Vierailija

Olen teollisuudessa ylempi toimihenkilö. Stressi kauhea, jatkuvasti viikonloppuisinkin mietin maha kipeänä maanantaita. Haluaisin olla sihteerinä pienessä yrityksessä. Sopivan monipuolinen ja " helppo" työ.

Kommentit (4)

Stressiä ei ole, mutta työolot ovat muuten surkeat. En ole enää tippaakaan kiinnostunut omasta alastani. Haluaisin lähteä opiskelemaan jotain muuta alaa. Akateeminen loppututkinto on nähty ja koettu, haluaisin suuntautua jonnekin aivan muualle, esim. puutarha-alalle. Oma kukkakauppa tai kahvila olisi kiva.



Koska minulla on kuitenkin pieni lapsi ja rutkasti asuntovelkaa, jatkan hampaat kiristellen nykyisessä hommassani. Palkkani on nimittäin tarpeen...

Onneksi tuli lapsi ja pääsin pois työstä ennen pään lopullista hajoamista. Tekninen kirjoittaminen on helvetillinen työ, stressiä kuin isollakin pomolla kun olet yksin vastuussa jonkun " )(/#& manuskan saattamisesta painotuotteeksi, mutta auktoriteettia ja päätösvaltaa on kuin konekirjoittajalla, jollaisena 99% työyhteisöstä sinua pitääkin.



Nyt olen vanhempainlomalla, teen käännöstöitä " vapaa" aikanani ja nautin pääasiallisesti olostani. Mitä minusta isona tulee, sitä en tiedä. En halua enää olla missään tekemisissä akateemisten tutkintojen kanssa elleivät ne johda suoraan ammattiin (ja näitähän on tosi monta, he!) enkä yhtään keksi, mitä haluaisin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olen aikaisemmin ollut melko tunnollinen työssäni, mutta onneksi olen oppinut ottamaan asiat vähän lunkimmin. Sillä säästyy turhalta stressiltä. Jos pystyy jättämään työasiat työpaikalle, saa myös ladattuja akkuja sopivasti viikonlopun aikana. Etätyö on kirosana, johon en itse suostu kovin usein. Ainoastaan silloin jos lapsi on kipeä, otan koneen mukaan kotiin. Onneksi tosiaan on tuo muksu, jonka kanssa saa touhuta työn vastapainoksi kaikkea mukavaa.



Jään siis odottelemaan lottovoittoa, silloin otan kyllä fudut saman tien. Voisi pomolla naama venähtää :-)



2

vihaan työtäni. En tykkää koko alasta ja en jaksa enää tätä vastuun kasvamista.



Asuntolaina tosiaan orjuuttaa... tuntuisi rajulta lähteä opiskelemaan jotain pienipalkkaista alaa ja ensin elää opintotuella ja sitten kärvistellä puolella palkalla nykyisestä (jos edes sitäkään). Kahvila kuulostaisi ihanalta tai vaikka vaatekauppa.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat