Sivut

Kommentit (34)

Kummastelen kovasti tämän palstan tuomitsevaa puhetapaa. Kanssa keskustelijoiden todella rumaa haukkumista, syyllistämistä ja puheita siitä kuinka kukakin on kelvoton äidiksi.



Oletteko te tupakoinnin vastustajat nyt parempia ihmisiä, kun tuomitsette tupakoivat? Nouseeko teidän itsetunto tuosta? Tuntuuko, että nyt on hyvä äiti? Vai oletteko vilpittömän huolissanne kanssasisarienne lapsen hyvinvoinnista? Jos olette niin mitä olette tehneet auttaaksenne toista äitiä lopettamaan tupakoinnin? Niin ja yksi tärkeä kysymys vielä, Oletteko edes äitejä? Käsittääkseni täällä on myös hyvin nuoria ihmisiä kirjoittamassa asioista joita eivät koskaan voisi tehdä mutta joita saattavat kuitenkin tulevaisuudessa tehdä. Nuoruus kun on kuitenkin ohimenevää ja vanhempana olosuhteet ja mielipiteet muuttuvat.



Toivoisin, että täällä alettaisiin toimimaan enemmän muita keskustelijoita huomioiden ja siistittäisiin niitä kärkeä kommentteja ystävällisempään muotoon.



Hyvää kesän jatkoa kaikille odottaville äideille, niin tupakoiville kuin tupakoimattomille! Nauttikaa vauvan odotuksesta ilman turhaa syylisyyttä.



Ymmärrän itse myös niitä äitejä, jotka oikeasti yrittävät lopettaa, mutteivät onnistu, mutta hakevat asiaan lisäksi apua ja neuvoja! On totta, ettei kaikissa tapauksissa suositella lopettamista siinä vaiheessa, kun tulee raskaaksi ( ja ensimmäisen kolmanneksen aikana ), mutta näille äideille tehdään myös lopetusohjelma, jossa tarkan ohjelman mukaan vähennetään tupakointia niin, ettei viimeisellä kolmanneksella enää polteta.

Itse poltin 17 vuotta, ja paljon. Yritin myös lopettaa muutamaan otteeseen, muttei siitä mitään tullut. Puolison kanssat päätettiin kuitenkin, että tupakointi loppuu siinä vaiheessa kun lasta edes yritetään, ettei tule tätä tilannetta siinä vaiheessa kun ollaan raskaana. Ja loppuihan se, ennen plussaa. Ei sa missään nimessä helppoa ollut, mutta Motiivi on nii-in hyvä kun miettii omaa lastaan.

Seuraava jännityksen paikka on, pystyyköhän sitä olemaan polttamatta kunhan lapsi syntyy ja vauvaikä on ohi.

Loppujen lopuksi samahan se on mitä aikuinen ihminen itse valitsee itselleen tekevänsä, mutta raskaana ollessa kysymys on kuitenkin vauvasta, pienestä ihmisestä, joka ei sitä valintaa voi itse tehdä. Onnea kaikille lopettamista yrittäville, tiedän miten hemmetin vaikeaa se on! Kyllä te siihen pystytte, itsesuggestiolla vaan!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kokemuksia itsellä kummastakin, lapset kaikki terveitä ja syntymäpaino on ollut jopa keskitasoa korkeampi. Siitä huolimatta nyt kun odotan viidettä, päätin lopettaa tupakoinnin heti kun plussasin. Muutama päivä meni parilla tupakalla päivässä ja sitten jätin ne kokonaan. Olen tupakoinut koko aikuisikäni, lukuunottamatta toisen lapseni raskaus- ja vauva-aikaa, siis useita, useita vuosia. Tiesin ettei lopettaminen ole helppoa mutta... yllättäen tämä onkin ollut helppoa!

Eli jos minä, varsinainen " tupakka-ruusa" pystyn lopettamaan niin uskon että tahdonvoimalla ja halulla siihen kykenee muutkin. Yrittäkää edes, jos ei onnistu niin ainakin tietää yrittäneensä. Ja kuten joku muukin kirjoitti, muutaman päivän luulisi jokaisen pystyvän vastustamaan kiusausta. Ja sen jälkeen kynnys aloittaa uudestaan onkin jo noussut. Tsemppiä kaikille tupakoinnin lopettajille!!

pahimmillani 3 askia päivässä. en edes ajatellut lopettavani jos tulen raskaaksi. no raskaaksi tulin, enkä polttanut yhtäkään testin jälkeen, mieli teki, MUTTA EN VOINUT TEHDÄ SITÄ LAPSELLE!

enkä tajua miten se joskus yrittäminenkin oli niin vaikeeta, kun nyt se onnistu heti kun syy ja päätös oli vahvat

Kyse nyt ei varmaankaan ole nyt siitä kuka ansaitsee lapsensa ja kuka ei, ja kuka rakastaa lastaan enemmän tai on parempi vanhempi. Faktaa on kuitenkin se, että tupakointi on haitallista itse sauhuttelijalle, niin tokihan se on vaarallista myös sikiölle, vaikka polttaisi " vain" 5 röökiä päivässä. Sen ymmärtää enempää pohtimattakin. Äidiksi tulo tarkoittaa sitä, että ei vaan voi enää yksinkertaisesti sanoa, että " oma asia, ei kuulu muille" . Äidiksi tulo tarkoittaa sitä, että on täysin vastuussa jostakusta toisesta, ei enää vain itsestään. Tupakoinnista aiheutuvat seuraukset kantaa lapsi, ei vain äiti, ja näitä seurauksia hän kantaa läpi elämänsä, vaikka ei ole niitä itse valinnutkaan. Itse olen sitä mieltä, että ihmisessä on valtavasti potentiaalia. Mikäli todella haluaa ja tahtoo voi mennä vaikka läpi harmaan kiven. Eiköhän se tupakointi kuulu tähän samaan sarjaan.

Tupakoijat ei ansaitse lastaan....?! Eiköhän se ole jokaisen oma asia mitä tekee... Odotan ja tupakoin, mut niin tekee moni muukin! Älä sä sano kuka ansaitsee lapsen ja kuka ei!

Jotka tupakoivat raskaana tai imettäessä ovat täysin itsekeskeisiä ihmisiä! Eivät ajattele yhtään lapsensa parasta vaan itseään!

Oman tuttavapiirin läheisimmät ystävät ovat kaikki pystyneet lopettamaan,mikseivät siis kaikki! Tekosyitä kaikki!

että tupakoijat ei ansaitse lapsiaan... Mutta en kyllä ymmärrä miksi joku ei voi uhrautua lapsensa puolesta sen vertaa että lopettaisi. Niin mä tein ja vaikeaa oli, mutta vaikeampaa olisi jos lapselle tulisi jotain ongelmia oman itsekkyyden takia. Koska siitähän siinä on kyse, jos ei lopeta. Etenkin nyt kun poika on syntynyt, oon todella onnellinen että pystyin olemaan vahva, aloittamaan äitiyden ja lapseni suojelun jo silloin, kun olin raskaana. Mun mielestä varsinkin toi, että rupeaa agressiivisesti puolustelemaan omaa tupakointiaan on aivan sairaan noloa, siinähän myrkyttää omaa lastaan!! Vaikea ymmärtää, että jotkut eivät ole valmiita tekemään lapsiensa hyväksi kaikkea mahdollista...

Tietoa niille jotka eivät sitä itse viitsi etsiä:



Tupakointi voi kohottaa astmariskiä vielä kahden sukupolven päässä

19.05.2005 09:53





Tutkimusten mukaan astma on kaksinkertaistunut Yhdysvalloissa viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Erityisen paljon se on lisääntynyt esikouluikäisillä lapsilla. Nykyarvioiden mukaan 145 lasta tuhannesta 5 ¿ 17-vuotiaasta sairastuu jossakin elämänsä vaiheessa astmaan.



Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan astman riski on selvästi kohonnut, jos oma äidinäiti on aikanaan tupakoinut odottaessaan tytärtään. Vaikka oma äiti ei olisikaan tupakoinut odottaessaan lastaan, tämän riski sairastua astmaan on kaksinkertainen, mikäli isoäiti on aikanaan tupakoinut odotusaikanaan. Jos sekä äiti että isoäiti ovat tupakoineet odotusaikanaan, lapsen riski sairastua astmaan on lähes kolminkertainen verrattuna siihen, että kumpikaan ei olisi tupakoinut. Vasta hiljattain on havahduttu siihen, että äidin raskaudenaikainen tupakointi vaikuttaa näin paljon lapsen riskiin sairastua astmaan. Nyt näyttää myös siltä, että vaikutukset voivat itse asiassa ulottua isoäidistä asti. Näyttää siltä, että tupakansavu vaikuttaa haitallisesti ihmisen perimään. Olisi ehdottoman tärkeää vieroittaa tupakoivat naiset tupakasta, jos he aikovat hankkia lapsia. Äidit eivät ehkä ymmärrä, miten vakavasta asiasta on kysymys. Jos he kaikesta huolimatta tupakoivat odotusaikana, vaikutukset voivat näkyä vielä heidän lapsenlapsillaankin.



Ei nyt kai niinkään voi sanoa, et tupakoijat ei lapsiaan ansaitse...! Mut en kyllä ymmärrä minkä takia tupakoivat odottajat puolustavat polttamistaan..? Kun se ei ole vauvalle hyväks koskaan kuitenkaan ja kaikki sen TIETÄÄ. Se on huonoin syy kaikista polttaa, ku on niin vaikee lopettaa..!! Vaikee voi olla, mut eikö se lopettaminen TODELLA oo sen arvosta vai??

Ite lopetin ku odottaa aloin. Ei ollu tosiaan niin vaikeeta, et se ylivoimasta olis ollu. Nyt ku en enää imetä, poltan sillon tällön. Siitäki pitäs kyllä luopua, etten TURHAAN anna lapselleni huonoa esimerkkiä ja ennen kaikkea: haise pahalle..!! :)

CERBERA miten sattuski että täti oli tupakoiva odottaja. Vastaavia tapauksia on ihan yhtälailla niin tupakoivien kuin tupakoimattomien vanhempien lapsilla.



--------------------------



Kumma miten meille tulikin ihan terve vauva vaikka minä poltan, mieheni polttaa. Molempien vanhemmat polttaa. Kavereista en äkkiseltään muista ku kaks jotka ei polta. Mun mummi ja pappa polttivat. Miehen isoisä poltti. Mun työkaverit polttaa, samoin miehen.



Käsittämätöntä että me ollaan kaikki ihan terveitä ihamisiä.

Ja miten ennenvanhaan on edes syntynyt terveitä vauvoja kun valistusta ei ollut ja kaikki polttivat kaikkialla?



Raskaus aikana mä tosissani yritin olla polttamatta. Sain tosin tietää raskaudesta vasta 17. viikolla että olin jo yli kolmanneksen ehtinyt kessutella sitä normaalia aski-puoltoista päivässä.

Siirryin miedoimpaan mahdolliseen tupakkaan ja huijasin itseäni polttamalla samasta tupakasta 3 kertaa, pyrin olemaan polttamatta muualla kuin kotona... Kaikin mahdollisin keinoin yritin vetää tupakoinnin mahdollisimman minimiin. En silti (!!) kyennyt lopettamaan. Ehkä siksi että kaiken valveillaoloajan ajattelin vain tupakkaa ja site miten ja kuinka kauan voin lykätä seuraavaa savuketta. Välillä siis meni paremmin ja välillä huonommin..

Poltan siis edelleen ja koska imetin vain kuukauden (whole another story) olen palannut entiseen tupakointi tahtiin.



Pyrin kaikin mahdollisin keinoin olemaan savustamatta vauvaa.

Poltan parvekkeella (tietysti täällä joku vastusta sitäkin mutta haistakoot hän ***), mulla on ihan erillinen " tupakka-villatakki" ettei hajut jäisi niin pahasti omaan puseroon. Koitan pitkillä ostosreissuilla olla viimeiseen asti ilman tupakkaa koska jos mä olen yksin vauvan kanssa kaupungilla en voi olla polttamatta ilman että vauva on lähettyvillä.



Ja kaiken tämän jälkeen on hel**tin kiva tulla tänne lukemaan että mä en ansaitse lastani.



Kiitos.

Siis, noin neljä vuotta sitten tätini synnytti " terveen" tytön. Täti oli tupakoinut läpi raskausajan salaa sisaruksiltaan, omilta- ja appivanhemmiltaan ja luultavasti myös mieheltään! Tämä on jo minusta kuvottavaa, että esitetään muille muka lopettaneensa tupakoinnin. Mutta minä yllätin hänet kerran imemässä tupakkaa talon nurkalla posket lommossa ja kuulemma teki hyvää! Tätini piti minua silloin vissiin niin pikku likkana vielä (olin silloin 15-vuotta!!) että kuittasi tapahtuneen sanomalla vain " ei sitten puhuta tästä muille. Tämä on meidän salaisuus." Totta helvetissä kerroin asias äidilleni ja tämä taas äidilleen.



Nyt serkkuni täyttää elokuussa neljä eikä osaa puhua kunnolla (toki puheen oppimisen hidastumiseen vaikuttaa niin moni muukin asia, mutta tupakointi yhtenä pienenä osana), on levoton, hän syntyi alipainoisena ja on sitä edelleen, tytön ruokahalut ovat lähes olemattomat ja luultavasti hänen oppiskyvyssä on häikkää.



Että siinä ikävä esimerkki Teille tupakoivat vanhemmat! Itse en tupakoi, mutta miehehi tekee sitä. Mutta nyt kun yritämme lasta mieheni on luvannut lopettaa moisen turhan päiväisyyden ja olen asiasta ikionnellinen, sillä en halua näyttää lapselle huonoa esimerkkiä.



On helppo lopettaa, kun ei aloitakkaan!

Sellaista ihmistä voin vielä ymmärtääkin, joka reilusti myöntää olevansa niin heikko, ettei lopettaminen vaan onnistu. Se on monille vaikeaa, joskaan en usko ikinä olevan mahdotonta, jos halua löytyy. Sitä taas en voi ymmärtää ollenkaan, että joku kehtaa puolustella omaa (raskaudenaikaista) tupakointiaan sanoen että se on oma asiansa ja oikeutensa. Häpeäisivät ja miettisivät mitä sanovat! Onko äidillä oikeus myös juoda itsensä humalaan? Onko äidillä oikeus ottaa ajattelemattomasti mitä tahansa lääkkeitä parantamaan omaa oloaan? Onko äidillä oikeus tarpeettomasti vaarantaa sen ihmisen henki, jolla on (syntymätön) lapsi vastuullaan ja huolehdittavanaan? Minun mielestäni ei.



Voisiko joku kertoa minulle sen, mitä en ole koskaan ymmärtänyt: mitä siitä tupakasta oikein saa sellaista, mikä on arvokkaampaa kuin oma tai läheisten terveys? Olen itsekin joskus tupakoinut lyhyitä aikoja, mutten koskaan ymmärtänyt.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat