jaksa. Uskon asioissa siihen vain on oma lisänsä, kun pelkään, että ehken sitten ole " oikeassa" uskossa ollenkaan (" koetelkaa itseänne, oletteko uskossa" ) tai lopulta käy niin, että kadotan uskon lahjan...



En vain jaksa.



Rukoilkaa puolestani.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat