Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Yksinhuoltaja, et ole yksin!

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Sivut

Kommentit (20)

Vierailija

Pienperheyhdistyksellä on pääkaupunkiseudulla mummola-toiminta, perhekahviloita (Merikehto Merirastilassa ja Punahilkassa Jakomäessä, Pasilassa asukastalossa ja Herttoniemen leikkipuistossa) sekä Mieskaveritoimintaa. Mieskavereita alkaa kohta löytyä myös muualta Suomesta (mm. Turusta ja Tampereelta). Paljon muutakin vertaistoimintaa löytyy Pieneperheyhdistyksen puitteissa. Terveisin aktiivinen Pypyläinen.

Vierailija

Hei, onhan se hyvä että on tämä artikkeli. En tiennyt mitään näistä. Kävin kuitenkin sivuilla katsomassa ja kaikkien tuettujen lomien hakuaika tälle kesälle on jo päättynyt...:-(

Vierailija

Hei! Aika yksin on saanut olla sen viidenvuoden ajan jonka minä olen ollut yksinhuoltaja. Ja olen totaalisen yksin isä ei ole kuvioissa mukana ollenkaan. Eli ei ole mahdollista viedä lasta viikonlopuksi isän luo.

Vierailija

Hei!

Sinä asiallinen, luotettava, lapsirakas ja huumorintajuinen yksinhuoltaja, joka haluaisi "hoitovaihtareita" toisen yksinhuoltajan kanssa, ilmoittaudu, niin vaihdetaan yhteystiedot.  Minulla on yksi 8-vuotias lapsi, joka leikkii mielellään myös pienempien kanssa. Olen totaaliyksinhuoltaja ja asun Turun keskustan lähellä (ei autoa).

Maria :)

 

Vierailija

Sama tilanne toiveissa, mutta Helsingissä.. :) Suostuisin oitis vaihtariksi 7-10 vuotiaalle Helsinkiläispojalle. Minulla on poika 9 vee, joka harrastaa kaikkea poikien urheilulajeja, joten kaverin tulisi olla jo sen ikäinen, että pysyisi mukana menossa. Pakollinen "taito" olisi pyöräily, koska harrastamme paljon mm. pyöräilyä. Vaihtoperheen ei olisi pakko olla urheilullinen, rauhallinenkin tai harrastaa mitään, ihan vaan oleminen on ihan kiva asia. :)

Vierailija

Kyselin kunnalta mitä apua neljän lapsen (2,3,6,10 v) voisi saada, kun äiti on sairaana (40 asteen kuumessa) ja kunnalla oli tarjota vain ennalta ehkäisevää apua, mikä tarkoitti valmistelua huostaanottoon. Ei taida uskaltaa kysyä apua kunnalta.

 

Vierailija

Yksinhuoltajat selviytyvät tässä elämän viidakossa useimmiten ilman mitään erityistukea. Lasten kasvatus(usein ali tai yliarvioidaan), työ,yhteiskunnan velvoitteet jne. Osa on valinnut yh:n tai tullut kohdalle eri syistä. Olen kiitollinen selviytymisestäni ja kiitän ensisijaisesti Yläkertaa :-)  Ne, jotka ovat tukenee/ymmärtäneet tilanteissa ovat olleet ihania helmiä elämän helminauhassa.

Vierailija

Hei Maria! Täällä yksi ilmoittautuu. Olen asunut jonkin aikaa nyt Turussa ja uudet tuttavuudet ovat aina tervetulleita :) Omat lapseni ovat muutaman vuoden nuorempia.

Vierailija

Yksinhuoltaja EI välttämättä aina ole YKSINhuoltaja - vanhemmilla voi olla yhteishuoltajuus, mutta lapset voivat olla vain YHDELLÄ vanhemmalla (ns. lähivanhemmalla) kirjoilla, yleensä äidillä, ja joskus asiasta on käyty katkera riita (jotkut ns. "yksinhuoltaja/yhteishuoltaja äidit" korostavat (naama peruslukemilla) yksinhuoltajan statustaan - siitäkin huolimatta, että lapsen/lasten isä on - tai hyvin mielellään olisi, jos se heille sallittaisiin - aktiivisesti mukana lapsen elämässä. Olisiko syytä 1) tarkistaa käsitteet 2) tasa-arvon nimissä vilkaista peiliin 3) saada lisää miespuolista näkemystä lapsiasioihin?

Vierailija

Valitettavasti kunnan sosiaalitoimi sysää yksinhuoltajat näiden järjestöjen huomaan. Viimeksi kunnan (Jyväskylän) lapsiperheiden tukinumerosta minulle sanottiin, että ota yhteys Yksinhuoltajien yhdistykseen, kun lapsiperheiden tukinumerosta autetaan vain perheitä. Olisin tarvinnut hoitoapua oman kuntoutuksen ajaksi. YH-äidin siis ei kannata olla koskaan kipeä, eikä sairas, eikä varsinkaan tarvita hoitoapua oman terveytensä parantamiseen. YH-äidin on vaan kestettävä. Tulipa ainakin taas yksi tukinumero, johon en enää valita, enkä hae tukea. Jaksaa, jaksaa...

Vierailija

Ehkä meidän Yh-äitien pitäisikin kutsua itseämme suoraan totaali-yhäriksi, jos kerran yhteishuoltajatkin kutsuvat itseään YH:ksi? Itse kyllä puhunkin aika monesti itsestäni totaali-yhärinä eli yksinhuoltajana, joka on ollut alusta asti lapsen kanssa yksin, joko toisen vanhemman kuoltua tai vain otettua loparit parisuhteesta.

Usein en jaksa kuunnella joidenkin valituksia siitä, että "joutuvat olemaan lapsen kanssa kahden, kun perheen isä on työmatkalla kaksi päivää". Kokeilisivat olla 24/7/365 päivää ja miettisivät sitten asiaa uudestaan.

Vierailija

Hei,

2 lapsen (1v 8kk ja 3v 9kk) yh-äiti kaipaisi iloista, rentoa ja huumorintajuista seuraa ihmisestä joka uskaltaa myös leikkiä ulkona lasten kanssa :) Asumme Keravalla

Virpi

Vierailija

Maria, olen Lahdessa asuva kesällä 8v pojan yh äiti. Asumme Launeen perhepuiston lähellä. Vaihtarit kiinnostaisivt. Olemme kesällä tulossa Turkuun käymään. ^¨S^¨

Vierailija
Vierailija

Yksinhuoltaja EI välttämättä aina ole YKSINhuoltaja - vanhemmilla voi olla yhteishuoltajuus, mutta lapset voivat olla vain YHDELLÄ vanhemmalla (ns. lähivanhemmalla) kirjoilla, yleensä äidillä, ja joskus asiasta on käyty katkera riita (jotkut ns. "yksinhuoltaja/yhteishuoltaja äidit" korostavat (naama peruslukemilla) yksinhuoltajan statustaan - siitäkin huolimatta, että lapsen/lasten isä on - tai hyvin mielellään olisi, jos se heille sallittaisiin - aktiivisesti mukana lapsen elämässä. Olisiko syytä 1) tarkistaa käsitteet 2) tasa-arvon nimissä vilkaista peiliin 3) saada lisää miespuolista näkemystä lapsiasioihin?

Sosiaaliviranomaiset tekevät nykyisin kaikkensa että vanhemmat jakaisivat vastuun lapsista eron jälkeen. Valitettavan moni mies kuitenkin kokee helpommaksi jatkaa lapsetonta elämää, kuin sitoutua aitoon läsnäoloon vanhempana. Saattaisit yllättyä jos tietäisit kuinka yleistä miehille on "kokeilla vanhemmuutta" ja sitten hylätä lapsensa kun vanhemmuus olikin raskaampaa kuin alunperin kuvittelivat. Sellaista miestä jota ei isyys kiinnosta on mahdotonta viranomaistenkaan taholta yrittää muuttaa vastuulliseksi. 

Sosiaalityöntekijä, mies

 

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat