Seuraa 

Ajattelin tässä kertoa oman tarinamme omasta unikoulustamme perhepedissä. Itse kun en halunnut eikä ehkä olisi ollut kanttiakaan lähteä rajuihin huudatus tai minuuttikello kädessä tehtäviin unikouluihin.

Meillä 7kk vanha poika jokä kävi nukkumaan noin klo 19.30, heräsi tissille n. 22, 01 ja 04 ja kokonaan noin klo 07 aamulla. Ruokailujen välissä tuttia piti laittaa noin tunnin välein läpi yön eli alkoi käydä tosi raskaaksi nuo yöt.

Kaveri on sen takin nukkunutkin viime ajat koko yön vieressä koska itse en vaan jaksanut pomppia pinnasängyn laidalle laittamaan tuttia tai nostaa syömään. Ehti kyllä nukkua lähes koko yötkin myös omassa sängyssään.

No, päätimme sitten yrittää rauhoittaa yöunia niin että ensin päätimme että koska juuri ennen nukkumaan menoaan syö hyvin ison satsin puuroa ja tissiä niin ennen yhtä ei tissiä ole tarjolla vaan silitellään ja pidetään vieressä vaan.

Ensimmäinen yö olikin sitten aivan katastrofi. Kaveri jaksoi sinnikkäästi pyytää tissiä yli kaksi tuntia. Meillä itku oli sellaista aaltomaista eli itki, rauhoittui tutista ja vieressä muutamaksi minuutiksi (max 15 min) ja sitten taas havahtui itkemään muutamaksi minuutiksi. Sitten kun sain kaverin vihdoin nukahtamaan noin 40 minuutiksi joka mielestäni oli jo voitto sinänsä niin sitten kun heräsi niin annoin tissiä, kello oli silloin joku kaksi. Sitten jatkoimme tavalliseen tapaan eli neljän aikaan taas tissiä.

Seuraava yö oli lähes samankaltainen eli muutosta parempaan ei tapahtunut.

Kolmas yö menikin jo paremmin. Pyysi samoihin aikoihin tissiä, mutta nukahti kohtalaisen nopeasti ja pyyteli noin tunnin välein vähän tissiä, mutta missään vaiheessa ei yltynyt edellisten öiden kaltaisiksi. Kun kello oli noin puoli neljä niin annoin tissiä kun heräsi sitä pyytelemään. Sitten nukkuikin hyvin aamuun asti.

Neljäntenä-kuudentena yönä aloin näihin alkuyön pyytelyihin alkuun olemaan reagoimatta mitenkään, mutta vain pari minuuttia max. sitten laitoin tutin tai silittelin. Huomasin että puolet niistä karsiutui siihen että ei tullutkaan kuin yksi-kaksi itkupirautusta ja jatkoikin itse uniaan. Niinpä siihen puoli neljään mennessä ei tarvinnutkaan kuin pari kertaa oikeasti reagoida.

Eli nyt ollaan tässä tilanteessa ja itse olen jo tähän tosi tyytyväinen verrattuna aikaisempiin yöihin. Eli syödään kerran siinä puoli neljältä ja siten ennen noin kaksi-kolme kertaa korjaillaan tuttia-uniasento (vänkää itsensä ihan poikittain).

Omat huomioni siis olivat että onnistuu lempeätkin keinot jollain tavalla myös perhepedissä. Alkuun vain meidän kaveri ainakin oli tosi sitkeä asian suhteen (nuo yli kahden tunnin itku-nukkumiskohtaukset) eli ei ollut vaan siten että itkee ja sitten rauhoittuu vaan mentiin monta tuntia välillä itkua-välillä muutama minuutti unta. Kun tälläisen jakson perään tuli edes yksi pidempi uni (tuo 40 min) niin katsoin että sitten heti ruokaa eli että ei enään ollut sen tilanteen periksi antamista vaan oli jo uusi herääminen.

Kaksi ekaa yötä olivat kamalia ja ei mitään edistystä. Sitten alkoi helpottaa.

Nyt aion jatkaa siten että suosiolla tarjoan ruokaa tuolloin neljän aikaan vaikka ei nyt kiivaasti pyytäisikään koska loppuyön nukkuu sitten tosi rauhallisesti. Ja koska aikaisemmin tottunut heräilemään jatkuvasti niin tuo on minulle ainakin aivan juhlaa jo tämäkin.



No tulipa sekava sepustus, mutta ajattelin kertoa omat kokemukseni :) ja tsemppiä kaikille uniasioiden kanssa painoskeleville. Meillä levottomia öitä ehti olla yli kaksi kuukautta.

Kommentit (5)

HIPHEI05 - Kertoisitko vielä tarkemmin, miten onnistuit tuossa unikoulussa? Kuinka sait vauvan nukahtamaan itsekseen omaan sänkyyn liman tissiä? Minulla on nyt myös 5,5kk:n ikäinen poika, joka ei nukahda ilman tissiä. Yöllä herää vaatimaan sitä n. tunnin välein. Meilläkään ei syödä (huolita) tuttia, joten siitäkään ei ole apua tissin " korvikkeena" . Mielelläni syötän poikaa vielä öisin, mutta mieluusti vähän harvemmin, kuin tunnin välein. Auttoiko teillä tosiaan vain silittelyt jne. vauvan herätessä vaatimaan tissiä? Olen sellaista muutamia kertoja yrittänyt, mutta tuloksena on vain kamala huuto. Tosin ikää pojalla on siis vasta toi 5,5kk, mutta jos teilläkin jo siinä iässä toimi..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olen itsekin käynyt tutustumassa tuohon lempeään unikouluun, muistaakseni " mammelix" (voin muistaa väärinkin;) laittoi joskus linkin sellaisille sivuille. Meillä tyttö kohta 1 v. ja olen kypsytellyt ajatusta tuon unikoulun kokeilemisesta jossain vaiheessa. Meillä nukutaan ja perhepedissä, tosin tyttö nukkuu illan omassa sängyssään ja yöllä nostan viereen. En uskalla meidän sänkyyn nukuttaa, kun on kova pyörimään ja yksin ollessaan saattaisi vaikka sängystä pudota.



Eli meilläkin heräillään kovasti yöllä, välillä nukahtaa pelkkään silittelyyn ja välillä kelpaa vain tissi. Tuttia ei tyttö ole koskaan syönyt. Oli siis mukava lukea tällainen " onnistumistarina" , taidan minäkin jossain vaiheessa kokeilla.

Tyttö oli 8kk ja käytännössä nukkui yönsä tissi suussa. Unikoulu pidettiin niin että vauva oli sänkyni vieressä sivuvaunussa eli sain häntä silitettyä ja rauhoteltua eikä tarvinut yksin huutaa.



Vierotuksesta on jo kuukausi aikaa ja vauva nukkuu edelleen sivuvaunussa (minulla ei ole mitään kiirettä siirtää pois). Herää joskus vaan kerran, joskus useammin, mutta ei enää itke yöllä ja nukahtaa heti uudestaan kun paijaan päätä.



Nyt vaan olisi vuorossa äidin unikoulu...

Minulla kohta 7 kuinen poika ja kokeilin oikeastaan täsmälleen samanlaista unikoulua 5,5 kuukauden iässä, mutta siirsin pojan samalla omaan sänkyynsä (meillä kun ei syödä tuttia ja unipussi auttaa ettei pääse kääntyilemään, muuten samaa tissin " ruinaamista" ja jatkuvaa heräilyä sen takia). Oppi myös parissa yössä yhteen aamuyön syöttöön ja sekin jäi lopulta pois. Nyt tosin taas syödään 4 aikoihin, mutta tulin tuohon samaan tulokseen että kun päästään sitten kuitenkin heti takaisin nukkunmaan niin ei se haittaa...Oli tosi mukava huomata että poika oppi itse nukahtamaan, se on varmasti tärkeää lapsellekin että huomaa ettei tarvitse tissiä (ym) nukahtamiseen vaan osaa sen ihan itse! Kehittää varmasti itseluottamusta ja luo turvaa, kun ei aina ole riippuvainen muista (meillä vauva turhautuu helposti kaikkeen kun ei voi tehdä mitään mitä haluaisi kun ei vielä pääse liikkeellekään.)

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat