Vierailija

Itse kärsin GAD:stä eli yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä. Päivät menee murehtiessa ja elämä jää elämättä. Haluaisin vertaistukea musta saman kokeneista...miten pääsitten eroon, vai vaivaako se teitä edelleen? Mikä teillä laukaisi sen, vai onko se ollut aina?

Kommentit (1)

Takana vuosi psykoterapiaa, lukuisia istuntoja psykologien kanssa ja lääkkeitä olen syönyt aika ajoin vuosia. Lapsen tulon jälkeen nämä oireet taas pahenivat. Haluaisin kokonaan niistä eroon mutta nyt taas menossa semmonen vaihe että loppua ei näy...

Kohtauksia tulee useasti päivässä enkä haluaisi enää nähdä ihmisiä lainkaan. Haluttais käpertyä yksin kotiin nukkumaan tämä olo pois..onneksi kuun lopussa aika psykiatrille. Yritän päästä takaisin terapiaan jos kela suostuu maksamaan. Jos ei niin olen kusessa. Elämä tuntuu mullakin elämättömältä. vaikka ihania lapsia mulla on kaks ´kappaletta. mutta kyllä täällä joku kirjoitteli pari päivää sitten selviytyneensä terapian avulla. että yritän pitää uskoa yllä. tsemppiä sulle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat