Seuraa 

Heipparallaa vaan elokuiset!

On ollut hiljaista, joten ajattelin ottaa härkää sarvista ja aloittaa jotain ihan itse!:)

Viimeksi Loppiaisena kuului ikäviä uutisia meidän joukostamme ja sen jälkeen hiljaista, eihän nyt masennuta kaikki, eihän?!

Itelläni pahoinvointi jatkuu, mutta välillä saan jo jotain menemään mikä heti helpottaa. Nyt on kylläkin tilalle tullut järkkyä päänsärkyä!Aargh!Jos ei okseta ni päätä särkee..Vaivasta toiseen!Heh!;)

Voimia kaikille ja tulkaahan taas palstailemaan!!!

rv9+1

Kommentit (7)

Mä en ole niin kauheasti jaksanut kirjoitella joka listaan. Käyn kyllä lukemassa parikin kertaa päivässä. On ollut ikävä lukea muiden surusta. Itsekin tässä miettii, että mitä jos pieni luovuttaa, tai on jo luovuttanut.



Ylihuomenna olisi neuvola, mutta siellä tuskin kuunnellaan sydänääniä, joten edelleen epävarmuus jatkuu. En millään meinaa kestää epätietoisuutta. Mutta toisaalta sitten yritän muistutella itselleni, että se kuuluu tähän alkuraskauteen.



Tänään on mulla ollut hieman parempi olo. Ylävatsassa kuitenkin tosi kamala ahdistus. Ihan kuin edelleisillä kerroilla vasta loppuraskaudessa. Toisaalta, onhan tässä nyt enempi sitä lähtöpainoakin. Mut ikävää, jos tällainen olo jatkuu. Vaikea istua normaalisti. Hengittäminen tuntuu työläältä.



Mites teillä muilla, onko samoja tuntemuksia? Joku tuolla kysyikin joskus, että onko muilla ylävatsa kasvanut. Mäkin siihen vastasin, että just se. Alamahassa ei näy mitään, mut näyttää siltä, et olen nielaissut futispallon tai jotain, ja se köllöttää nyt tuossa keuhkojen alareunojen päällä ja mahalaukussa. Ehkä täällä odotetaankin jalkapalloa ;)



Mä näin muuten viime yönä vauvasta unta. Tosin, minä olin sen isä ja eräs vieras nainen oli sen äiti. Kuitenkin elettiin mun miehen kanssa yhdessä pariskuntana, ja meillä oli muitakin lapsia. Huoh, ihan sekopäisiä juttuja.



Jamssa rv9+1

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olen seurannut keskustelua Yahoossa, mutta täällä Vauva-lehden sivuilla on tosiaan ollut hiljaista.



Hiljaista on kyllä ollut meno itsellänikin. Olimme keskiviikkona alkuraskauden ultrassa (7+1), ja näimme pienen sydämen sykkivän. =) Seuraavana päivänä alkoikin jo pahoinvointi oikein rytinällä. Nyt väsyttää, mutta olen jo pari päivää saanut syötyä.



Koko ajan on valtava huoli kaikesta omasta tekemisestä ja tekemättä jättämisestä. Etten vaan mitenkään tyhmyyttäni saisi aikaan keskenmenoa.



Sitten vähän henkilökohtainen kysymys: Oletteko uskaltautuneet harrastamaan aviollisia iloja? Olemme pidättäytyneet koko alkuraskauden, mutta eilen sitten vihdoin uskaltauduimme. Mitään verenvuotoa tai kipuja ei ollut, joten kai sitä uskaltaa jatkossakin.

Kyllä tää pahoinvointi alkaa mullakin jo masentaa ja väsyttää..

Siksi itekin ollu vähän maissa.:(

Pääsis sinne ultraan ni osais sitt iloita ku tietäis kaiken olevan kunnossa!

Noista " aviollisista iloista" kysyit, kyl meki uskaltauduttiin ja jaksettiin! Ei oo ollu iltasin voimia ku hammaspesulle ja nukkumaan.Kyllähän se kovasti piristää ja rentouttaa ajatuksia.Ei mullakaan mitään kipuja tai muuta ja aiotaan iloita jatkossakin kuhan saa voimia!:D

Heips!

Lueskelin minäkin noita surullisia uutisia tuosta loppiaisen pinosta. Kovasti voimia keskenmenon saaneille.



Meillä meni loppiainen tytön 1v synttäreitä juhliessa. Sisko jäikin sit siitä viikonlopuks meille enkä oikein viitsiny täällä pyöriä ettei salaisuus vielä paljastuisi. Sitä ihmettelin kun hän ei yhtään ihmetellyt kun en juonu edes saunaolutta ;) Tänään käytiin esikoisen kanssa laskettelemassa. Vielä sitä uskaltaa mut aloin just miettimään et miten käy meidän keväisen lapinreissun... olen silloin n. 20 raskausviikolla. Pitäisköhän alkaa kehittämään tuota murtsikkahiihtotaitoa vai uskaltautuiskohan sitä silloin vielä mäkeen?



Mulla tuntuu et pahoinvointi pikkusen taas helpottaa. Ei ainakaan ole ihan jatkuvaa. Kahvi on alkanu nyt tökkimään, tähän asti on menny ihan yhtä hyvin kuin muulloinkin, tosin oon koittanu rajoittaa kahvin juomista kahteen mukilliseen päivässä. Viikko ja kaks päivää ekaan neuvolaan :) Ootan minäkin kovasti että sais konkretisoitua tän raskauden, sais jonkun todisteen siitä että pieni elämä kasvaa sisällä. Joka päivä mietin myös sitä yksityistä ultraa mut vielä olen malttanu mieleni....



Peeveli ja rv ~8+6

Mutta jos on taipumusta keskenmenoihin tai verenvuotoa, niin on syytä pidättäytyä varsinkin silloin, kun kuukautiset normaalisti tulis. Me on kyllä harrastettu aviollisia iloja eikä mitään ole aiheutunut.



Mulla vaivoina: ruoka ei maistu, väsyttää, niska-hartiajumitus päällä koko ajan. Oottelen myös rv 12 ultraa, jossa näkis taas, että kaikki on hyvin. Maha pömpöttää täälläkin ihan ylös asti, mikä on hassua ajatellen, että varsinainen vauvamaha on piilossa alavatsan peitossa. Kumma juttu.



Rv 9+5

Pari päivää hiljaiseloa takana. Olen kyllä lukenut pinon/pinot mutta jotenkin kirjoittaminen on jäänyt kun ei ole mitään uutta.



Surulliset uutiset aina pysäyttävät. Jotenkin jää jumiin kun ei oikein tiedä kuinka lohduttaa km:n kokenutta odottajaa. Itsellä ei asiasta ole kokemusta ja tuntuu, että kaikki mitä sanoisi kuulostaa omissa korvissa niin pliisulta. Kuten joku jo sanoikin niin toivotaan, että moni meistä selviäisi sen maagisen rv12 yli jolloin tämä pelko ja epävarmuus ehkä hieman hellittää.



Itselläni viikon verran ekaan neuvolaan. Juuri luin ketjun jossa kyseltiiin mitä tehdä kun KOSlta ei ole tullut kutsua np-ultraan. Mulla ekassa raskaudessa ultra jutut meni kaikki mallikkaasti mutta tutustumiskäynnille kun menimme ei nimeämme löytynyt mistään papereista vaikka olin ilmoittautunut. Tosin silloin kun soitin, palokellot soivat taustalla joten ehkä hoitajan keskittyminen (kuuleminen) ei ollut paras mahdollinen. Huvitti vaan kun meihin suhtauduttiin niin ynseästi. Aivankuin me oltaisiin miehen kanssa tungettu itsemme väkisin mukaan. Ihmettelen vain miten olisimme tienneet olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan jollei joku henkilökunnasta olisi sitä meille kertonut... =)



Kättäristä jäi hyvä fiilis joten sinne oltaisiin sitten toistamiseen menossa. Ihanaa olisi jos vielä samalle osastolle pääsisi. No tällä kertaa osaan ainakin vaatia neuvolaa laittamaan lähetteen koko arvioon. Kyllä Siperia opettaa ;)



pubu ja Unski 8+0

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat