Mitä ajattelet jos 30v ystäväsi olisi 18v kanssa yhdessä?

Vierailija

Jos vanhempi on vaikka mies ja nuorempi nainen, näin ainakin meillä. Mutta saa myös olla toisin päin.

Miten suhtautuisit kun kuulisit asiasta?

Herättääkö mitään positiivistä? Mitä sellaista?

Entä negatiivistä? Mitä?

 

Tässä oma kokemukseni:

Olen hyvin onnellinen yhdessä kolmekymppisen mieheni kanssa! Hän on vielä nuori ja komea, tatuoitu, voimakas, vahva mies ja ennen kaikkea myös tietysti vanhempi. Se vetää minua hänen puoleensa.

Joistain asioista huomaa, että me ollaan vähän erillaisia ja eletty eri aikakausia. Joistain ajatuksista, ehkä vähän kirjotustyylistä ja muutenkin suhtautumisesta elämään. Hän on syntynyt -80 luvun alkupuolella ja minä -90 luvun puolivälissä, onhan siinä aikakausilla vähän eroa mutta ei kuitenkaan niin hirveästi. Miehen teini-ikä oli vuosina 96-02, minun teini-ikä taas vuosina 08-14, mutta hahaa molemmat ollaan kuitenkin oltu 2000-luvulla teinejä! ;)

Sitten on myös hyvin paljon samanlaisuutta. -80 lukulaisilla on alkanut olemaan aika samanlainen nuoruus kuitenkin jo kuin -90lukulaisilla, verrattuna esimerkiksi -70 ja -90 lukulaisiin, tai -60 ja -90lukulaisiin... Eli maailmankuva ei ole silleen hirmu erillainen! ja onhan -80 luku ja -90 luku kiinni toisissaan, ihan niinkuin -60 ja -70 lukukin.

Tärkeintä on myös se ihmisen oma persoona. Miten kahdella ihmisellä synkkaa, onko heillä hauskaa yhdessä, löytyykö keskusteltavaa jne. Mun mies on nuorekas ja vapaamielinen, siksi meillä hyvin juttu luistaakin! Olen myös persoonana sellainen, että mun ois koskaan hirmu vaikea kuvitella itseni yhteen sellaisen hirmu sivistyneen, tiukkapipoisen, korkealle kouluttautuneen ja rikkaassa virassa olevan miehen kanssa. Vaikka mistä sitä tietää, en koskaan sulje sitäkään vaihtoehtoa pois. Otan sen kehen rakastun ja kuka tietysti mielyttää, tietysti myös vähän harkiten ja silmällä pitäen. ;)

Monikaan ei tasantarkkaan varmaan mun miestä kelpuuttaisi. Mun mies on entinen subu-nisti, rikollinen, istunut tuomioita vankilassa, käyttänyt tosin muitakin huumeita... Mä en tiedä mikä hitto mussa on menny pieleen että mulla on ollu useita tälläsiä miehiä! ei kai mikään, se on makumme mistä kukin tykkäämme. ;) minua kiehtovat jollain tavalla pahat pojat.

Silti voisin väittää että miehen menneisyys ei tee hänestä automaattisesti pahaa. Miehessä on jotakin hyvää; ulkonäkö on säilynyt eli pitää ihan huolta itsestään ja hän on mukava, hellä, huomaavainen mies. Suojeleva. Kaikista pahoista teoistaan huolimatta.

Rakastuimme ihan normaalissa illan vietossa. Oli vähän olutta, minun kauneus ja mielenkiintoinen persoona.  ( heh heh tämä ei ole sitten minun kehumaa, vaan mies sanoi mua mielenkiintoiseksi ihmiseksi.. )

Juttelemme täysin elämän normaaleista asioista, paitsi politiikasta mikä ei nyt hirveästi kiinosta miestäkään, yhdessä ollessamme sen yhteyden tuntee välillämme ja ne hymyt ja katseet ja koskettelu ja suutelu, niin olen kuin mennyttä miestä! Anteeksi naista. Se on se maaginen tunne joka yhdistää. Rakkaus.

Varmasti mun jostain teoista, sanoista ja ajatuksista huomaa mun nuoruuden. Mutta ei se haittaa! Tälläistä se on nuoren mimmin kanssa ja ehkä tulevan nuoren kauniin vaimon. :) Siinä se juju just jonkin. Toisen nuoruus voi olla just vapauttavaa, kun olet itse vanha ja paatunut! nuorekkuus on sitä vapautta, nauramista ihan hölmöille asioille, viattomuutta, kauneutta... Mutta se voi myös olla fiksuutta. Vaikka on nuori, ei kaikkien nuorien tarvitse olla tyhmiä puupäitä, niillä voi myös olla järkeviäkin ajatuksia. Miksi siis vanhempi mies ei voisi rakastua oman ikäisen sijasta tälläiseen? Nuorempi vaimo pitää myös vireänä ja liikkeessä, koska sellaisen kanssa ei koskaan tohdi jäädä sohvalle makaamaan! Paljon hyviä asioita.

On tietysti myös sitten näitä ikäviä hyväksikäyttö suhteita... Mutta jos voitaisiin ne nyt kuitenkin tässä postauksessa unohtaa ja keskittyä näihin ihaniin, onnistuneisiin, parisuhteisiin joissa on sitä ikäeroa vähän enemmän kuin 2v.

Voitimme siis erillaisuutemme ja selätimme ne ja käänsimme eduksemme. Opettelimme elämään toinen toistemme kanssa.

Se millaista suhtautumista ulkopuolelta saimme. Niin minun kaverit pääasiassa suhtautuivat hyvin asiaan, kun laitoin suhtautumaan. Eipä niillä olisikaan mun tekoja varaa tuomita, koska heillekkin niin monelle heistä olen ollut hyvä ystävä ja auttanut sillon kun on ollut tarvis, niin tuskimpa niilläkään on mun tekoja syytä tuomita kun ei minulla niidenkään ja muutenkin musta tuntuu että nuoret ovat aina jotenkin naiivejempiä ja niillä on vapaampi suhtautuminen, mikä ei ole aina läheskään huono asia.

Miehen miespuoliset ystävät suhtautuivat kanssa helpommin, heittivät asiasta vaan vähän vitsin poikasta ja härnäsivät leikillään miestä alussa, ei sen kummempaa.

... Mutta voi niitä naispuolisia polosia, kun ne rupesivat valittamaan. Että nyt on kyse ihan pedofiiliasta!

Salli mun nauraa. Nuori nainen ja jonkun verran vanhempi nuori mies menevät yhteen. Siinä on kaks nuorta yhdessä ja vielä kaikenlisäksi omasta tahdostaan. Mitä pedofiiliaa tuossa on.. Ei mitään.

Toivon mukaan jokainen yli 18v. osaa repiä itsensä jo irti epämielyttävistä ihmissuhteista.

Ja sitten vielä tämä kun täälläkin varmaan näitä tuttuja saman paska virren lallattajia löytyy: että mies on kehittymätön ja henkisesti jälkeenjäänyt ja minä jotenkin muuten vaan vajaa/kevytkenkäinen/tyhmä niin jo voi ollakkaan... Menköön nyt jo ihteensä luettuaan tämän!

Tämän paremmin mä en voisi oikeasti puhtaasti rakastetulleni rakkauttani tunnustaa ja sanoa että i don't care what about they thinking what we do, we are happy, that's the point!

Kommentit (6)

Vierailija

Heh, ihanaa että jollain on vähän samantapainen ajatusmaailma! :) kiitos.

Minä en kyllä täysin allekirjoita tuota että rakkaus ei katso ikää...

Kyllä se musta katsoo.

Ei nyt esim. 13-vuotias voi seurustella 30-vuotiaan kanssa. Se olisi jo lapsen hyväksikäyttöä! ja 16-vuotiaankin kanssa seurustelua pitäisin moraalittomana, vaikka se laillista olisikin, joten ehdoton minimi kumppanin nuoruudessa 30-vuotiaalle on minusta se 18-20vuotta.

Yli 18-vuotias taas voi mun mielestä seurustella ihan minkä ikäisen yli täysi-ikäisen henkilön kanssa! koska tietty kypsyys taso on kuitenkin saavutettu jos ollaan normaalisti kehittyneitä ja saahan sen ikäinen muuttaa halutessaan vaikka afrikkaan tai mennä naimisiin, niin joten miksi ei sitten valita yli 10v. vanhempaa kumppaniakin. Jos se ei jotain mielytä, niin voi voi mutta tämä on vain se totuus..

Ja minimissään taas 18-vuotias vois mun mielestä olla 16-vuotiaan kanssa, koska 15-vuotiaan kanssa se ei ois enää ees laillista.

Et tälläsiä mielipiteitä. :)

t. ap

Vierailija

niin totta :) siis en ilmaisut itseäni tarpeeksi kun kirjoitin ton että rakkaus ei kato ikää. Minun mielestä jos molemmat nainen ja mies ovat täysikäisiä niin on täysin normaalia seurustella. Tärkein on että molemmat rakastaa toisiaan. Ikä, paino, pituus ei saisi olla este! :) Itte en ikinä seurustelis minun ikäiseni miehen kanssa koska koen olevani " kypsempi"  ( olen siis 21). Poikaystäväni on 26v ja olen myös tapailut miestä joka on 31 :) mikäs siinä :D haluan miehen joka näyttää mieltä, ei pojalta.. hehe..

Vierailija

Noniin :) Millasia on 21-vuotiaat miehet? kuvaileppa kokemuksesta!

Ja millaista oli olla sen 31-vuotiaan kanssa ja millainen hän oli?

t. ap

Vierailija

Ne ehkä haluaa juhlia ja käydä baarissa joka viikonloppu, ei ole asettunut, eikä todellakaan ole miettinyt esi.m lapsia! kun taas minä haaveilen perheestä vaikka olen näin nuori. Tämän 31 vuotias oli nuoremman näköinen kun 31, ihastuin hänen personaan, minkälainen hän oli ihmisenä. Ehkä ei ihan 30 miehen tasolla, mutta elämänkokemusta. Se oikeesti riipuu aika paljon siitä minkälainen sä oot, voit olla 40 mutta olet kuin 20 vuotias =)

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat