Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Niin, olemme 33-vuotias aviopari. Meillä on 3 lasta, 11v, 6v ja 1v. Poika ja kaksi tyttöä. Itse olen ikäni haaveillut isosta perheestä. Miehelle olisi riittänyt kaksi lasta ja tosiaan hänen tahto oli tuo iso ikäerokin kahden ekan välillä.

Pitkän suostuttelun jälkeen mies suostui kolmanteen lapseen ja saimmekin ihanan pienen tytön tasan vuosi sitten.



Nyt mies on alkanut ihan vakavasti puhumaan, että kumpi meistä menee sterilisaatioon. Olen sanonut, että en ainakaan minä, mutta ilmeisesti mies on jo varaamassa aikaa itselleen. Itse haaveilen vielä ainakin yhdestä, ehkä kahdesta tai jopa kolmesta lapsesta. Kumpikin pitää toisen mielipidettä yhtä utopistisena. Nyt pelkään, että meidän ihana perhe hajoaa tällaisen asian vuoksi! Mulla ei siis vielä ole kiirettä saada neljättä, mutta ehdottomasti haluaisin sellaisen esim. 3v sisällä.

Sivut

Kommentit (42)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lainaus:

Lainaus:

Lainaus:

Lainaus:

on seurauksena: tässä tapauksessa miehen kannalta ei-toivottu lapsi.




t. ei-toivotun lapsen äiti




Katsos, kun sillä lapsellakin on tunteet. Ja isän kannalta se on tietysti ikävä asia.




Kun siinä tuppaa käymään niin että vaikka se lapsi on ei-toivottu siinä vaiheessa kun häntä ei vielä ole, ainakaan tässä maailmassa, niin sitten kun se lapsi on olemassa, se on vanhemmilleen rakas. Myös sille joka lasta ei toivonut.



t. sen ei-toivotun ja suuresti rakastetun lapsen äiti




Ei se ei-toivottu lapsi kaikille muutu rakkaaksi. Valitettavasti.

Lainaus:

Lainaus:

Lainaus:

on seurauksena: tässä tapauksessa miehen kannalta ei-toivottu lapsi.




t. ei-toivotun lapsen äiti




Katsos, kun sillä lapsellakin on tunteet. Ja isän kannalta se on tietysti ikävä asia.




Kun siinä tuppaa käymään niin että vaikka se lapsi on ei-toivottu siinä vaiheessa kun häntä ei vielä ole, ainakaan tässä maailmassa, niin sitten kun se lapsi on olemassa, se on vanhemmilleen rakas. Myös sille joka lasta ei toivonut.



t. sen ei-toivotun ja suuresti rakastetun lapsen äiti

neljännen lapsen, niin ei kai sun auta muu kuin pistää miehellesi ukaasi, että jos ei hän suostu niin sinä lähdet. Ja alat varmuuden vuoksi jo katsella seuraavaa siitossonnia itsellesi ja miettiä uusperhekuviota ja nykyisten lastesi huoltajuusratkaisua. Tsemppiä!

voi lapsiluvusta lopullisen päätöksen tehdä. Ja minun mielestäni se on hyvä niin, koska jokainen lapsi tuo lisää vastuuta, kuluja ja sitoumuksia, jotka kestää ihmisen koko loppuelämän.



Suuria erimielisyyksiä välttääkseen on fiksua keskustella ja suuntaa antavasti sopia lapsiluvusta ennenkuin hommiin ryhdytään. Väittäisin, että tällä tavalla pystyttäisiin monet ristiriidat lapsiluvussa välttämään, jos kumpikin olisi rehellisesti ja aidosti mukana tuossa etukäteiskeskustelussa.



Elämässä tietty käy joskus niinkin, että mieli muuttuu. Mutta fiksuilla ihmisillä on siihen aina joku järkevä syy tiedossa, mistä voi keskustella kumppanin kanssa ja luoda uuden yhteisen näkemyksen asiasta.

neljästä lapsesta, mutta nyt mulle riittää nämä kolme. Mies ehkä haluaisi vielä sen neljänen. Pitäisikö mun nyt sitten vastentahtoisesti pakertaa se neljäs, kun kerran alkujaan sellaisesta puhuttiin???

mutta minä en ymmärrä tällaisia tilanteita, jossa ollaan valmiita hajottamaan perhe lapsilta, ihan vain sen takia, että nainen ei saa lisääntyä tarpeeksi. Mielestäni tuollainen pakonomainen lisääntyminen on jotenkin henkisesti sairasta. Näissä asioissa ei oikein ole muuta vaihtoehtoa kuin mennä sen mukaan, joka haluaa vähemmän lapsia tai yrittää neuvotella vielä tilanteesta.

Olet jo saanut miehesi suostumaan siihen kolmanteen. Nytkö miehesi pitäisi taas antaa sinulle periksi ja vastentahtoisesti tehdä vielä se neljäs?



Jos et miehesi päätöstä kunnioita, niin eroa sitten. Et ole miehesi arvoinen.

eli lakata neljännestä lapsesta puhumisen ja vaikka hankkia kierukan = hoitaa ehkäisyn luotettavasti kuntoon. Ja kierukkaan vedoten pyytää miestä vielä miettimään 2-3 vuotta sitä strerilisaatiota. Jos kerran lapsiasiaa ei tartte päättää nyt, niin voisi olla ihan hyvä rauhoittaa tilanne.



Toinen juttu on, että vaikka mies ei haluaisi mitään erikoista tai leveää elämää, uudet lapset tuo kuitenkin lisää sitoumuksia ja kotitöitä, varsinkin jos mies vielä lasten kanssa olemiseen panostaa. Siksi ymmärrän ihan hyvin, ettei hän halua lisää, vaikka perhekeskeiseltä vaikuttaakin. Voihan olla, että hän tietää ettei useammalle jaksaisi/pystyisi olemaan niin hyvä isä kuin haluaisi.

Eikö näistä kannattaisi sopia ja keskustelle ENNEN perheen perustamista ja lasten tekoa? Ettei sitten aivan äimänä ihmetellä puolison mielipiteitä ja tyrmistytä aivan.

joskus pitää joustaa ja laittaa muiden etu omien halujen edelle.

Tässä tilanteessa kova sana on mm. jo syntyneien lasten hyvinvointi ja tulevaisuus. Eikö?

Lainaus:

yhden lapsen äiti sitten saisi kokea enemmän pätevyyttä äitinä, kun tulisi virallisella määrittelyllä yhdistetyksi kaksilapsiseen perheeseen. Vaikka kaikkihan tietää faktan olevan se, ettei todellakaan ole sama, onko lapsia yksi vai kaksi. En tarkoita, että kaksi olisi paljon, vaan sitä, että aivan on toisenlaiset haasteet sen mukaan, onko lapsia 1 vai 2.

joku on keskimääräistä pitempi tai painavampi?



Sillä tavalla me kaikki voidaan olla normiperheitä ja suurperheitä eikä kenellekään tule paha mieli.

Lainaus:

Lainaus:

Lainaus:

Lainaus:

on seurauksena: tässä tapauksessa miehen kannalta ei-toivottu lapsi.




t. ei-toivotun lapsen äiti




Katsos, kun sillä lapsellakin on tunteet. Ja isän kannalta se on tietysti ikävä asia.




Kun siinä tuppaa käymään niin että vaikka se lapsi on ei-toivottu siinä vaiheessa kun häntä ei vielä ole, ainakaan tässä maailmassa, niin sitten kun se lapsi on olemassa, se on vanhemmilleen rakas. Myös sille joka lasta ei toivonut.



t. sen ei-toivotun ja suuresti rakastetun lapsen äiti




Monet ei-toivotut lapset ovat ei-toivottuja myös syntymän jälkeen. Mikään muu ei selitä alati kasvavia huostaanottolukuja.

Tehnyt sen kolmannen, vaikka halusi vain kaksi. Kyllä nyt on ap:n vuoro antaa periksi. Typerä nainen, jos tuon takia alkaa miestään uhkailemaan tai jättämään.



Ja entäpä ne jo olemassa olevat lapset. Ap haluaa uutta putkeen ja on valmis hajoittamaan perheensä sen vuoksi? Onko todellakin niin, että vain sun toiveesi otetaan huomioon teidän liitossanne?



Ap on itsekäs.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat