Seuraa 

Ajattelin että olisi kiinnostava lukea kuinka monta lasta kukin perheeseensä haluaisi jos saisi päättää ja miksi.Itse luulin että yksi lapsi olisi paras määrä koska silloin lapsi saisi täydellisen huomion ja vanhemmillakin olisi helpompaa,mutta nyt olen huomannut tässä sen huonon puolen että lapsi voi olla yksinäinen ja kaivata sisarusta ja olen päättänyt että vielä yhden lapsen haluan.Eli kaksi lasta on minusta hyvä,koska silloin perhe pysyy silti pienenä mutta lapsista on seuraa toisilleen.Kahdessa lapsessa on varmasti työtä enempi kun yhdessä mutta kyllä on varmasti sen arvoista ja onpahan sitten lapsilla leikkikaveria koko ajan.

Sivut

Kommentit (17)

Kolme olisi kiva, mutta tiedostan tässä ajattelussa itsekkyyttä, johon mulla ei ehkä ole varaa, kun ekankin kanssa jo oli vaikeaa. Ja on eri asia haluta kuin saada. Tästä toistaiseksi ainoasta lapsesta olen äärettömän onnellinen. Seuraava raskauteni on riskiraskaus, ja jos se ei sujuisi hyvin, taitaisi mun kohdalta jäädä yritykset siihen.



Vaikka kyllä se neljäskin menisi... Taitaa kuitenkin jäädä nyt tähän. Tuntuu ihanalta kun nyt rupeaa elämä taas normalisoitumaan. En ole missään vaiheessa katunut kolmea, tottakai joskus tulee mieleen miten helppoa olisi kun olisi esim vaan tuo isoin. Mutta tiedän kyllä että kyllä mä silti valituksen aiheita keksisin, sellanen on ihmisluonto. Ja on nuo kaikki niin hitsin ihania!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Varmaan neljä lasta haluaisin, ainakin näin olen aina haaveillut. Kolme olisi toisaaltaan " helpompi" , kun mahtuisi tavalliseen autoon kaikki samaan aikaa, jne. Toisaalta ei tuo neljäkään ole ehdoton, ehkä viisikin. Mutta ei kyllä enempää... Mies oli aiemmin samoilla linjoilla kanssani, mutta nyt kun meillä on yksi tyttö, niin hän on sanonut että kaksikin voisi riittää =( Mutta toivottavasti mieli muuttuu...

mut mies ei haluu kahta enempää (ainakaan toistaiseksi), yksi meillä on jo (pian 2 v ) ja huhtikuussa siis tulossa toinen..toivotattavasti ei viimeinen...

me emme saa lapsia ilman hoitoja. Ensimmäistä tehtiin monta vuotta ja tuntui, että kun sen yhdenkin saamme, olemme totaalisen tyytyväisiä. Aika pian päätimme kuitenkin yrittää vielä toista, joka myös oli melko hankalien hoitojen tulos. Alkioita jäi kuitenkin vielä pakkaseen ja nyt odottelen jo toista, kaikkiaan siis neljättä, ex-temporee-vauvaa eli ensimmäisestä pakastetun alkion siirrosta alkunsa saanutta sisarusta. Vieläkin jäi pakastimeen aarteita, mutta eiköhän tämä ole tässä. Alkaa tulla ikä vastaan... En kyllä koskaan kuvitellut itseäni edes kolmen lapsen äidiksi, mutta olen perheestäni todella onnellinen!

Itse olen ainoa lapsi ja siitä syystä tahdon vähintään kaksi lasta, toinen on nyt sitten tulossa, laskettu helmikuussa. Ainoana lapsena ei tosiaankaan ole aina kivaa, toki saa enemmän kaikkea kuin jos olisi sisaruksia, mutta aina olen kadehtinut niitä joilla sisaruksia on. Muistaakseni vielä 12v ehdotin äidille että jos ei muuten niin vaikka adoptoisi mulle pikkusiskon (äitini oli silloin 51v ja yh..).



Itse siis haluaisin ainakin kaksi, nyt sitten tulee väliä että ehtisin opiskella vähän lisää ja toinen " sarja" voisi sitten tulla vaikka 5 vuoden päästä, eli niillä main kun esikoinen menee kouluun tai jotain. Miehellä taas on 5 siskoa ja hän taas siitä syystä toivoo myös paljon lapsia eli ihan eri lähtökohdista ollaan ja toiveet samat :D hyvä niin.



Vaikea siis sanoa mikä se meidän perheen lapsiluku on, mutta ainakin tällä hetkell suunnilleen 4 on varmaan aika hyvä vastaus. Aika sitten näyttää ja varmaan myöhemmin tarvii ottaa raha-asiatkin tarkempaan syyniin, valitettavasti.

Ennen esikoista toivoin kahta lasta. Nyt kun odotan toista toivon että saataisiin vielä kolmas. Mies on kyllä ehdottomasti sitä mieltä että kaksi riittää. Tästä tullaan kinastelemaan varmasti vielä pitkään. Mies " uhkailee" jopa menevänsä leikkauttamaan " piuhat" poikki.

Yks oli jo saavutus, mut toista lähettiin silti kokeilemaan. Nyt kun meillä on päivälleen kahden vuoden välein syntyneet tyttö ja poika, olemme kumpikin olleet sitä mieltä, että tähän saa jäädä!

Olisin halunnut kaksi kahden lapsen " sarjaa" (en kuitenkaan liian lyhyellä ikäerolla). Nyt meillä on 6v, 4v ja 9kk ikäiset lapset ja tähän tuo lapsiluku tulee jäämään, sillä mies ei halua enempää. Jotenkin pidän elämästä ympärilläni ja lasten kanssa on kiva olla ja puuhata. Tosin jokainen lapsi tarvitsee oman aikansa, joten tämä 3 voi olla ihan hyvä ratkaisu (ja se 4 olisi ollut kyllä minulle samalla maksimi).



Vaikka lapset välillä leikkisivätkin hyvin yhdessä, niin ei voi sanoa että heistä olisi toisilleen koko ajan leikkikavereita- iän myötä kumpikin alkaa pikkuhiljaa kaivata omia kavereita ja aina ei molempia kiinnosta samat asiat. Toisaalta odotan kyllä innolla että lapset kasvavat ja tulee taas uusia asioida tehdä ja olla heidän kanssaan.

jo suhteemme alkuaikana, että jos saamme haluamme 3 lasta. Nyt meillä on 2 lasta ja kolmatta kuumeillaan kovasti. Tuo kolme on kyllä se maksimi ja siinä tulemme pysymään.

Meillä on yksi alle 2-vuotias, toinen on haaveasteella, toivottavasti tulossa vuoden parin sisään. En halua asettaa liian korkeita toiveita tai tavoitteita, koska eka raskaus ei alkanut ihan helposti. Lapsestamme olen tosi onnellinen ja tuntuu sietämättömältä ajatella, että hän jäisi ainokaiseksi.

Kolmannen haluaisin joskus iltatähtenä, muutaman vuoden ikäerolla. Luulen, että biologia tulee kuitenkin vastaan ja kaksi lasta voi olla se realistisempi toive.

Itselläni on 1,5-vuotta vanhempi veli ja olemme aina olleet tosi läheisiä, joten tiedän kuinka arvokas asia se sisko tai veli on. Nyt meillä sitten on 2 lasta, mutta jotenkin vaan nälkä kasvaa syödessä ja olen alkanut haaveilla pikkukolmosesta. Mieskin on aika myötämielinen, joten ehkä pienen tauon jälkeen teemme vielä yhden.



Kareen

..eli kaksi lasta on alusta asti ollut suunnitelmissa. Nyt meillä onkin kaksi ihanaa poikaa 2v. ikäerolla. Yksi lapsi olisi mullekin muuten tuntunut hyvältä vaihtoehdolta, mutta ihan lasten itsensä kannalta ajattelin, että sisarus on tosi tärkeä saada. Nyt kyllä, kun tämä pienempikin on " jo" 3kk, tuntuu, että tässäkö nää meidän vauvat nyt onkin, nyyh. Nälkä kasvaa syödessä eli voipi olla, että jonkun vuoden kuluttua vielä perhekokoa kasvatamme :).

neljä haluaisin.. ihan siitäkin syystä että haluamme ison perheen ja lapsille leikkikavereita. miehenikin on isosta perheestä. Ja se oma perhe on kuitenkin aina se tuki ja turva, niin lapsille kuin aikuisillekkin. saa nyt sitten nähdä siunaantuuko meille yhtäkään enkeliä,mutta toivotaan parasta!:)

Eli vielä on vähän auki tämä lapsiluku;) Esikoinen on nyt vuoden ikäinen ja on alkanut mieleen jo hiipiä vauvakuume. Ajattelin ottaa tämän asian puheeksi miehen kanssa tässä lähiaikoina. Mieskin haluaa enemmän lapsia, mutta mistään lukumäärästä ei ole sen enempää sovittu. Kahtotaan...

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat