Seuraa 

Onko kokemuksia tällaisesta tilanteesta, lasten ikäeroksi tulee melkein tasan neljä vuotta, esikon uhma on ollut kokoajan aika mahtavaa ilmankin vauvauutisia, synnytys on nyt ihan käsillä, muutaman päivän sisällä, nyt esikoinen aloittanut todellisen sirkuksen, kaikkeen mhadolliseen EI, EN TAHDO, EI VIELÄ, EI KÄY, EI MENNÄ- kovaa ja korkealta, säestettynä silmittömällä itkulla, maahanheittäytymisillä, potkimisella...



Lasta on huomioitu kaikin mahdollisin tavoin, nyt tuntuu että menee yli, ei kestä meidän kummankaan hermot tätä enää, kooajan saa 4-vuotiaan takia kulkea varpaillaan ja varoa mitää sanoo, esim. eilen kun poika heräsi päiväunilta, suht. hyväntuulisena, keräsin lattialta kourallisen pieniä legoja legolaatikkoon, ja sanoin samalla että laitetaas nämä tänne ettei kissa kuljeta niitä piiloon... seurauksena järjetön itkukohtaus, kirkunaa ja huutoa, kun hänellä oli leikki kesken, enkä anna hänen leikkiä jne. ei suostu kuuntelemaan mitään, huutaa vain.

Kommentit (3)

siis tarina jatkuu....

Minä en voinut esimerkiksi käydä kaupassa esikoisen kanssa ennen vauvan syntymää kun hän saattoi saada kaupassa niin kauhean raivokohtauksen ettei häntä saanut autoon (repi oven tiivisteet ja potki muutenkin autosta kaikki irto osat hajalle). Mutta jotenkin kummasti se vaihe meni vauvan syntymän jälkeen aika nopeaa ohi. Tosin hyvin temperamenttinen luonne hän on edelleen. Pienempi onkin tottunut vain seisomaan hiljaa paikallaan odottaen että äiskä ja isosisko saa asiat selvitettyä. Mutta kyllä se siitä helpottaa, pienenä lieveilmiönä meille tuli omaisuuden tuhoaminen huomion saamiseksi. Eli lahes kaikki tyynyt peitot yms on leikelty palasiksi, tapetteja on revitty, kynsilakalla maalattu vähän muutakin kuin kynsiä... Mutta semmoista se on lapsi perheessä, sisustetaan sitten kun ovat muuttaneet pois kotoa.

Esikoinen, poika, oli ennen vauvan syntymää " ihan normaali" , vauvan synnyttyä ihaili pikkusiskoaan kovasti ja pussaili koko ajan. Auta armias kun sisko täytti 6 kk ja alkoi liikkumaan enemmän, hell is loose! Eli nyt meillä on oikein todella kiukutteleva, uhmaava ja kuriton 5 v.



Siskoaan tuo rakastaa edelleen kovasti mutta mustasukkaisuus on myös huipussaan. Vauvalelut kiinnostavat koko ajan eika sisko saa olla yhtään rauhassa. Tuo nyt 1 v ja risat on oppinut puolustamaan itseään jo liiankin mallikkaasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

ja lapsilla on kolmea viikkoa vaille neljä vuottä ikäeroa. En tiedä onko sillä merkitystä että meillä on molemmat tyttöjä. Toisaalta olen monesta paikkaa kuullut että tytöillä on useasti pahempia kiukkukohatauksia kuin pojilla. Minä en esimerkiksi voinut käydä esikoisen kanssa

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat