Vierailija

Varsinkin kun itse ei lapsena koskaan saanut suutaan auki eikä tiennyt edes mitä olisi voinut sanoa.

Olen yrittänyt sanoa tytölle aina tilaisuuden tullen, mitä voisi sanoa, mutta se sanoo, että ei uskalla sanoa sitä sille toiselle. Tytöllä ikää siis 4 vuotta.

Kommentit (6)

" Vierailija:

[quote]


Ollut kotihoidossa koko ikänsä eikä osaa pitää puoliaan. On kiltti ja reipas mutta niin onneton " konfliktitilanteissa" ."



Meillä on kotihoidossa oleva nelivuotias poika joka on varsinainen komentelija. Tilaisuuden koittaessa on aina myös huutamassa ja tappelemassa ja osaa kyllä pitää puolensa liiankin hyvin. en siis usko että kotihoidolla on selvää yhteyttä " kiltteyteen" . Hänellä on tosin ekaluokkalainen sisko jonka kavereiden kanssa on tottunut olemaan paljon. Sisko taas on tosi kiltti ja reilu luonne....joka ei oikein vieläkään osaa käyttäytyä konfliktitilanteissa vaan mieluusti vetäytyy tilanteesta.



T: " pulttiparonin mutsi"




Aika usein tilanne korjaantuu aikaa myöten itsestään, jos vanhemmat/hoitajat hiukan rohkaisevat, mutta eivät tee asiasta liian suurta numeroa.



Voisitteko lukea aiheesta yhdessä jostain lastenkirjasta tai leikkiä nalleilla/käsinukeilla tms. sellaisia tilanteita, joissa voisi harjoitella sitä sanavalmiutta leikinomaisesti?



Meillä on tytön kanssa vähän päinvastainen tilanne, kun hän on taas aina suunapäänä määräämässä ja komentelemassa toisia..... tosi vaikeata on saada lasta ymmärtämään, että hän ei ole sa mailman napa... huoh!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ollut kotihoidossa koko ikänsä eikä osaa pitää puoliaan. On kiltti ja reipas mutta niin onneton " konfliktitilanteissa" . Toivon, että ajan myötä rohkaistuu. Yritänhän minäkin puhua asiasta ja kehottaa pitämään puoliaan mutta ei ole ainakaan vielä tehonnut. Tönimisestä ja lyömisestä olen sanonut, että jos joku tönii häntä, niin ensin sanoo ettei saa töniä. Jos tönii vielä, saa tönäistä takaisin.



Vaikeaa, vaikeaa...

tilanteessa, jossa joku muu lapsi esim. ottaa jotain kädestä, tai jos sisarrus ottaa kädestä, tai huitoo, olen opettanut jo pienestä asti, että silloin sanotaan " älä ota" tai " ei" minun vuoro" . Ja jos ei halua syödä jotain, silloin kunnioitetaan sitä eikä väkisin tungeta ruokaa menemään. Se on osa lapsen kunnioitusta. Kun häntä kunnioitetaan ja arvostetaan, oppii hän olevansa arvokas, ja näin ollen hänelle ei saa tehdä mitä sattuu. Opeta lapsellesi puolustusta, esim. leikinomaisesti. Leikitte, että hän ottaa esineen sinulta ja sinä sanot " ei saa, se on minun" ja sitten sinä otat vastaavasti häneltä, ja pyydät toistaman saman.



Tsemppiä! Itsekin olen sellainen " puolustuskyvyttömäksi" heittäytyvä ollut riitatilanteissa isompanakin, ja siksi olen opettanut lapselle miten pidetään puolia, toista silti aliarvioimatta.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat