Kova suolistosyövän pelko

Vierailija

Olen paniikissa, ollut jo yli puoli vuotta vatsaoireideni kanssa. Oireitani ovat ajoittaiset vatsakivut, tuntuvat pistävinä tai nipistävinä keskivatsan tienoilla. Eivät kuitenkaan ole kovia tai häiritiseviä eivätkö kestä kauaa. Löysä vatsaisuutta minulla on aina jonkin verran esiintynyt, mutta nyt kuidun lisäämisen seurauksena se on loppunut kokonaan. Kaikista huolestuttavin oire on kuitenkin veri ulostaessa. Tähän olen mukamas saanut jo pari kertaa selittävän vastauksen lääkäriltä, peräaukon haavaumat. Ulostaminen sattuu, tuntuu kuin jotain repeäisi ja pyyhkiessä silloin tulee pikkuisen verta. Kerran olen havainnut, tai ainakin luullut havaitsevani, sitä ulosteessa aivan pienen määrän. Tämä saakin minua epäilemään noita pelkkiä haavaumia. Haavaumat on kyllä iha sormella tunnusteltavissa ja lääkärin määräämät voiteet ovat auttaneet, kuitenkin käytön loputtua vaiva palaa enemmin tai myöhemmin takaisin. 

Olen käynyt jo ainakin kolmella eri lääkärillä, on tehty suuri määrä verikokeita jne. Kävin myös vatsan ultraäänitutkimuksessa. Mitään ei löydetä. Lääkärit ovat tunnustelleet vatsaa ja peräsuolta, mitään ylimääristä ei tunnu, eikä kipua tunnu vatsaa painaessa. Kaikki lääkärit ovat lopulta päätyneet ärtyneen suolenoireyhtymään ja vakuutelleet että pelkoni syövästä ovat aiheettomia. Silti minua huolestuttaa koko ajan, miksi minua ei tähystetty? Entä jos se onkin syöpä ja nyt se kerkeää koko ajan levitä enemmän ja enemmän. 

Välillä olen asian suhteen rauhallinen ja unohdankin koko asian, kunnes en taas pysty olemaan analysoimatta vessanpötön sisältöä ja olen näkevinä oireita ja viittauksia syöpään joka paikassa. Menen paniikkiin, jos esimerkiksi elokuvassa jollakin todetaan syöpä tai edes puhutaan syövästä. Tuntuu etten uskalla nauttia elämästä täysin ja iloita asioista täysin rinnoin, sillä takaraivossa koko ajan kummitelee ajatus syövästä, ja jos huomenna tuleekin se syöpädiagnoosi niin pudotus siitä onnellisuudesta olisi liian kova. Olen mielummin koko ajan varuillani. Mutta tämä on todella väsyttävää, olen kääntynyt lääkäreiden ja terveydenhoitajien puoleen useasti vain saadakseni mielenrauhan, mutta hei vain vakuuttelevat kaiken olevan kunnossa ja kehoittavat minun keskittymään johonkin mukavaan elämässäni.

En kuitenkaan saa asiaa pois mielestäni kokonaan. Pääasiassa olen ihan rauhallinen, mutta aina silloin tällöin menen täysin paniikkiin, kuolemanpelko valtaa minut täysin ja saan hysteerisiä itkukohtauksia. Haluaisin vain elää huoletta ja pystyä nauttimaan elämästäni. Tuntuu että ensimmäinen yliopistovuoteni on mennyt minulta täysin ohi, kun olen keskittynyt lääkäreillä ravaamiseen. Olen siis 20 vuotias nainen.

Tämä ei ole ensimmäinen sairauspelkoni, yli vuosi sitten oikeastaan jo tämä panikointi alkoi, kun aloin kuvittelemaan kaiken pienenkin säryn kehossani merkitsevän syöpää. Viime kesänä juoksin lääkäreissä koska luulin sairastavani imusolmukesyöpää. Lopulta vasta ennnen joulua, kun minut kuvattiin magneettikuvauksella niskavaivojen takia, sain jonkilaisen mielenrauhan, kun lääkäri sanoi että kuvauksessa olisi näkynyt myös mahdolliset huolestuttavat imusolmukkeet. Eivätkä imusolmukkeeni ilmeisesti loppunjen lopuksi edes olleen turvonneet niinkuin luulin. Tästäkin huolimatta käteni ajoittain nousee kaulalle tunnustelemaan mahdollisia patteja. En tiedä mikä auttaisi minua.. Vaikka pääsisinkin tähystykseen eikä mitään löytyisi, saisin ehkä hetken mielenrauhan, kunnes alkaisin epäilemään tutkimuksia tai löytäisin vain uuden oireen ja sairauden. 

Anteeksi tämä todella pitkä vuodatus, tuntuu etten pysty juttelemaan kenellekään, tai muut eivät ymmärrä miksi oikein pelkään. Tämä pelko syö elämääni ja häiritsee niin ihmissuhteitani kuin opintojani

Kommentit (2)

Vierailija

Hei! Luin kuvauksesi ja mieleeni tuli oma sairauteni jota sairastan. Oireet kuulostavat hyvin samanlaisilta ja diagnoosi voidaan tehdä vain koepaloja ottamalla tähystyksen kanssa. Oletko kuullut Chronin taudista tai Colitis Ulcerosasta? Itse sairastan jälkimäistä ja olen saanut siihen hyvät lääkkeet minkä vuoksi voin olla rauhallisin mielin! Voit tutustua rauhassa tästä linkistä sairauden kuvaan: http://www.crohnjacolitis.fi/cms/Colitis_ulcerosa.9.0.html Ei tietenkään tarkoita, että sinulla olisi tällaista, mutta ajattelin, että uuden näkökulman ja tiedon saanti saattaisi antaa suuntaa pois päin syövän vaihtoehdosta, jos sinulla sitä on jo tutkittu. Ilmeisesti Colitis Ulcerosakaan ei ole mikään harvinaisin sairaus. Tutustu rauhassa ja toivottavasti saat mieltäsi vaivaavalle asialle selityksen. Paljon tsemppiä ja toivottavasti hyvää kevättä!

ps. esikatselussa linkki jakautuu hassusti kahteen osaan. Alemman pitäisi toimia! :)

Vierailija

Voisiko olla mahdollista, että vaivasi onkin pohjimmiltaan psyykkinen. suolisto-oireita  toki on varmasti ihan todellisia, mutta suosittelisin kuitenkin miettimään, mikä sinut alunperin sai ajattelemaan, että voisit sairastaa syöpää? Tapahtuiko jollekin läheisellesi niin, vai järkytyitkö jostakin omasta kokemuksestasi kovin? Mistä nimenomaan jonkinlaisen syövän pelko sinulle on tullut? Kuullostaa siltä, että kyse voisi olla eräänlaisesta pakkoajatustyyppisestä ongelmasta, joka ei ole ollankaan harvinainen, ja sitä voi terapialla hoitaa. En tarkoita, että olisit luulosairas tai muuten kaheli, mutta kuvauksesi perusteella suurimmat haitat tilanteesta tulevat sinulle psyykkisinä, ihmissuhteissa, ja opintojen häiriintymisenä. Eivät niinkään mahakipujen vuoksi. Pelkosi on suhteettoman suurta kun ottaa huomioon miten paljon olet käynyt tutkimuksissa. Itsekin toteat, että vaikka tutkitaan, lydät aina uuden syyn huolestua. Käy kertomassa tilanteestasi psykologille tai muulle mielenterveyden ammattilaiselle, ei se toivoton ole, ja voit päästä eteenpäin elämässäsi ilman jatkuvaa kuolemanpelkoa. Voimia!!

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat