Seuraa 

Sivut

Kommentit (32)

Kiitos tosiaan huhtistapaamisesta ja erityskiitos emännälle suoja paikan tarjoamisesta :-)

Elmo käyttäytyi vieraskoreasti eikä esittänyt mitään kiukkuvinkunoitaan ;-) Oli tosin työn ja tuskan takana saada poika nukahtamaan kunnon unille, kun ensin meno matkalla nukkui 20 minuuttia ja sitten tulo matkalla 15 minuuttia autossa. Luonnollisesti heräsi kun päästiin kotiin eikä sitten hevin nukahtanutkaan uudestaan .

No onneksi on jo senverran " iso" ettei se johda grande katastrofiin jos vähän jäävät unet lyhyiksi.



Voihan itku, mikä ilma :-) Täällä pääkaupunkiseudulla on oikea pääkallokeli. Jäätä alla ja vettä sataa. Ei todellakaan tee mieli lähteä ulkoilemaan. Ja samaa ovat tainneet luvata koko viikoksi :-(

Pyh, mikä tammikuu ja muka keskitalvi. Jos nämä talvet tällaisina jatkuu, niin sitä joutuu ihan tosissaan lähtemään " hiihtolomalle" lasten kanssa jonnekkin pohjois-suomeen, jotta lapset saavat lumesta nauttia ja talvilajeja harrastaa !



No jospa jatkaisi kotihommia....ne kun ovat uusiutuva luonnonvara ;-)

Piti vaan tulla kertomaan kun Amandalla on nyt ollut vatsa kovalla eikä pariin päivään ole kakannut. Nyt sitten aamulla yritti itkussa vääntää jotakin ulos mutta ei onnistunut. Sitten päätin että laitan potalle istumaan ja viisi minuuttia siinä itkeskellen ähkittyään pottaan tuli iso pökö! Vinkiksi siis vaan, en ole sinänsä mikään vauvapottailun kannattaja, joskaan en vastustajakaan mutta jos vauvalla on ongelmia kovan vatsan ja kakkaamisen kanssa niin Amandaa ainakin tuntui auttavan että sai istuvassa asennossa pungertaa ja ilman vaippaa. Paras tässä kyllä oli että meidän taaperohan kammoaa pottaa ja pönttöä ja tsägällä on joskus suostunut olemaan 2 sekuntia potalla niin nyt kun A oli kakannut ja siinä häntä ylistin niin taapero katsoi minua ja pottaa eikä sanonut mitään. Sitten vähän ajan päästä sanoi että " minä menen nyt potalle" . Ja istu siinä puoli tuntia! Puheli yksikseen siinä " tämä on vaikeeta" , " tyhmä potta, blääh" , " äiti mene pois" jne. Mutta lopulta tuli pieni liru. Ei ole taaperoa isosiskon pissailut yhtään innostaneet tai mitenkään vaikuttaneet mutta se tais olla liikaa että pikkusisko istuu potalla ja vielä tuloksen kanssa =)



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ihan näin kansainvälisesti tervehdin, kun ollaan just tultu takaisin Thaimaasta, jossa oltiin 2 vkoa joulun jälkeen. Matka meni hyvin, etukäteen jännäämäni kohdat eivät tuottaneet ongelmia: lentäminen oli hauskaa, myös nousut ja laskut, sinne mennessä neiti nukkui suurimman osan ajasta ja takaisin tullessa leikki jaloissamme ja/tai käytävällä flirttaili kanssamatkustajille. Aurinko ei polttanut varjossa, vettä juotiin pikkutippa kerrallaan kuitenkin riittävästi päivien aikana. Autossa istuminen sujui hyvin (vaikka turvaistuinta ei ollutkaan - tai ehkä juuri siksi... Köytin vauvan kiinni itseeni kantoliinalla, oli ainakin itselläni turvallisempi tunne. Turvaistuin ei mahtunut autoon, jossa oli jo joka penkillä matkustaja, joten " maassa maan tavalla" - ihan hurjaa liikennekäyttäytymistä seurailtiin...). Itselle tuli turistiripuli, vauvalle ei, ja vauvan kuumetautiin saatiin tehokasta, nopeaa, asiantuntevaa ja ystävällistä hoitoa jonottamatta yksityissairaalassa neljällä (4!!!!!) eurolla! Voisi suomalainen terveydenhoitojärjestelmä käydä tutustumiskäynnillä Thaimaassa? Hyttysiä ei nähty kuin suurkaupungeissa (joissa ei malarian vaaraa) ja nekin söivät pääasiassa minua...



Mutta paljon on nähty ja kivoja muistoja jäi. Tästä on hyvä aloittaa uusi vuosi :)


Elni, veit potut suustani. Meidänkään likka ei kauheesti lämpene soseille, ja varmat yökit saa aikaiseksi jos jättää sörsselssönit liian rakeisiksi. Mutta pöydältä Hellu kyllä syö itse vaikka minkä kokoista leivänmurua ja muuta. Aateltiin, että paras varmaan väsätä sille seuraavaksi lihapullia ja makaroneja :) Ihan oikeesti, aiotaan kyllä pieniä sekä pullat että makaronit.



Me oltiin tänään muskarissa. Aloitettiin vasta nyt kevätlukukaudella ja ihan hauskalta harrastukselta tuntuu. Tyttö tykkää kuunnella kun lauletaan, ja mitä riehakkaampi leikki sen parempi. Lisäksi nyt varsinkin on kiva käydä jossain jossa näkee muita lapsia, koska H on alkanut entistä enemmän kiinnostua muista ja yrittää tehdä tuttavuutta. Maanantaina mennään kattomaan millasta on vauvajumppa. Saa nähdä miten harrastusten käy, jos tästä töihin pääsee/joutuu menemään, mutta on kumminkin kiva puuhata jotain kodin seinien ulkopuolellakin.



Me ei aiota enää mennä vauvauintiin, koska se ei ole täällä niin kivaa kuin edellisellä paikkakunnalla. Täällä on isompi ryhmä, vain yksi vetäjä ja huomattavasti rauhallisempi meininki. Ensinnäkin ohjausta ei oikeastaan saa, ja toiseksi likka meinaa tylsistyä... Samanlaista lilluttelua voidaan harrastaa ihan itsekin, kunhan vaan saatais itteemme joskus niskasta kiinni että päästäis tarpeeksi varhain liikenteeseen.



Siellä muskarissa oli yks 1,5 v tyttö, jonka kävely herätti ihastunutta höö! -huutelua meidän Hellussa... Kotona pitikin sitten testata ilman tukea seisomista monta kertaa. Huojuen mutta kumminkin se pysyi jo puoli minuuttia seisaallaan, katsoi minua silmiin että huomaatkos ja tumpsahduksen jälkeen heti uusi yritys, eli täysin tarkoituksellista toimintaa jo. Hui. Ollaan yritetty opettaa noiden uunien kanssa, että ne on kuuma ja polttaa, mutta pitänee tehostaa koulutusta ennen kuin H tosiaan lähtee liikenteeseen, se on tällä viikolla oppinut jo tosi hyvin menemään pitkin sohvia ja seiniä. Keittiön pöydän alla on ihan paras paikka treenata (ja samalla metsästää lattialta murusia)...



Apua miten äkkiä tuo lapsi kasvaa!! Näin juuri kotivideon, joka oli kuvattu heinäkuussa, me vilahdettiin siinä myös ja voi ihme miten pieni kääryle mulla silloin vielä sylissä olikaan. Buhuu, ihan tuli itku silmään, että tommonenko se oikein oli! Vaikka yrittää kuinka painaa mieleen ja kirjoittaa muistiin asioita, niin kyllä ne vaan unohtuu.



Ois vaikka mitä juttua... Tyttö on myös oppinut leikkimään piilosta ja näyttämään kieltä käskettäessä - tarpeellinen taito. Minä en ole ehtinyt oikein syömään koko päivänä, joten painun kaivelemaan kaappeja siinä toivossa että niistä löytyisi jotain syömiskelpoista.

onpas teillä ollut mukavia juttuja. Pottajutuille, imuroinnille ja Antonin roskien syömiselle piti nauraa ihan ääneen... Meillä uppoaa roskat suuhun ja tyttö on vissiin tuohen perään, kun on jatkuvasti halkokorilla tuohia suuhunsa pistämässä. Nyt on opittu aukomaan kaappien ovet, laatikot, nostettu lattiakaivon kansi, nyitään sähköjohtoja... noustaan seisomaan ja tutkitaan joka paikkaa. Hampaita terotetaan huonekaluihin.



Olkaa varovaisia lapsen ja tiskikoneen kanssa. Työkaverini taapero (oli silloin alle 1 v) nojaili tiskikoneeseen kun isä tyhjensi sitä, horjahti veitseen ja sai 3 sormea melkein poikki. Käsi tikkeihin, kipsiin ja myöhemmin yhden sormen jänne leikattiin kuntoon.



Meillä yöt levottomia, mutta muuten jaksellaan. Sormiruokaa menee jo monenlaista, kaikenlaiset leivät, rieskanpalat, tomaatti ja juustohöylällä höylätty kurkku ovat suosikkeja. Soseet ei uppoa, pitäis varmaan tehdä lihapullia (sormenpäänkokoisia) ja kuutio perunoita...





Eipäs muuta! viikonlopunodotusta.

Elni ja tyttö 18.4

Meidän neiti tulee luo kun haluaa syliin. Nousee jalkoja vasten seisomaan ja yrittää kiivetä. Tulee samanlailla ilmoittamaan kun kakka on vaipassa. Tyttö on kova kiipeilemään muutenkin. Taaperokärryssäänkin seisoo kyydissä ja sen avulla kurkottelee ikkunaan. Raput yläkertaan nousee jo vauhdilla.

Vähän rakeisempi ruoka menee suhteellisen hyvin ja leivän paloja nyppii mielellään.

Meillä ei ole liikkumista treenattu öisin. Oiskohan tyttö kahdesti kääntynyt mahalleen unissaan! Nukkuu kyllä unipussi päällä, mutta valveilla ollessa pystyy konttaamaan ja nousemaan seisomaan se päällä.



Lylelle ja Pihlalle onnea leikkaukseen ja pikaista toipumista siitä!

Hyvää viikonloppua!



mallu ja tyttö 26.4

Noniin, kiva että vielä täällä jonkin verran huhtiksia on.

Meillä Taisto on innostunut vetämään itseensä seisomaan, paikassa kuin paikassa ja ei tuo tasapaino vielä täysin pidä niin kopauttelee takaraivoaan aina lattiaan kun kaatuu. Kontattu on hyvin vähän, tuntuu tuo seisominen kiinnostavan nyt enemmän.

Hampaat on saanut kyllä mut miettimään muutaman kerran tuota imetystä kun tuntuu välillä innostuvan puremiseen enemmän, 4 hammasta; alhaalla 2 ja ylhääl myös.

Soseita Taisto tykkää syödä todella hyvin, samoin aamupuuro menee.

Oli vaihe ettei kalaa suuhunsa pistänyt, nyt sekin onneksi maistuu, nyt aletaan pikkuhiljaa siirtymään kotiruokaan tästä ja samalla maito tulee vaihtumaan hiljalleen. Nyt alkaa työtkin joten pakko antaa Nania enemmän kuin muulloin =), mies jää kodinhoidontuelle; mulla paremmat tulot =) ja saanhan sitten paremmat äitiyspvärahat seuraavasta etten oo taas minimillä, oli muuten taloudellisesti todella rankka vuos kun toinen opiskeli ja minä äitiyspvärahalla ja viel sillä minimillä ja 2 lasta elätettävänä, mutta kyllä se vaan siitä meni, jos osaa tinkiä oikeista asioista niin kyllä sitä pärjää; tosin jouduin lainaamaan hiukan veljeltäni pahimmassa vaiheessa.

Jaahas, jos alkais kohta herätellä miestä että päästään Kelaan tekemään paperit =D, samal reissulla pitää hakea avioliiton esteiden tutkinta.


Ilmeisesti se viimekertainen valittaminen auttoi, nimittäin viime yöt on menneet ihan kohtuullisesti. Ei siis mitään tuntikausien seisomis+huutosessioita. Viime yönä minä sain nukkua ihan rauhassa, mies otti vahtivuoron. Oli kyllä tosiaankin tarpeen, aloin olla todella väsynyt, silmäpussit hipoi jo leukaa.



Edelleenkin tyttö havahtuu aika usein öisin, tähän ei ole ollut millään unikouluilla eikä kiinteiden syömisillä mitään vaikutusta. Sillä on oikeastaan edelleenkin kahden tunnin jaksotus öisin, ihan pikkuvauvana se siis söi kahden tunnin välein. Nytkin se oikein surkeina öinä havahtuu klo 23, 01, 03 ja ainakin 05, jolloin otan viereen syömään ja nukkumaan. Kai tuosta viimeisestäkin yösyötöstä ois jo mahdollista päästä eroon, mutta en itse asiassa vielä edes halua. Asia tulee varmaan kuitenkin kohta ajankohtaiseksi, siis kunhan tyttö alkaa olla niin nopsa liikkeissään, että se on oman turvallisuutensa takia saatava nukkumaan omassa sängyssään aamuun asti.



Lempihommista oli G. Imuroinnista meidänkin tyttö tykkää, se seuraa imuria joka paikkaan, ei kumminkaan uskalla nousta mööpelin päälle. Naulaaminen on kans tosi hassua :) Inhokkihommia ei oikeastaan ole... No ehkä ruuanlaitto ja tiskaaminen, koska niissä ei ole mitään kivaa katsottavaa ja mekin ollaan vaan selin. Eli ruuanlaitosta ja tiskaamisesta ei meinaa tulla mitään.



Yh, kävin tänään työkkärin alkuinfossa. Me siis tehtiin sellanen kääntö tässä, että mies pitää vanhempainloman ja isyysloman pidennyksen, ja minä jäin työttömäksi. En ole kyllä oikeesti halunnut vielä edes ajatella töihin menemistä... Ei me olla edes selvitetty mitään päivähoitojuttujakaan. Pitäis ehkä alkaa tekemään sille asialle jotain. No, ennen huhtikuuta en kuitenkaan aio stressaantua, vaikkei töitä heti löytyisikään. Toiveissa ois myös toinen lapsi tähän samaan syssyyn... Kun nyt vaan kuukautiset edes alkais, turhauttaa tehdä testejä joka kuukausi.



No semmosta tänään.


Huoh, Miian nuha ei oo vieläkään lähtenyt, vaan edelleen unentulo kestää ja kestää ja kestää, kun ei raukka meinaa saada henkeä vaikka on sitä niistäjääkin käytetty. Sit sitä huudetaan ja kiukutaan..



Tänään muuten näin tytön omin avuin nousevan polviseisontaan, vai millä nimellä sitä kutsutaankaan..siis ensin konttausasentoon ja siitä vielä kädet irti lattiasta:) Ja samalla kun kun tyttöä kehuttiin, minua pelotti, jos se kaatuukin siitä selälleen:( Pitää alkaa siis miettimään semmoisen konttauskypärän hankkimista.

Eteenpäin ei vieläkään edetä, mut kovasti yrittää itseään ylöspäin vetää, sekä lattialla ollessaan että sit istumassa sylissä.



Just tänään ajattelin, että missä se miun pikkuvauva oikein on..Tuommoinen iso tyttö tullut tilalle:) Mönkii jo joka paikkaan ja naureskelee ja kommunikoi jo omalla tavallaan..Miten tää aika menee näin äkkii??



Hauska oli se pottajuttu, meilläkin Miia on pari kertaa tehnyt pissit pottaan kun on unien jälkeen vaipan ollessa kuiva vietykin siihen istuskelemaan. Ilme oli kyllä näkemisen arvoinen kun ekan kerran siihen potalle istui..katseli että, hetkinen, mikäs juttu tää nyt on..:)



Nuhan takia ruokakaan ei oo oikein maistunut tytölle, ensin nenä vuotaa ja sit jossain vaiheessa alkaakin yskittämään ja sit tuleekin taas kiukku. Ei oo helppoa hälläkään. Ollaan sit ruuan yhteydessä annettu enemmän vettä ruokajuomana, että helpommin menis alas ruuat.



Nyt pitää taas mennä..Kutsu kuuluu:)

-Milenna ja Miia 27.4-

Lapset leikkivät keskenään, ja odotan jo konfliktin ääniä... Siis nopeasti.



Ihan ekaksi kaikille jaksamista nuhien, yöheräilyiden ja syömättömyyksien kanssa. Kyllä se siitä. Toki tiedän, että ei sitä siinä hetkessä lohdutuksesi koe.



Meillä on taisteltu ja itketty tuttipullon perään, mutta luulen, että pahimmat vieroitusoireet on kärsitty ja nokka alkaa tulla tutuksi. Äitille Pihla kiukkuaa pullon puutteesta enemmän kuin muille, eli vähän niin kuin tissin kanssa imettäjillä.



Öistä on pakko vähän kehaista. Yösyötöt kun jätettiin, niin neiti nukkuu 20:30-7 ilman heräilyitä. EN oikein muistanutkaan, mitä on kunnon sikeä yhtäjaksoinen uni. Ihanaa!



Nyt on vauhtiviikonloppu edessä: muksut yökylässä, ukon kanssa syömään, oman asunnon näyttö jne. Ja sitten tiistaina lähdemmekin sairaalaan ja on Pihlan leikkauksen aika. Tunteet on pinnassa, mutta kyllähän kaikki taas hyvin menee.



Hyviä vointeja, ja minä palailen leikkauksesta toivuttuamme.



Lyle

Nyt on poitsun passi haettu ja täytyy aloittaa pakkaaminen, mitä hittoa sitä tarvitsee 4-vuotias Kanarialla? No saan varmaan jotain kasaan, ongelmana valinnan vaikeus =) Esikoisen jalka on jo parempi, eli matka ei ole uhattuna =)



Tämä päivä meni tapaamisessa. Anton oli alkuun hieman kahistunut kun oli niin paljon vauvoja, mutta lämpeni kyllä. Aamupäivällä A nukkui tosi hyvin n.2 h ja söi reippaasti, vaihteeksi. Välipala meni jotenkuten ja aamupuuro ei ollenkaan. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa.



KIITOS KAIKILLE TAPAAMISESSA OLLEILLE! Meillä oli Antonin kanssa kivaa. Puhuttiin jos järjestäisi näitä kahden viikon välein, niin jos joutuu jäämään pois, niin ei kuukautta tarvitse odottaa. Laitan infoa seuraavasta tapaamisesta myöhemmin, joka taas ilmeisesti on meillä.



Nyt koitan saada tuon pikkumiehen nukkumaan päikkäreitä



T:Mareila+Anton 8kk

Nyyh, yhyyh ja byyh, miedän pieni vauva, lähtee tänään matkalle ja minä idiotti päästin, nyt jo ikävä... Esikoisella kyllä varmasti hauskaa, mutta minä en ole valmis tähän.



Minä olen tullut siihen lopputulokseen, etten vielä ainkaan aio lopettaa meidän yötissittelyä, koska A syö kerran yössä, eli ei mitään huimaa yö showta meillä ja Anton jää kainaloon nukkumaan, niin saa lämpöä ja läheisyyttä siinä samalla. Elikkä meillä herätään kerran syömään. Muuten yöt on rauhoittuneet huimasti, Anton jopa rauhoittui eilen itse takaisin unille, vaikka näki minut (siinä vaiheessa alkaa raivokas huuto, jos ei pääse syliin, yleensä)



Oletteko huomanneet, että vauvat tulisivät luokse kun tahtovat syliin? Anton ryömii luokse kamalan öhkimisen ja möhkimisen säestämänä (joskun itkuraivareiden) kun haluaa syliin, sitten kohottaa toisen käden minua kohti , niin tietää, että nyt olisi sylitys aika.



Noista roskista piti kommentoida: Anton, joka uskomattomalla vaistolla ohittaa kaiken muun syötävän paitsi tissin, kerää joka hemmetin roskan lattialta ja pistää suuhun. Kun joulukuusi vietiin ulos, siitä tippui pieniä oksia, joita Anton bongaili ja järsi onnesta soikeana. Kerran kokeilin laittaa ruokaa lattialla ( menee sitä kyllä laittamattakin) ja päästin A:n mönkimään,niin ei edes silloin ei ruoka kelvannut, roskat sitäkin paremmin. Ruoan otti käteen laittoi pois ja lähti mönkimään kohti aarretta.



Lempi kotityö G,Anton tykkää imuroinnista, kun ei ole liian väsy. Ja pesukoneen linkoamista katselee silmät pyörenä. Vaatekasoihih tykkää mennä, eli pyykin lajittelu on kivaa.



Nyt lähden katsomaan esikoisen tavarat läpi (taas)



T:Mareila+Anton 8kk



Alkuun anteelsi kun höpötän vaan esikoisen reissusta, mutta nyt vahtaan puhleinta, heidän koneensa pitäisi laskeutua kohta, ja lupasivat laittaa viestin kun kone laskeutuu.



Viim eyö meni hyvin, Anton nukkui hyvin, minä valvoin. Meinasin soittaa siskolleni, jonka kanssa J on reisussa kolmelta yöllä, tiesin, että niihin aikoihin he lähtevät. hillitsin kyllä itseni. Mutta nyt väsytää, illalla on tulossa pari kaveria meille syömään, pitäisi raahautua kauppaan ja siivota vähän. Pyykkiäkin voisi pestä jne. tuo lista on loputon.



Lylelle ja pihlalle kovasti jaksamista ja voimia leikkaukseen



Nyt A hermostuu pakko mennä ...



T.;M&A

Pitkästä aikaa minäkin taas täällä. Eilen innostuin perustamaan oman blogin ja siinä sitten vierähti vähän enemmänkin aikaa. Sukulaiselta sain vinkin neuleblogeista ja hurahdin niihin täysin, kun olen koko elämäni jos jonkinlaisia käsitöitä vääntänyt. Ja toki tästä seurasi, että oma blogikin piti saada.



Jaakon yöt menevät vaihtelevasti, välillä paremmin välillä huonommin. Ja syömiset menevät yleensä ihan kivasti. En muista laitoinko noita Jaakon 8kk mittoja jo tänne, mutta laitetaan ne nyt vaikka uudestaankin. Eli pituutta oli 73cm ja painoa 8440g. Joten kovin on hoikka poika vaikka ruoka maistuukin. Mutta niinkuin neuvolantäti sanoi, niin tärkeintä on että menee tasaisesti omalla käyrällään.



En muuten ole ainut lahopää meidän perheessä ;) Mies keitti eilen kahvia ja yhtäkkiä alkoi kuulumaan sihinää. Katsoin sitten kahvinkeitintä ja huomasin, että kahvipannu puuttuu! Onneksi ei kamalaa sotkua tullut, mutta kahvitulva oli kyllä lähellä. Ja sitten illalla ihmettelin, että söikö se Jaakko koko purkin kuningatarsosetta välipalalla, kun ei purkkia näy jääkaapissa. No mies siihen, että eihän se syönyt kuin muutaman lusikallisen. No alettiin sitten etsimään sitä purkkia, niin siellähän se oli muiden avaamattomien purkkien seassa. No roskiin meni se purkki, kun oli ollut auki yli puoli päivää....



Jaakko keksi muutama päivä sitten polviseisonnan ja polvi-istunnan ja nyt pyrkii olemaan koko ajan pystyssä. Konttauskypärää olen välillä yrittänyt pitää Jaakon päässä, kun pää kolisee milloin mihinkin. Varsinkin se on aika hurjan näköistä, kun pieni seisoo polvillaan ja sitten siitä lentää suoraan taaksepäin takaraivolleen.



Jaha, pyykkikone sai ohjelman loppuun, joten palaamisiin!



T: Hanna ja Jaakko

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat