Vierailija

Tätä on nyt jatkunut vajaa pari kuukautta ja koko ajan menee homma pahemmaksi... Kuinkahan kauaa tällaiset vaiheet kestää... olisiko kenelläkään kokemuksia. Yö heräämiset ovat tulleet takaisin ja äitiä huudetaan vaikka olen ihan vieressä... esimerkkejä olisi vaikka kuinka... Aluksi oli hellyyttävää ja ihanaa kun olin niin kaikki kaikessa, sydäntä raastoi toisen äiti-itkut. Nyt parin kuukauden jälkeen se raastaa vaan hermoja (ja poden siitä huonoa omaatuntoa) Kivan lisäyksen arkeen antaa 6kk vauva joka aloittelee liikkumista ja on muuttunut aika rauhattomaksi... huh huh...

Kommentit (2)

Mihinkään en saisi mennä, en edes yläkerrasta alakertaan, kun tyttö jo huutelee: " Äitiiii, älä mene. Äiti, äiti, äiti." Miesparka yrittää illalla nukuttaa tyttöä, niin tyttö vaan huutaa itkuisesti: " Isi pois, äitiiiii." Alussa tämä oli todella hellyttävää, mutta nyt tuntuu jo rasittavalta, kun tyttö roikkuu jatkuvasti lahkeessa ja vain minä kelpaan. Meillä toinen kaksosista, poika, on minusta vähemmän riippuvainen ja hänen kanssaan päivät sujuvat ilman " äiti-kohtauksia" . Pojalla oli tosin vuoden iässä kova eroahdistus, jota tytöllä ei taas ollut - ei ainakaan niin pahana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat