Seuraa 

Otsikossa se jo tulikin... eli, kaipailisin teidän sektiolla synnyttäneiden monikkoäitien kokemuksia leikkauksen jälkeisistä hetkistä. Kuinka pian saitte vauvat vierellenne? Milloin pääsitte kokeilemaan ensi-imetystä? Jouduttiinko vauvoille antamaan lisämaitoa? Miten vauvojen hoitaminen (vaipanvaihdot yms.) hoituivat osastolla? Jne...



Itselläni on takana rankka synnytys, joka päätyi sektioon ja esikoisen 1,5 kk teho-osastohoitoon. Tuo synnytys jätti jälkeensä pahan synnytyspelon. Nyt ovat kaksoset masussa (LA huhtikuussa) ja synnytys mietityttää. Olettaen, että kaikki menee tälläkertaa hieman paremmin, haluaisin heti alusta alkaen pystyä ennen kaikkea imettämään pienokaisiani. Koska varmuutta synnytystavasta ei vielä ole, niin haluaisin jo näin etukäteen kuulla, miten ensimmäiset päivät sektion jälkeen kaksosten kanssa voivat sujua.



- EE

Kommentit (3)

mutta vauvoilla meni kaikki hyvin ja pääsimme kaikki yhtä aikaa osastolle. Sektio tapahtui aamu kymmeneltä ja pääsimme osastolle puolen päivän aikaan. Olisin saanut nousta saman päivän illalla sängystä, mutta en kivulta pystynyt, joten vasta vuorokausi leikkauksesta olin ekan kerran pystyssä.



Mieheni oli tukena ja hänelle näytettiin vauvojen vaipanvaihto heti ensimmäisenä päivänä. Meillä ei ollut perhehuonetta, joten illalla vauvat menivät vauvalaan, koska minulta ei tullut maitoakaan.



Muistaakseni ekan kerran yritin imettää synnytystä seuraavana päivänä mutta mitään ei tullut. Parin päivän päästä alkoi hieman tulla maitoa. Vauvat saivat koko ajan lisämaitoa ja yöllä pelkästään tuttipulloa. Olin sairaalassa 4 päivää ja maitoa ei missään vaiheessa tullut riittävästi.

Hei!



Mulle tehtiin suunniteltu sektio A-vauvan perätilan ja oman alkavan raskausmyrkytyksen takia rv 37+2 (takana myös yksi onnistunut alatiesynnytys).



Aamulla kahdeksalta lähdettiin osastolta leikkaussaliin, mies oli mukana. Vauvat syntyivät 8.32 ja 8.33 ja molemmat näytettiin minulle ja miehelle, ennenkuin vietiin lastenlääkärin tarkastukseen, pestäväksi ja mitattavaksi. Kun vauvat oli tarkastettu, kätilö tuli kertomaan mitat ja että kaikki oli hyvin, mies lähti silloin hoitelemaan vauvoja. Minua " kursittiin kokoon noin 20min, jonka jälkeen pääsin valvomoon, jossa mies ja vauvat odottivat, imetin heti, eli alle tunti oli silloin kulunut vauvojen syntymästä. Hoitaja auttoi vauvat(yksi kerrallaan) rinnalle/pois rinnalta. Sain myös pidellä vauvoja kainaloissa siinä sängyllä, vaikken itse voinutkaan heitä nostella.



Kun tunto palasi ja sain liikutettua jalkoja, pääsimme osastolle, ennen puolta päivää. Mieheni lähti hakemaan ylpeän isosiskon katsomaan vauvoja ja hoitajat auttoivat aina tarvittaessa vauvojen siirtelyssä, vauvat olivat siis iltaan asti siinä huoneessani ja imeteltiin moneen kertaan, lisämaitoakin saivat (luovutettua äidinmaitoa). Yön vauvat olivat hoitajilla, jotka toivat vauvoja imemään aina siihen tahtiin kun heräilivät. Seuraavana aamuna nousin avustuksella ylös ja sitten jo iltapäivästä kävin itse vessassa ja vauvat olivat kokonaan vierihoidossa siitä eteenpäin, myös yöt. Kotiuduimme neljäntenä päivänä leikkauksesta.



Muuta en osaa heti tältä istumalta kertoa, kysy jos keksit jotain.. =)



Ridexi ja mussukat 1x3v4kk ja 2x10kk

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meidän kaikki neljä lastamme ovat syntyneet sektiolla ja omat kokemukseni kuopusta lukuunottamattaovat olleet hyvät. Kaksoset ovat lapsista keskimmäiset ja syntyivät suunnitellulla sektiolla vk 36 poikittaisen perätilan vuoksi. Itse leikkaus meni hyvin,mies oli mukana ja suunnilelen silitti hermostuksissaan kaikki hiukseni irti =), pieni pahoinvoinnin aalto ullätti kun sain vauvat rinnanpäälle ja kohtua siivottiin.

Vauvat pääsivät isän kanssa valvomoon pariksi tunniksi kun itse olin heräämössä ja kuuden tunninkuluttua pääsin osastolle jossa sain suloiset tyttömme ensisyötölle. Tuskaahan se oli vielä siinä vaiheessa, ei itse imetys vaan sopivan asennon löytyminen, haava oli kursittu todella tiukaksi (hyvä niin näin jälkeenpäin), mutta kun opin rentouttamaan vatsan ja hilasin itseni kylkiasennossa ylös, en ensimmäisen päivän jälkeen tarvinnut apua ylösnousemisessa.

Ensimmäiset vaipat vaihdoin vielä samanpäivän aikana ja vauvat olivat vierihoidossa kokoajan. Yhtaikainen imetys ei onnistunut, kun toinen neiti painoi niin paljon enemmän, että nosti siskonsa imetystyynyllä kukkulan päälle, mutta imettelin rauhassa vuoronperään ja muutaman kerran ekojen päivien aikana hain lisämaitoa.

Kotiuduimme neljäntenä päivänä ja ekan viikon aikana annoin korviketta lisäksi, muutamalla syötöllä 20 ml ja pian siitäkin voitiin luopua.

Omaa toipumistani vauhditti varmasti nopea liikkeellelähtö, ainakin kun vertasin äiteihin jotka eivät kahteen päivään voineet nousta ylös, heillä oli kainelainen liikkuminen hankalaa =(

Ainoa mikä aiheutti todellista kipua, oli nauraminen ja tällöin oli kyllä kädellä pidettävä haavan kohdasta kiinni =)

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat